Pelastussanoma

Siunattua sapattipäivää.

Kuinka voin antaa anteeksi minua vastaan rikkoneelle:
https://www.gotquestions.org/Suomi/ante ... minen.html

"Raamattu kehottaa meitä antamaan anteeksi, ilman mitään ehtoja, meitä vastaan rikkoneille. Anteeksiantamisesta kieltäytyminen osoittaa henkilön olevan kaunaisen, katkeran ja vihaisen. Mitkään näistä eivät ole oikean kristityn tuntomerkkejä."

KR 1933/-38
Luuk. 6:38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

Tähän tulikin tekstiä paljon mutta tämä nousi ensimmäisenä silmään.

alabasteripullo kirjoitti

Ja tulisi myös tarkistaa itseään, eletäänkö väärinymmärretyn asian mukaan toista uskovaa kohtaan ja luullaan jotain väärin toisesta uskovasta vaikka toinen uskova vaeltaa sydän puhtaana vilpittömästi.

Tämän tarkistaminen on hyväksi kaikille ja säännöllisesti. Sitä ihminen saattaa luulla olevansa puhdassydäminen, mutta Herra osaa kyllä rukoilijalle kertoa jos jossain kohtaa on mennyt vikaan, jos emme muita merkkejä ymmärrä.

Etsin kuvaa yhteen toiseen juttuun ja tämä tuli vastaan.

En oikein osaa sanoittaa asiaani siten että sitä ei tulkittaisi väärin, mutta monelle usko saattaa olla kilpajuoksua maaliin. Vaikka sääntöjen mukaan tehdään kaikki ja osataan ehkä ne jatkojalostaa ihmisillekkin, mutta vauhtisokeus saattaa tehdä sen että talloo muut matkallaan.

Ei tietenkään tahallisesti mutta jos kaikki muistaisivat tämän anteeksiannon ja oman tilansa todellisen tilan kysymisen Herralta niin ei tulisi niin paljon vääriä tilanteita.

Meitä ei ole kutsuttu kilpajuoksuun, eikä vaadita parasta tai edes hyvää suoritusta vaan meidät on kutsuttu "juoksemaan" toistemme iloksi. Meidän kuuluu jäädä matkalle kaatunut nostamaan ylös, jalkansa loukannut taluttaa avun luokse ja varoittaa sitä, joka on kiellettyihin aineisiin sortunut. Oma matka pitäisi kyetä juoksemaan siten että näkee mitä ympärillä ympärillä tapahtuu.

Meiltä tullaan maalissa kysymään niistä kavereista jotka jäi matkalle, että miksi et auttanut. Väkisin ei tietenkään ketään voi auttaa jos joku ei ota vastaan ja joskus jos tilanne vaatii on lähdettävä toiselle juoksukentälle, varmistaakseen jos alkaa tuntua siltä että itse jää matkalle.

Tunnen myös itseni tekopyhäksi tätä kirjoittaessa. Olen lähtenyt työyhteisöstä jossa yksi juoksija, jos tätä vertausta jatketaan, niin sabotoi kaikkien muiden matkan. 6 keskeyttäneen kilpailijan jälkeen ymmärsin minäkin antaa periksi. Ehkä Kristillistä ei ole lähteminen, mutta siinä kohtaa oikein jos oma terveys alkaa kärsiä.

Tuli siis mieleen tästä sydämen tilan tarkistamisesta. Tiedä sinänsä liittyykö aloitukseen.

Amen Rosita.
Muistin tuosta unen muutama vuotta sitten. Juoksin siinä tuota kilpajuoksua. Jouduin vähän väliä kääntymään takaisin, sillä halusin tukea perässä juoksevaa ystävääni. Hän oli afrikkalaisen näköinen tumma nainen ja hänellä oli tuollainen värikäs mekko yllä. Hän oli kovin lihava ja matka oli hänelle raskas ja välillä kaatui, mutta en jättänyt häntä. Oma juoksuni oli hyvää ja olin muita edellä mutta palasin vähän väliä tuota naistä tukemaan. Lupasin että menemme yhdessä maaliin .
.
Löysin tuon unen.
Uni; lopun kilvoittelu
viewtopic.php?f=4&t=893

Todella, tuo kilpajuoksu on jokaiselle kyllä henkilökohtainen, mutta kyse on todella siitä miten sen juoksemme? Mitä opimme tuolla matkalla? Tuo kuva muistutti Rosita tuosta unesta, jonka koin hyväksi uneksi.

Olen kuten varmaan jokainen harmillisen usein ja läheltä nähnyt, kuinka suuret sanat rakkaudesta ihan hetkessä eivät merkitse käytännössä mitään, kun toinen on erilainen, ei käyttäydy kuten yleensä oletetaan. Kun on hiemankin joukossa 'kummallinen, outo'. Silloin on lupa vaikka ja mihin. Saati sitten, jos sortuu syntiin. Ja itse tähän rakkaudettomuuteen samalla tavoin usein ja isosti syyllistynyt. Isä on ottanut tämän minussa puhutteluun järeällä tavalla läheiseni kärsimyksen kautta. Tämä on hänelle tärkeä asia. Sillä juuri sitä jota katson alaspäin tai jolle minun on vaikea antaa sortoa anteeksi, hän niin kipeästi rakastaa, siinä on hänen kärsivä lapsensa tässä maailmassa. Että me olisimme yhtä. Moni on aivan yksin.

Aamen Mikä siinä onkin ettei aina muista katsoa pintaa syvemmälle eikä tilanteen vaatiessa toimi niin kuin itse paasaa Mutta toisaalta eipä me Jeesustakaan tarvittaisi jos tässä täydellisiä ja moitteettomia olisimme kaikki.

Ja onneksi Herra koulii meitä kaikkia. Ja mukavaa että muutkin uskaltaa tuoda puutteitaan ilmi. Jotenkin lohdullista "nähdä" ettei kukaan ole täydellinen vaikka sen tietysti omassa järjessään tietää ettei kukaan ole. Ja niinkuin Kulkija kirjoitit, sen haastavimman ihmisen takana on yleensä se särkynyt ihminen joka eniten tarvitsisi rakkautta.


Ja siunattua sapattia täältäkin! Alppiruusu on jo kukassa

Shalom Shappat

Tuija kirjoitti/blogista:

Sitten kuulin että kilpajuoksijat tulevat ja harmittelin että olin vain avojaloin joten oli vaikea osallistua. Päätin kuitenkin lähteä taas juoksuun vaikka avojaloin, sillä olin sen naiselle luvannut.
Nainen näki minut ja iloitsi minut nähdessään ja minä huomasin että jalkoihini oli ilmestynyt valkoiset lenkkitossut. Sitten loppujuoksu alkoi ja uni loppui ....

Lisään vielä tuosta Tuijan unesta liittyen noihin aiempiin juttuihin paljasjalkaisuudesta että "paljasjalkoina" yleensä joudumme Herran taipaleelle lähtemään ja Herran kyllä varustaa kun vaan lähdemme ja luotamme

Haluaisin vielä sanoa... Olen huomannut että uskovat puhuivat toisesta uskovasta hänen selän takana. Voiko uskova tehdä sitä? Musta ei voi.

Kuulopuheen perusteella asia voi erehtyä ja paisua. Se voi vahingossa päästä leviämään uskovien keskellä silloin sitä on vaikea, lähes mahdotonta korjata pois. Silloin se olisi heidän syytä.

Meidän uskovien ei pidä kiinnittyä toisten uskovien "vikoihin". Ne ei kuulu meille vaan Pyhälle Hengelle. Kyllä ne itsestään korjaantuu pois Pyhän Hengen avulla.

Samoin luuloisuus näön mukaan on pahempi eikä se ole hengen hedelmä. Se ei kuulu uskovan hedelmään.



Jos uskovien keskellä huhu on jo päässyt leviämään muille ja sitten siihen huhuun törmätään. Ei kannata uskoa kaikkea mitä toisesta uskovasta puhutaan.

Parempi kysyä suoraan henkilökohtaisesti ja kasvokkain kyseisen uskovan edessä kuin uskoa toisten uskovien kautta sitä huhua joka voi olla perätöntä.

Mä kysyin suoraan kaksi kertaa pastorilta ja halusin tarkistaa kasvokkain onko asia totta. Pastori sanoi että se on mustamaalausta. On surullista että uskovien keskellä sitä tehdään. Se ei kuulu uskovan hedelmään.

Olen törmännyt siihen että mun selän takana mua on sormella osoitettu ja puhuttu väärinymmärretyn asian mukaan silloin se paljastui että se ongelma on hänen, ei mun koska hän elää väärinymmärretyn asian mukaan musta. En välitä sitä.

Sanassa sanotaan; "älä antako pahan saada ylivaltaa elämässänne voittaa vaan voittakaa paha hyvällä". Ja Sanassa kehotetaan siunata vainoojaa.

Ja pidetään katse Kristuksessa ainakaan Kristuksen tulemukseen asti.

On yksi hyvä ratkaisu, eli jätetään pois näön mukaan vaeltaminen ja luuloisuus ja pidetään aina katse Kristuksessa Hänen tulemukseen asti, silloin siinä ei ole aihetta puhumiseen toisesta uskovasta hänen selän takana.

Hyvää yötä Jeesus myötä.