Tuo pienin lapsista oli vasta syntynyt, uudistuin jouluna tai siinä uudenvuoden aikoihin...
Silloin alkoi ne yövalvomisetkin tuon lapsen kanssa, ja vietin varmaan suurimman osan ajasta tässä makuuhuoneessa. Nukuin aina kahestaan vauvan kanssa, kun mies juopotteli kaiket illat ja yötkin..Tai jouduin aina yksin valvomaan lapsen kanssa kun mies oli juur sammunut ja vauva heräs ja ei suostunut enää nukahtamaan..
Toisaalta ne yöt oli äärimmäisen väsyttäviä ja yksinäisiä, mutta en ehkä muuten olisi saanut kokea niitä ihmeellisiä hetkiä, joita sain kokea Herran läsnäolossa...
Tänään taas muistin tuon, tai Pyhä Henki toi mieleeni, mitä sain kokea silloin...
Kun olen ollut viime aikoina todella vihaa ja katkeruutta täynnä tuota miestä kohtaan. Miten monesti oonkaan rukoillut, että annan anteeksi kyllä kaiken sen mitä hän on tehnyt ja sanonut, mutta siltikään en oikeasti oo päässyt vihastani mihinkään.
Koskaan ei anteeksiantaminen ole ollut niin vaikeaa kuin nyt.
Mutta nyt oon taas saanut olla yksin kun mies häippäs mökille ja vietän pitkiä aikoja Jeesuksen kanssa. Olen tosin ollut nyt viime päivät flunssassa enkä oo jaksanut edes ulos lähteä, paitsi tänään, kun Jeesus paransi tämän flunssan. Tunsin viime yönä Pyhän Hengen kosketuksen ja tänään jaksoin lähteä ulos

Huomenna pitää lähteä aamusta ajelee Lahteen, ja sanoin eilen Herralle, että kipeenä en jaksa lähteä.
Jos on Hänen tahtonsa että menen..
Nonii, pyysin pitkään että Herra puhuisi mulle, kun puhuin Hälle ensin tästä, miten vihaan kaikkea tätä saastaa mitä maailmassa on, mutta sitten taas mietin sitä, onko nämä tunteet vain itsestäni. Miten Jeesus haluaa että tuntisin ja ajattelisin tästä kaikesta mitä pahaa tässä maailmassa on. Jos ajattelisin, että ei voi mitään, sellasta se on, niin olisinko silloin välinpitämätön? Olen aika voimakkaasti tuonut esille täällä meillä' kotona, mitä ajattelen esim televisio-ohjelmista, erityisesti yksi ohjelma (putous), saa mussa reaktion, jos joku edes mainitsee että kattelee sitä..ja tuon esille mitä mieltä oon siitä jumalanpilkasta. Tälläisiä asioita kyselin Herralta, miten mun pitäisi olla, tuntea, ajatella...kun en osaa. Ainoa mitä haluan tehdä, on puolustaa Jeesusta, jos joku Häntä pilkkaa. Joo, välillä sanon itelleni, että Jeesus on kaiken tämän yläpuolella eikä Hän ehkä tarvi mua niin kärkkäästi tuomaan ajatuksiani esille, jos joku Hänestä puhuu pahaa. Ja tarkoitan jollakin nyt lähinnä tuota tulevaa exää..
Mutta olin juuri lähössä tästä huoneesta, kun vielä jäin siihen Herran läsnäoloon, ja silloin Hän toi mieleeni, mitä koin silloin kun olin uudistunut uskossa...
Tässä huoneessa rupes yhtäkkiä lehahtamaan jotain erikoista tuoksua. Sitä tuli hyvin voimakkaana mun nenään ja ihmettelin että mitä tää oikein on..Itsestäni se ei tullut koska en todellakaan käyttänyt silloin mitää hajusteita, ja kerran olin vaihtamassa juuri silloin vaippaa vauvalle, kun sitä erikoista tuoksua tuli, vierestä tai mun selkäni takaa. Koin että en todellakaan ollut yksin vauvan kanssa.
Muistan myös, kun oikein pelästyin, kun tää mies tuli kerran käymään tässä huoneessa, ja hän kysyi, että "Mikä täällä löyhkää"
En osannut ja uskaltanut sanoa mitään...
Mutta sitten Raamatusta löytyi tämä:
Kristuksen voittosaatossa 2.kirje kor
14. Kiitos Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi Hänen tuntemisensa tuoksun!
15. Mehän olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle niin pelastuvien kuin kadotukseen joutuvienkin joukossa.
16.Toisille se on kuoleman haju kuolemaksi, toisille elämän tuoksu elämäksi. Mutta kuka on tähän kelvollinen?
16. Me emme ole niinkuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa, vaan me puhumme vilpittömästi, Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä Kristuksessa.
Tajusin, että hei, minäkin saan olla tässä maailmassa Kristuksen tuoksuna. Saan olla jakamassa myös tätä Kristuksen tuntemisen tuoksua, ja se on niin ihmeellistä. Se on yksin Jumalan tekoa. Ja ymmärsin, että Herra kysyi miksi olen vihainen ja katkera ihmiselle, joka ei tunne Häntä,ja joka on lopulta kadotukseen menossa...
Jeesus on pelastanut mut, ja vaikka tuo mies veis multa kaiken muun, niin Jeesusta hän ei voi multa viedä. Mitä syytä mulla on siis olla vihainen hänelle.
Koetuksia tulee eri tavoin, eikä niistä omin voimin aina selviä. Onneksi Jeesus tekee nekin mahdolliseksi, mitkä itelle on mahdotonta. Ja anteeksiantaminen on niin tärkeä asia, ettei saa olla pienintäkään vihaa ja katkeruutta ketään kohtaan.
No tämmöstä tänään.
Siunausta teille.