Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Osion aiheena on synti ja sen suhde ihmiseen
Maaret

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Maaret »

joo kuulostaa ihan oikealta mutta on outoa että on niin usein saarnoissa toistetaan nimenomaan tuota "anna anteeksi vaikka muut eivät koskaan tunnusta tehneensä mitään väärää". Ohjeesi mukaan ja itsekin ajattelen että kyseiset petaa vain itselleen valtaa kun vaativat ja pelottelevat kuulijoitaan tällä ikuisella lempiaiheellaan. Sehän sopii siihen että myös he itse saavat jatkaa tekemisiään ilman että heitä vaaditaan tekemään parannusta vaan kuulijat ovat ne joiden täytyy alistua kuuliaisuuteen ja olemaan kritisoimatta mitään.
Siksi kai se onkin lempisaarna monella.

Mutta me jotka haluamme tai ne jotka haluaa seurata Jeesusta voivat ajatella "tehkää kuten he sanovat mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö". Kuten Jeesus neuvoi kun joutuu kohtaamaan tai kuuntelemaan fariseuksia.
Avatar
Maria
Viestit: 869
Liittynyt: 27 Kesä 2021, 15:16

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Maria »

Niin, anteeksianto on vaikea aihe. Aloin ihan ajatella, että sille olisi varmaan hyvä avata ihan oma otsikko?

Tämän keskustelun hyvä puoli lienee se, että aiheena anteeksianto on sekä Raamatun mukainen aihe, että syntiin liittyvä aihe.
Ja onhan se myös armoon ja Jeesuksen sovitustyöhön liittyvä aihe, koska meillä on lunastus hänen verensä kautta. Sanan mukaan synnit saadaan anteeksi hänen armonsa tähden, koska Hän on armosta rikas.
Aihe liittyy myös parannuksen tekoon ja sitä kautta myös siunauksiin. Jotkut siunaukset jäävät meiltä saamatta, kun olemme "haluttomia" antamaan anteeksi. Halu ja kyky ovat tässä kohdin hieman erilaisia vaihtoehtoja, senkin tähden toivoisin, että "Anteeksianto" saisi kannatusta uutena keskusteluaiheena.


22. Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
Hebr. 9:22

Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä.
3. Moos. 17:11
Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään.
2. Tim. 2:24
Avatar
Uskon Jeesukseen
Viestit: 2115
Liittynyt: 09 Kesä 2020, 12:31

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Uskon Jeesukseen »

Maaret kirjoitti: 05 Elo 2021, 08:59 Suuri ihmetykssen aiheeni on seuraava.

Kun joku saarnaa anteeksi antamisesta niin hän aina korostaa että on annettava (=pakko) anteeksi jos haluaa vapaaksi katkeruudesta. Tämä on siis yksinäinen ja yksipuolinen teko. Anna anteeksi.piste.

Seuraavaksi kun puhutaan samassa saarnassa että voit tulla pelastukseen ja saada anteeksi KUN TUNNUSTA syntisi ja rikoksesi. Tässä kohtaa ei sanotakaan että Jumala vaan tuosta vaan antaa anteeksi.

Täytyykö siis ihmisen olla parempi kuin Jumala? Yksipuolisesti vaan ANNETTAVA anteeksi?
Laitan lähinnä joitakin jakeita tuon aloituksen kysymyksiin:

Jes. 1:18 Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.


Hes. 3:19-21 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut. Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi. Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."

Mark. 2:17 Sen kuullessaan Jeesus sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.

Luuk.
11:4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; [vaan päästä meidät pahasta]."

1.Pietarin kirje:
2:24 joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut."

1.Johanneksen kirje:
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä

Luuk.
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
15:10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen."

Luuk. 24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

Rinnakkaisviitteet
Ap.t. 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Ap.t. 10:42 Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi.
Ap.t. 10:43 Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Ap.t. 13:38 Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksi-antamus
1Joh. 2:12 Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden.

Room.
3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
5:8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet
5:20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
5:21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
6:12 Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille,
6:15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!
7:7 Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse."
7:8 Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
7:9 Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin synti virkosi,
7:11 Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja kuoletti minut käskysanan kautta.
7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
8:3 Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa.
Ef. 4:26 "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli,
Rinnakkaisviitteet
Ps. 4:5 Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. Sela.
Jaak. 1:19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
Jaak. 1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

Hebr.
12:1 Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,>

1 Joh.
1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
1:9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
4:10 Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Jaak.
4:8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
5:16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
5:20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

Aiempia jakeita laittaessani tuli mieleeni tuo uskal-luksella armoistuimen eteen käyminen ja kyseisen jakeen laittaminen johonkin yhteyteen. Nyt lopuksi tuli mieleen tuo Jumalan sanan voimallisuus ja kuinka ollakaan, tuo uskalluksesta kertova jae olikin samassa luvussa.

Hebr. 4:12-16 Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija;
eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili. Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.


Anteeksiantamattomuus näyttäytyisi olevan asia, joka tulee tunnustaa ensinnäkin syntinä Jumalalle ja samalla asia josta tulee irtisanoutua ja sittemmin antaa anteeksi Jumalan armon kautta tulevana mahdollisuutena ja valintana päästä siitä ja katkeruudesta eroon.

Uskon kautta me ymmärrämme, että Herra Jeesus on sovittanut verellään syntimme ja kun suullamme tunnustamme Jeesuksen Herraksi ja että Isä Jumala herätti hänet kuolleista niin me pelastumme.

Eli edellytyksenä on uskon kautta ymmärtää, että syntimme on sovitettu Jeesuksessa Kristuksessa ja edelleen tunnustamalla syntimme so. uskoa, että synnit ovat sovitetut, saamme syntimme anteeksi niin, että Jumala myös puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Tuo loppulausuma ja niitä edeltävät raamatunjakeet yrityksenä tuoda vastaus kysymyksiin jonkun saarnaajan ja Jumalan "ehdottamiin" vaatimuksiin tai edellytyksiin
anteeksiantamiselle ja anteeksisaamiselle.
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4654
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Mä voin kertoo pari asiaa anteeksiannosta. Se on meille yksi välttämättömyys, mikäli mielimme taivasten valtakuntaan. Meillä ei saa olla anteeksiantamattmia katkeruuksia sydämessämme. Tiedän aivan varmuudella, että monilla on, vaikkei he edes itse tunnusta olevan. Se ei ole helppo asia, eikä varsinkaan sen katkeruuden kantaminen.

Itselleni tehtiin aikoinaan niin paha teko, ettei sitä voisi ikinä antaa anteeksi. Sen teon anteeksiantaminen tuntui aluksi aivan mahdotonta, koska viha tätä ko. henkilötä kohtaan oli aivan ääretön. Voi kuinka monesti muistan katkeruuksissani miettineeni kuinka heidät surmaisin. Se johti siis valtavaan synnin kantamukseen, murhamielissä kun heitä vihasin.
Ei sitten auttanut muuta kuin lukea Raamattua ja rukoilla. Pian löysinkin ns. Jeremian rukouksen ja sen kautta, kuin ihmeen kaupalla kaikki katkeruus katosi kuin olisi otettu yhdessä hetkessä pois joku paha hermokipu olisi hetkessä kadonnut. Tunsin yhtäkkiä eläväni ja tunsin kuinka voin luottaa, että Jumala tietää ja kantaa tuskani.
Rukoilin kuin Jeremia kaivossa, ota minulta tämä taakka pois ja kanna sinä se, koska minä en kykene, vihani oli niin suuri. Siis Jumala kantaa vihasi ja katkeruutesi, kunhan sydämestäsi tosissasi niin pyydät ja pelkäät itsessäsi olevaa katkeruutta, joka on viemässä sinut kadotukseen.
Pahan tekeminen ei ole yhden ihmisen pahuutta, vaan pahan teon sen uhri joutuu myös kantamaan vastuun tästä syyttömänä. Hän joutuu kantamaan katkeruutta ja vihaa tekijään kohtaan. Uhri joutuu siis kantamaan samaa taakkaa kuin tekijä.

Anteeksipyytäminen ei siis ole tärkeää anteeksiantajalle, vaan pelkästään anteeksiannolla on merkitystä.

Jeesus Kristus on täydellinen anteeksiannossa ja Hänen ristinsä juurelle mekin voimme laskea kaiken synnin, senkin jota katkeruuksissamme kannamme.
Avatar
Uskon Jeesukseen
Viestit: 2115
Liittynyt: 09 Kesä 2020, 12:31

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Uskon Jeesukseen »

Jes. 55:6 Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.

Psalmit:
19:13 Erhetykset kuka ymmärtää? Anna anteeksi minun salaiset syntini.
25:11 Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.
25:18 Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.
32:1 Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!
32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
65:4 Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.
78:38 Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
79:9 Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden.
85:3 Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela.
86:5 Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.
99:8 Herra, meidän Jumalamme, sinä vastasit heille, olit heille anteeksiantava Jumala, vaikka sinä heidän pahat tekonsa kostit.
103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
130:4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.

Anteeksi-sanalla löytyi psalmeista ylläolevat jakeet.
Avatar
Maria
Viestit: 869
Liittynyt: 27 Kesä 2021, 15:16

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Maria »

Tämä teksti tuli eteeni ja käänsin sen suomeksi. Otsikko voisi olla vaikka Anteeksianto


Corrie Ten Boom kertoo, kuinka hänen sisarestaan Betsiestä oli tulossa heikko keskitysleirillä Saksassa.

Yhtenä päivänä, tehdessään raskasta ruumiillista työtä, hän (Betsie) sanoi vartijalleen ystävällisesti: "Älä anna minulle enempää tehtävää kuin mitä jo yritän tehdä, sillä en ole tarpeeksi vahva nostamaan näitä raskaita osia." Vartija tiuskaisi takaisin: "Sinä et päätä siitä mitä teet. Minä päätän."
Samassa vartija löi raa'asti Betsietä. Corrie ten Boom, hänen sisarensa katsoi ja oli raivoissaan. Kun vartija lähti, Corrie meni Betsien luo, jonka kasvot olivat veressä. Betsie sanoi heti: "Ei, älä vihaa, Corrie. Sinun täytyy rakastaa ja antaa anteeksi."

Corrie tiesi, ettei hän voinut. Sinä iltana hän meni kävelylle ja kertoi Herralle, ettei hän kyennyt antamaan anteeksi "tuolle julmalle naiselle". Herra muistutti häntä Raamatusta: "Jumalan rakkaus oli vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu." (Room. 5:5) Corrie tiesi, että mitä hän ei kyennyt tekemään, sen Herra hänessä pystyi tekemään.
Hän kirjoittaa: "Sillä hetkellä, kun pystyin antamaan anteeksi, vihani katosi. Mikä vapautus! Anteeksianto on avain, joka avaa katkeruuden oven ja vihan käsiraudat. Se on voima, joka katkaisee katkeruuden kettingit ja itsekkyyden kahleet. Mikä vapautus, kun voi antaa anteeksi."

(Vapaasti Suomennettu)

Corrie Ten Boom
How He Loves You
Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään.
2. Tim. 2:24
Avatar
Maria
Viestit: 869
Liittynyt: 27 Kesä 2021, 15:16

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Maria »


1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
3. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
4. mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5. mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
6. Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
7. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.
8. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
9. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen
Room. 5:1-9
Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään.
2. Tim. 2:24
Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1326
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Sanna »

En tiedä aloittajan motiiveista mutta mielestäni aihe kaipaa lisää keskustelua ja siksi nostin ylös. Anteeksianto luokitellaan hirveän usein rangaistukseksi, vaikka sen pitäisi olla meidän henkilökohtainen työkalu pelastumiseen ja kasvamiseen. Jaoin blogiin pidemmän vastauksen ja sinnekin saa tulla kyselemään jos tarvetta on.
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
NO112
Viestit: 22
Liittynyt: 22 Tammi 2022, 19:41

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja NO112 »

muutama ajatus tähän.

ef 6;12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.

ensin ajatuksena että tälläinen ihminen joka tekee vääryyttä toista vastaan on itse jonkun vääryyden alla ja tekee perkeleen tahtoa.

1joh1;9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

elikkä mikäli teemme esimerkiksi syntiä siten että emme voi antaa anteeksi toiselle, meidän tulee tunnustaa tämä synti Jeesukselle niin hän on luvannut antaa meille voiman päästä siitä synnistä eroon.

kuitenkin sanoisin että on myös rakkautta että meitä vastaan tehty synti, mikäli on rikoslaissa ilmoitettu esim raiskaus, tulee ilmoittaa esivallan tietoon, Siitäkin syystä että tämä tekijä pääsee katumaan tekojaan, ja pahuuden tekeminen loppuisi eikä kyseinen henkilö paaduttaisi itseään jatkamalla synnissä, vaan ymmärtää tehneensä väärin, tulee katumukseen ja tekee parannuksen ja tulee pelastukseen. Toki meitä on kehoitattu rukoilemaan väärien puolesta jotta Herra herättäisi heissä mielenmuutosta ja synnintuntoa.

tutkikoon ja koetelkoon tämän sydämessään jokainen kohdallaan miten tulee toimia.

Olisi huono tilanne että seurakunnassa olisi ihminen jolla on jotain anteeksiantamattomuutta, katkeruutta,vihaa sydämmessä esimerkiksi jotain ulkopuolista kohtaan. Miten kävisi sitten kun tämä ulkopuolinen tulisi pelastukseen saisi Jumalalta synnit anteeksi ja kävelisi seurakunnan ovesta sisään ja tämä hänen uhrinsa olisi siellä, täynnä vihaa ja katkeruutta häntä kohtaan. kaiken ao on se että uudestisyntynyt pyhässä hengessä oleva uskova tunnustaa Herralle oman kyvyttömyytensä antaa anteeksi, mutta kuitenkin siten että hänellä olisi halu antaa anteeksi. Eli Jumala antaa voiman antaa anteeksi jos me itse vain haluamme. Tämän tähden sitä meiltä vaaditaan koska voima tulee Jumalalta eikä meistä itsestämme.

mitä Jeesus rukoili ristillä verissään "isä anna anteeksi sillä he eivät tiedä mitä he tekevät"

Rakas taivaan isä tunnustan sinulle että en pysty antamaan anteeksi tuolle joka minua vastaan on rikkonut, anna minulle voimasi jotta pääsen irti tästä anteeksi antamattomuuden synnistä.

Mikäli tälläistä katkeruutta on ja haluaa siitä eroon voi myös asia kannattaa tuoda jollekin sieluhoitajalle esille, jotta hän sitten auttaa asiasta rukouksen kanssa eteenpäin.

Itsellä on tuollainen tilanne oli noin 1kk ajan taannoin kun en ollut kovin valpas, saatana pääsi kiusaamaan ja pyörittelemään katkeruuden ajatuksia päässäni oikein kunnolla ennenkuin ymmärsin mistä on kyse ja onnistuin rukoilemaan Herraa auttamaan itseäni pois tästä synnistä. Nyt kun vastaavia ajatuksia tulee voi myös käskeä niitä sanalla ulos. kuten jeesus teki autiomaassa kun perkele kiusasi häntä. Hyvä sana katkeruutta ja vihaa vastaan on sanoa sille. kirjoitettu on rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.

amen
Avatar
Tuija
Viestit: 2976
Liittynyt: 31 Maalis 2022, 14:43
Viesti:

Re: Anteeksi antamisesta ja saamisesta

Viesti Kirjoittaja Tuija »

Aihe jota täytyy nostattaa silloin tällöin kuin muistutukseksi meille. Vastaan tuli tämmöinen teksti joka antaa mietittävää:

"Antakaa toisillenne anteeksi.


Matt. 6: 14-15

Jeesus sanoo:
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.”

Anna anteeksi.

Kaksi pientä sanaa. Miksi se on sitten niin vaikeaa? Miksi on niin helppoa nähdä toisissa ihmisissä virheitä, mutta ei itsessä?

’Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä.’ Näin rukoilimme tänään kirkossa päivän rukouksessa. Se on totta. On myös totta se, että joskus näemme toisissa enemmän – paljon enemmän – virheitä kuin itsessämme.

Mutta onko se totta? Onko toisessa enemmän virheitä kuin sinussa?

Kauan sitten, vuosia tai oikeastaan melkein vuosikymmeniä sitten, olin ja elin tilanteessa, jossa minua haastettiin juuri tällä tavalla: oletko sinä se joka olet väärässä, vai olenko se kuitenkin minä? Vaikka ajattelenkin, että sinä olet täysin väärässä ja minä täysin oikeassa.

Tilanne liittyi tähän: olin tutustunut ihmiseen, josta minulla ei henkilökohtaisesti ollut kovinkaan korkea kuva. Minusta hän oli itsetietoinen, kovapintainen menestyjä, joka osasi kaiken ja tiesi sen.
---
Tämä ei vaikuttanut toimintaan – jos teimme jotakin yhdessä, hommat hoidettiin hyvin – mutta se vaikutti siihen, että en mennyt hänen kanssaan koskaan pintaa syvemmälle. Suhteemme olivat asialliset, mutta jollakin tavalla pinnalliset ja jäykät.
Toinen asia, jonka tämä sai aikaan, oli se, että koska ajattelin tästä ihmisestä ikäviä asioita, asia alkoi kuluttaa aikaa ja energiaa elämässäni aivan liikaa. Minulla oli sisäisesti paha olla.
Tästä ei tule mitään, ajattelin. Tästä tilanteesta pitää päästä eteenpäin ja irti jollakin tavalla, normaaliin elämään.
Mitä Raamattu sanoi tähän asiaan, pohdin. No, heti nousi mieleeni lause: Jeesus sanoo, että meidän pitää rukoilla vihamiestemme puolesta. Eihän kaveri nyt mikään vihamies ollut, mutta tuo oli silti lähinnä sopivin raamatunkohta tuohon tilanteeseen.
---
Täytyy sanoa, että en hihkunut innosta muistaessani tämän lauseen. Tuntui todella vaikealta rukoilla ihmisen puolesta, josta itse ajattelin pahoja ajatuksia.

Siksi Ensimmäinen ajatus, joka pomppasi mieleeni, oli: tuolla ihmisellä on niin hyvin asiat, että hän ei tarvi yhtään rukousta puolestaan! No, syvällä sisimmässäni kuitenkin ymmärsin, että asia ei ollut ihan näin. Jokainen tarvitsee rukousta.

No, rukoillaan sitten, ajattelin. Jeesus ei kuitenkaan antanut selkeää ohjetta, miten vihamiehen puolesta tulee rukoilla. Mitä minun tulee siis sanoa rukouksessa?
Mikä oli seuraava ajatus, joka pomppasi mieleeni? Ei yhtään fiksumpi kuin tuo edellinen ajatukseni. Toinen ajatukseni oli: ’Hyvä Jumala, anna hänen ymmärtää, että hän on tehnyt väärin, ollut idiootti!’ Ei näin, ajattelin. Ei Jeesus halua, että rukoilen näin.

Pohdin pienen hetken: mitä jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä? Onnea. Siksi aloin, joka ilta rukoilla tämän ihmisen puolesta, lyhyen rukouksen: Jumala, anna hänen olla onnellinen.

Pikku hiljaa, viikkojen aikana, tilanne alkoi avautua mielessäni eri tavalla kuin ennen. Ymmärsin, että tällä ihmisellä, josta en pitänyt, oli elämässä samanlaisia asioita kuin minulla. Perhe, ja siihen liittyvät pelot ja unelmat. Myös hän kaipasi onnea. Hän oli iloinen onnen hetkinä ja pelkäsi ja itkikin silloin, kun elämässä oli vaikeaa. Vaikka olin pitänyt häntä hyvinkin kovana tyyppinä, aloin nähdä hänessä ihmisen. Tai en itse alkanut nähdä, en saanut mitään aikaan itse: Jumala alkoi aukaista asiaa rukouksessa, alkoi murtaa pikku hiljaa minun tekemääni kuvaa tästä ihmisestä.

Jonkun ajan jälkeen menin sunnuntaina kirkkoon, ihan jumalanpalvelukseen, seurakuntalaisena.
Menin myös ehtoolliselle. Ja kuinka ollakaan: kun katsoin oikealle puolelleni, kuka olikaan ehtoollispöydässä vieressäni? Juuri tämä kyseinen ihminen.
Kun katsoimme toisiamme, meidän kummankin kasvoille levisi lämmin hymy. Tunsin, kuinka Jumala naksautti jotakin pahaa pois sisimmästäni. Mursi sen pahan olon ja jos voi sanoa vihamielisyyden, jota olin tuntenut ajatellessani tätä henkilöä. Ajattelin: jos hänkin on täällä ehtoollispöydässä saamassa Jeesukselta anteeksi niin kuin minäkin, niin ei hän varmaan olekaan sellainen tyyppi kuin olin ajatellut. Ehkä hän on jopa ihan hyvä tyyppi!

Miksi sitten olin ajatellut niin? Miksi olin ajatellut noin ikävästi hänestä?
Myöhemmin Jumala avasi tätä asiaa yhä enemmän enemmän. Hän paljasti sen syvimmän, piilossa olleen ajatuksen ja motiivin: kyllä, kaveri oli monessa asiassa hyvä – ja minä en - ja tätä asiaa minun oli ollut vaikeaa kestää ja hyväksyä. Ikävien ajatusten pohjalla olikin ollut oma kateus siitä, että kaveri oli niin hyvä kaikessa. Kateus oli sokaissut silmäni - Eli olin nähnyt kaverin tarinan pahiksena – mutta kaiken loputtua – se pahis olinkin ollut minä itse.

’Tiedät, miten helposti näemme virheitä toisissa ihmisissä.’ Enemmän kuin itsessämme.
Ja tiedän, kuinka vaikeaa anteeksi antaminen on. Usein tuntuu, että voimme siihen vain Jumalan avulla.
__________________________________________
Kuitenkin me kaikki olemme samalla viivalla, armon kerjäläisinä. Tarvitsemme kaikki Jeesuksen anteeksiantoa ja armoa.
Jeesus haluaa ja suoraan sanoen päivän raamatuntekstissä vaatii, että me annamme toisillemme – aina – anteeksi. Koska mekin saamme kaiken – sen paljon – anteeksi. Emme voi alkaa laskea sitä, kuka meistä tarvitsee enemmän armoa ja kuka meistä on tehnyt enemmän oikein tai väärin. Koska – useinkin – me emme näe sitä itse. Emme näe toisten ihmisten sisälle. Joskus tuntuu siltä, että emme näe edes oman itsemme sisälle. Ainoa, joka tuntee meidät – niin kuin synnintunnustuksessa sanotaan ’salatuimpaan saakka’, on Jumala itse.

Itse en missään nimessä haluaisi osata lukea toisten ihmisten ajatuksia, enkä usko, että moni muukaan haluaisi. Sisältämme löytyy niin paljon salattavaa.
Jeesus kuitenkin näkee meidän sisällemme, ja hän katsoo meitä silti armolla ja lempeydellä. Hän rakastaa meitä ja antaa anteeksi.

Myös meidän tulisi nähdä toisissamme Kristus: katsoa toisiamme samalla tavalla kuin Jeesus näkee meidät, tärkeinä, arvokkaina, rakastettuina – lempeästi ja armon ja anteeksiannon läpi. Antaa anteeksi kaikki, niin kuin päivän raamatunkohdassa sanotaan.

Se on niin vaikeaa, Jeesus! Usein kuitenkin niin moni asia kahlitsee meitä ja vaikeuttaa anteeksiantoa ja sovintoa. Haavat ovat suuret, puolin ja toisin. Sisimmät jäädytetty taisteluasentoon.
Tuntuukin siltä, että todellisen sovinnon – saa usein aikaan vain Jumalan oma voima, sen apu. Sitä apua rukoilen meille kaikille.

Rukoilen sitä, että kaikki se, mikä meitä sokaisee ja kahlitsee – viha, katkeruus, kateus – murtuisi Jumalan armosta – ja pystyisimme antamaan toisillemme, oikeasti, anteeksi. Jumala, sulata jää, murra kahleet, hoida haavat ja yhdistä katkenneet siteet.

Ja vielä: armahda meitä syntisiä, joiden on välillä niin vaikeaa antaa toisillemme anteeksi,

sillä

´olethan sinä, Herra, meidän isämme!
Me olemme savea, sinä saven valaja,
kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Herra, älä ylen määrin vihastu meihin,
älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme.
Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi."
Hep.4:16. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.
Vastaa Viestiin