Millainen on Jumalan Rakkaus?

[-jarmo-]

Tuossa seurasin erästä keskutelua joka alkoi ensin Pihon Universalismista ja jatkui sitten Jumalan Rakkauden oikeutuksen ymmärtämiseen. Elikkä Rakastaako Jumala kaikkia maailman ihmisiä, siis myös syntisiä?

Tämä Jumalan Rakkauden ymmärtäminen vaikkapa Johanneksen 3:16 kautta jo antaa ymmärtää että Jumala Rakastaa maailmaa, niin paljon että antoi ainokaisen poikansa!

Mutta sitten jos tätä ajatellaan vedenjakajan molemmin puolin, jossa toinen aalto sanoo että Jumala ei suinkaan Rakasta kaikkia ihmisiä, vaan vain Jumalan omia. Tämä johtaa ennaltamääräämisoppiin. Kun taas Jouko Pihon universalismi taas johtaa kaikkien pelastumiseen, koska Jumalan Rakkaus ohittaa Jeesuksen veren merkityksenkin. Eli helvetistä tuleekin Jeesus, pelastaja.

Minä olen ainakin Paavalin roomalaiskirjeiden myötävaikutuksesta ymmärtänyt että Jumala Rakastaa koko maailmaa yksinoikeudella ja ylitsevuotavaisesti, MUTTA, armo ei silittele kenekään päätä, eikä lepsuile, vaan koittaa pitää kaikille ovia auki niin kauan kuin mahdollista.
Sen sijaan Jumala kyllä tietää ennalta, kuka pelastuu mutta kaikki saa silti armon ja tilaisuuden. He joko tarttuvat siihen, taiu hylkäävät sen, elikkä Jumalan ehtymättömän Rakkauden Jeesuksen Kristuksen veressä.

Ei siis ole yhtään ainoaa ihmistä, jota Jumala ei Rakastaisi, ei Hitleriä, eikä Stalinia, sen enempää kuin Carl Marxiakaan. Ei edes saatanaa, koska hänkin nauttii tänä päivänä Jumalan Rakkaudesta, saadessaan toimia vasten Jumalan tahtoa. Kyllä Jumala kaikkia luomiaan Rakastaa!

[Sinettisormus]

Jumala rakastaa meitä kaikkia ihmisiä, mutta syntiä meissä Hän ei rakasta, siksi Hän on antanutkin meille Jeesuksen kautta parannus mahdollisuuden. Synti meissä on se erotus. Eikö se olekkin suurta rakkautta? TOTISESTI ON!

[Sinettisormus]

Tietyssä mielessä Jumala rakastaa jokaista tässä maailmassa (Joh. 3:16; 1. Joh. 2:2; Room. 5:8). Tämä rakkaus ei ole ehdollista - se perustuu siihen tosiasiaan, että Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8, 16). Jumalan rakkaus koko maailmaa kohtaa ilmenee siinä, että Jumala armossaan ei välittömästi rankaise ihmisiä heidän syntiensä tähden (Room. 3:23; 6:23). Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan näkyy siinä, että hän antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä parannuksen (2. Piet. 3:9). Jumalan rakkaus maailmaa kohtaan ei kuitenkaan merkitse sitä, että hän sivuuttaa synnin. Jumala on myös oikeudenmukainen (2. Tess. 1:6). Synti ei voi jäädä iankaikkisesti rankaisematta (Room. 3:25-26).

Maailmankaikkeuden kaikkein rakkain teko ilmenee jakeesta Room. 5:8, "Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” Jokainen, joka ei välitä Jumalan rakkaudesta, joka hylkää Kristuksen pelastajanaan, joka kieltää hänet lunastaneen Pelastajan (2. Piet. 2:1), altistuu Jumalan iankaikkiselle vihalle (Room. 1:18) hänen rakkautensa sijaan (Room. 6:23). Jumala rakastaa kaikkia varauksettomasti siinä mielessä, että hän osoittaa armoa kaikille sen sijaan, että hän tuhoaisi heidät kaikki välittömästi synnin tähden. Samanaikaisesti Jumalalla on "rakkauden liitto" ainoastaan pelastususkonsa Jeesukseen Kristukseen laittaneiden kanssa (Joh. 3:36). Vain Jeesukseen Kristukseen Herranaan ja Pelastajanaan uskovat kokevat Jumalan rakkauden koko iankaikkisuuden ajan.

Lue lisää: http://www.gotquestions.org/Suomi/Jumal ... ikkia.html

[Sinettisormus]

Pienoisevankeliumi Joh. 3: 16

16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

[Sinettisormus]

Ensimmäinen Johanneksen kirje 5
1. Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
2. Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3. Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
4. sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
5. Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6. Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7. Sillä kolme on, jotka todistavat:
8. Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.
9. Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.
10. Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.
11. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.
12. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.
13. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.
14. Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä.
15. Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.
16. Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.
17. Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.
18. Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.
19. Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.
20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.
21. Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.

[Sinettisormus]

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4
1. Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3. ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.
4. Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
5. He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.
6. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
7. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.
13. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
14. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
15. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20. Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.

[Sinettisormus]

Ensimmäisen korinttolaiskirjeen luku 13 käsittelee Jumalan rakkautta ja sitä miten se vaikuttaa uskovassa ihmisessä. Mehän olemme vajavaisia matkamiehiä tällä uskon tiellä, jossa kasvamme kohti täydellisyyttä kuitenkaan saavuttamatta täydellisyyttä tässä ajassa. Mutta sittenkin on hyvä pysähtyä tämän luvun sanoman äärelle.

Lue lisää: http://www.kotipetripaavola.com/Agape_Rakkaus.html

[-jarmo-]

Raamattu on täynnä esimerkkejä, joissa Jumala Rakastaa ihmistä mutta vihaa syntiä. Ei Jumala vihaa syntistä. Eihän Jumala olisi poikaansa lähettänyt jos hän vihaisi syntistä.