Tyhjät kädet
Lähetetty: 12 Helmi 2020, 13:42
"Ja minä olen viime aikoina, mä joskus kuulisin väsyneeseen henkeeni sen laulun: tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäni. Minä olen sen kerran nuorisojuhlilla kuullut, silloin nuorisojuhlilla kallis Kyllikki Hallivuori, se lauloi sen kuin Jumalan pasuuna. Siitä on pitkät vuodet."
"Kun minä olen oikein maassa ja Taivas on tähdetön, silloin tuo Jumalan palvelijattaren laulu se kaikuu niin merkillisessä, ihmeellisessä kirkkaudessa sielussani. Ja minä sanon:
Herra tyhjennä käteni. Minä tiedän sen, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäni, niissä täytyy olla vain Jeesuksen veren antama valtakirja. Eikä mitään muuta.
Niin ne ovat Sinun edessäsi kelvolliset. Niin tänä iltana vaikenen ja huudan tänne vaatemajaan; Jumalan Pojan veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."
( Hilja Aaltonen)
Ehkä tämä alla oleva sanoitus on samasta laukusta tehty, kuin Hilja Aaltonen (lainattu teksti yläpuolella kokonaisuudessaan) mainitsee Kyllikki Halli vuoren, aikoinaan laulaneen: "tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin".
Tyhjät kädet
Mun käteni olivat täynnä, aarteita tämän maan.
Ne kimmelsi kiehtoen mieltäin, vain turhassa loistossaan.
Mut Herra kun kädellään koski, mä jäljet naulojen näin,
ja kaikki niin jalkoihin Herran, pirstoiksi särkyi käsissäin.
Tyhjät kädet, sanoi Herra, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä seisahdin tahraisin käsin, raskaan työn kovettamin
ja turhaksi näin minä työni, jos kuinkakin ahersin.
Mut Herra mua kädellään koski, mä merkit haavojen näin,
niin syntien tahrat Hän poisti, verellään vihmoin käsistäin.
Tyhjät kädet, sanoi Herra, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä uurastin lepoa vailla, pyytäen palkkaani,
ja kiireestä vapisi kädet, vain harvoin ne rukoili.
Mut Herra kun käteeni koski, hän rauhan sieluuni soi,
ja levätä tuskaiset kädet, käsissä Herran viimein voi.
Tyynet kädet, sanoi Herra, tyynet kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä taistelin väkevin käsin, uhkuen voimaani.
Vain itsellein elin mä silloin ja omaa tein työtäni.
Mut Jeesus kun käsiini koski, näin turhaks´ mä kiitoksen,
sai voimaa mun käteni siellä, käsissään hiljaa leväten.
Laske kätes, sanoi Herra, laske käsihini,
niin voit tehdä mun työtäin.
Gordon, Lawrence D. (sävellys). From, Clement Aug. (alkuperäinen sanoitus)
"Kun minä olen oikein maassa ja Taivas on tähdetön, silloin tuo Jumalan palvelijattaren laulu se kaikuu niin merkillisessä, ihmeellisessä kirkkaudessa sielussani. Ja minä sanon:
Herra tyhjennä käteni. Minä tiedän sen, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäni, niissä täytyy olla vain Jeesuksen veren antama valtakirja. Eikä mitään muuta.
Niin ne ovat Sinun edessäsi kelvolliset. Niin tänä iltana vaikenen ja huudan tänne vaatemajaan; Jumalan Pojan veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."
( Hilja Aaltonen)
Ehkä tämä alla oleva sanoitus on samasta laukusta tehty, kuin Hilja Aaltonen (lainattu teksti yläpuolella kokonaisuudessaan) mainitsee Kyllikki Halli vuoren, aikoinaan laulaneen: "tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin".
Tyhjät kädet
Mun käteni olivat täynnä, aarteita tämän maan.
Ne kimmelsi kiehtoen mieltäin, vain turhassa loistossaan.
Mut Herra kun kädellään koski, mä jäljet naulojen näin,
ja kaikki niin jalkoihin Herran, pirstoiksi särkyi käsissäin.
Tyhjät kädet, sanoi Herra, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä seisahdin tahraisin käsin, raskaan työn kovettamin
ja turhaksi näin minä työni, jos kuinkakin ahersin.
Mut Herra mua kädellään koski, mä merkit haavojen näin,
niin syntien tahrat Hän poisti, verellään vihmoin käsistäin.
Tyhjät kädet, sanoi Herra, tyhjät kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä uurastin lepoa vailla, pyytäen palkkaani,
ja kiireestä vapisi kädet, vain harvoin ne rukoili.
Mut Herra kun käteeni koski, hän rauhan sieluuni soi,
ja levätä tuskaiset kädet, käsissä Herran viimein voi.
Tyynet kädet, sanoi Herra, tyynet kädet sillä olkoon, joka tekee mun työtäin.
Mä taistelin väkevin käsin, uhkuen voimaani.
Vain itsellein elin mä silloin ja omaa tein työtäni.
Mut Jeesus kun käsiini koski, näin turhaks´ mä kiitoksen,
sai voimaa mun käteni siellä, käsissään hiljaa leväten.
Laske kätes, sanoi Herra, laske käsihini,
niin voit tehdä mun työtäin.
Gordon, Lawrence D. (sävellys). From, Clement Aug. (alkuperäinen sanoitus)