Kylvökoneet ja putoava Suomen lippu
Lähetetty: 13 Touko 2024, 14:26
Shalom!
Ajattelin jakaa sattumuksen tältä aamulta. Ajelin autolla toimittamaan asioita ja huomasin, että joltain oli jäänyt Suomen lippu lipputankoone äitienpäivön jäljiltä. Kiinnitin huomiota siihen, että lippu oli aivan ”nuuppana” eli ilmeisesti ei ollut tuulta lainkaan. Tuli mieleen, että lippuhan todella tarvitsee tuulta liehuakseen. Sitten huomasin, että isäntä käyskenteli pihallla ja mietin, että miksei hän ollut vielä ottanut lippua alas.
Sitten tulin puolen päivän aikaan uudelleen samasta kohdasta ja tien toisella puolella oli tämän talon kohdalla kaksi traktoria kylvöhommissa. Lippu oli edelleen salossa, mutta juuri sillä hetkellä kun katsoin siihen, se lähti tippumaan alas. Isäntä siellä siis veteli naruista.
En nyt tiedä oliko tässä mitään sen ihmeellisempää, mutta symboliikkaa oli jonkun verran. Tuli mieleen Niilo Ylivainion näky viljapelloista, jotka lopulta aivan juuri ennen myrskyä puidaan ja toisaalta myös Jeesuksen sanat, jotka olivat muistaakseni suurin piirtein näin: sanotte, että vielä neljä kuikautta, niin sato on valmis, mutta ettekö näe että se on jo.
Niin ja perillä kirkonkylällä oli kirkon ovi ensimmäistä kertaa tänä keväänä näkyvästi auki.
Ajattelin jakaa sattumuksen tältä aamulta. Ajelin autolla toimittamaan asioita ja huomasin, että joltain oli jäänyt Suomen lippu lipputankoone äitienpäivön jäljiltä. Kiinnitin huomiota siihen, että lippu oli aivan ”nuuppana” eli ilmeisesti ei ollut tuulta lainkaan. Tuli mieleen, että lippuhan todella tarvitsee tuulta liehuakseen. Sitten huomasin, että isäntä käyskenteli pihallla ja mietin, että miksei hän ollut vielä ottanut lippua alas.
Sitten tulin puolen päivän aikaan uudelleen samasta kohdasta ja tien toisella puolella oli tämän talon kohdalla kaksi traktoria kylvöhommissa. Lippu oli edelleen salossa, mutta juuri sillä hetkellä kun katsoin siihen, se lähti tippumaan alas. Isäntä siellä siis veteli naruista.
En nyt tiedä oliko tässä mitään sen ihmeellisempää, mutta symboliikkaa oli jonkun verran. Tuli mieleen Niilo Ylivainion näky viljapelloista, jotka lopulta aivan juuri ennen myrskyä puidaan ja toisaalta myös Jeesuksen sanat, jotka olivat muistaakseni suurin piirtein näin: sanotte, että vielä neljä kuikautta, niin sato on valmis, mutta ettekö näe että se on jo.
Niin ja perillä kirkonkylällä oli kirkon ovi ensimmäistä kertaa tänä keväänä näkyvästi auki.