Pelastussanoma

Varsinkin jos on aina yksin.

Tuolla toisessa ketjussa (musiikki) mainitsin tästä kitumisesta.

Silloin kun olin juuri tullut uskoon 1980-luvun lopussa niin koin suurta rakkautta jokaista vastaantulijaa kohtaan helsingin kaduilla. Jouduin lopulta välttelemään keskustaan menoa kun jokaiselle olisin halunnut sanoa "Jeesus rakastaa sinua".
Vuosia sain siellä evankelioida jonkin ryhmän kanssa. Nyt on tilanne se että vain vihaan elämää.

Eräs saarnaaja sanoi kummalliset sanat joita kukaan ei ole koskaan sanonut minun kuullen. Tvssä kertoi Jumalan sanoneen hänelle "jos et ota kutsua vastaan niin tulet vihaamaan koko loppu elämääsi".
Näin näyttää minulle käyneen. Mitä teen kun on vanha ja huonokunto ei voi kierrellä etsimässä ihmisiä joille kertoa eikä oikein enää yksin edes uskalla.

Harrastan esirukousta ja joskus kuulee että selvästi ovat saaneet vastauksia. Mutta tuntuu jotenkin hölmöltä pyytää hyvää muille ja itse vaan kitua ajatellen että Jumalalla on liian kiire muissa tärkeämmissä asioissa jotta ehtisi minua auttaa.

Eilen katsoin cafe raamattu tv7 ja siinä kesksutelija sanoi jotain jonka tulkitsin juuri noin. Puhui Jobista jolla Jumala kuvasi luonnon ihmeitä ja puhuja sanoi "Jumala hallitsee niin paljoa". Mutta minun mieli käänsi sen juuri niin että Jumala selitti Jobille "on ollut kiireitä tuon luonnonhallinnan kanssa jotta en ole ehtinyt kuunnella sun kitumista".

Toki ymmärrän ettei se noin ole mutta näin itsetunto ja tunteet sen tulkitsee välillä kun koko elämä on kitumista.

Jos tunteet on aina väärin niin miksi tunteet on luotu?

Puhuivat cafessa myös konkreettisen Jumalan todellisuudesta. Kun uskovat usein hengellistää kaiken ja sielu ja ruumis ovat vaan syntisiä. Niin Jumala ei tule todelliseksi myöskään uskottomille joita henkisyydet ei kiinnosta eikä henkisyys tuo ruokaa pöytään. Jos Jumala "olisi" todellinen niin Hän kykenisi tuomaan ruokaa pöytään. (ei nyt koske minua tuo ruuan puute vaan on esimerkki tilanteesta kun usko vaatii konkretiaa).

Ylösnoustuaan Jeesus todisti konkretiaa pyytämällä syötävää opetuslapsilta. Ei Hän vaatinut vaan eteeristä uskoa kuten nykyään tehdään.

Voi Maaret olet rohkea kun uskallat noin avoimesti avautua uskon elämän "vaikeuksista"!

Voin olla väärässä, mutta jotenkin tunsin jossain viestissäsi pientä katkeruutta! Anteeksi että sanon näin.
🥹

Mutta se vetää sanattomaksi, kun kuuntelee/lukee pitkään uskossa olleen sisaren "tilitystä" elämän tosiasioiden edessä. Sinulla on taivalta uskovana 40 vuotta. Minulla vasta 20. Ehkä minä vaikenen ja kuuntelen ja rukoilen!

Sen kuitenkin rohkenen sanoa, että Jeesus rakastaa sinua!

Kiitos Ninni, kyllä sen tunsi että joku rukoilee. On jo ollut parempi mieli.
En pelkää tunnustaa että on katkeruutta. Kyllä Raamattu on täynnä rehellisten ihmisten purkausta, sieltä löytää paljon vertaistukea.

Jumalan kuritus.

UT
Heb 12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".
VT
San 3:12 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, niinkuin isä poikaa, joka hänelle rakas on.

Jumalan Valtakuntaan ei oteta kurittomia kakaroita vaan Jumalan, Isämme nuhdetta rakastavia kuuliaisia lapsia.
Herra testaa jokaisen. Sen verran haluan kertoa, että minua on kuritettu mielestäni aikalailla ja ihan aiheesta. Kertaakaan en ole purnannut kuritusta enkä aio purnata. Jumala antaa ja Jumala ottaa.
Jostain syystä haluan lisätä tämän oppimani asian juuri tähän. Olen tutkinut ja ollut kauan kiinnostunut hengellisestä regimentistä.
Tärkeämpää kuin tutkia, on vaeltaa Jumalan kanssa, päivästä toiseen, vuodesta toiseen.
Jos hiekkaan jäi vain yhdet jäljet, et vaeltanut yksin vaan Jeesus kantoi sinua sen kovan pätkän.

Rakas Jeesus Kristus, Kaikkivaltias Jumala, Abba, Isä. Auta meitä kaikkia pelastussanomalaisia tarvitsemillamme moninaisilla tavoilla.
En lähde luettelemaan, Sinä, Isä, tiedät tarpeemme ennenkuin me ne itse tiedämme.
Kaikki Kunnia Sinulle rakas Isä. Kiitos että pidät meidän jalkamme maassa ja ajatuksemme Sinussa.
Me tiedämme Pyhästä Sanastasi että yksikään jolle on isä, äiti, puoliso taikka oma lapsi tärkeämpi kuin Sinä, ei ole arvollinen Sinulle.
Sinä olet numero Yksi, aina ja iankaikkisesti. Ole meille armollinen, Isä. Amen Maranatha

Aamen!