Me emme ole maailmasta mutta maailmassa meidän on oltava

[Sanna]

Teksti: Watchman Nee


Sen sijaan että pyrkisimme välttämään maailmaa, meidän tulee nähdä kuinka etuoikeutettuja olemme, kun Jumala on meidät tänne asettanut.

"Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin minäkin lähetän heidät maailmaan" (Joh. 19:18).

Mikä lause! Seurakunta on Jeesuksen seuraaja, tänne saatanan alueen keskelle perustettu jumalallinen siirtokunta. Se on jotain mitä saatana ei voi sietää, sen enempää kuin hän voi sietää Jeesusta itseään. Kuitenkin se on jotain, mistä hän ei voi millään keinolla päästä eroon. Se on taivaan siirtokunta, vieras tunkeilija hänen alueelleen, jota vastaan hän on täysin voimaton.

Paavalin mielestä olemme: "... Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla..." (Fil. 2:15).

Jumala on tietoisesti asettanut meidät "kosmokseen" osoittaakseen sen siksi mitä se on. Meidän tulee saattaa jumalalliseen valoon, kaikkien ihmisten nähtäväksi, sen Jumalaa uhmaava kapinallisuus ja sen onttous ja tyhjyys.

Eikä tehtävämme pääty siihen. Meidän tulee julistaa ihmisille sitä hyvää uutista, jonka vastaanottajat Jumalan valo, joka loistaa Jeesuksen Kristuksen kasvoissa, vapauttaa maa- ilman turhuuden tyhjyydestä hänen täyteyteensä. Saatanan viha johtuu tästä seurakunnan kaksinaisesta tehtävästä. Mikään ei piinaa häntä enempää kuin seurakunnan läsnäolo maailmassa. Mikään ei miellyttäisi häntä enempää kuin nähdä sen paljastavan valon menevän pois. Seurakunta on piikki Jumalan vastustajan lihassa, jatkuva ärsytyksen ja mielipahan lähde hänelle. Me tuotamme Saatanalle suuria vaikeuksia pelkästään olemalla maailmassa. Miksi siis poistua?

Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi..." (Mark. 16:15).

Tämä on kristityn etuoikeus. Se on myös hänen velvollisuutensa. Ne jotka yrittävät valita jonkin tien ulos maailmasta osoittavat vain, että ovat vielä jossain määrin sidoksissa sen ajattelutapoihin. Meillä, jotka emme ole "siitä" ei ole mitään syytä yrittää jättää sitä, koska juuri siinä meidän pitää olla.

Niinpä meillä ei ole mitään syytä jättää maallisia työpaikkojamme. Päinvastoin, ne ovat lähetyskenttämme. Tässä yhteydessä maallisilla asioilla ei ole painoarvoa vaan ainoastaan hengellisillä. Emme elä elämäämme erillisissä lokeroissa: kristittyinä kirkossa ja maallisina olentoina muun ajan. Ei ole yhtään ammattiimme tai työpaikkaamme liittyvää asiaa, jonka Jumala on tarkoittanut pidettäväksi erillään elämästämme hänen lapsinaan. Kaikella mitä teemme, pellolla tai maantiellä, kaupassa, tehtaassa, keittiössä, sairaalassa tai koulussa, on hengellistä merkitystä Kristuksen valtakunnan puitteissa. Kaikki tulee tehdä hänen kunniakseen.

Saatana toivoisi, ettei näissä paikoissa olisi yhtään kristittyä, sillä he ovat selvästi hänen tiellään siellä. Hän yrittää sen tähden pelottaa meidät ulos maailmasta, ja jos ei pysty tekemään sitä, saada meidät mukaan maailman järjestelmäänsä: ajattelemaan sen käsitteillä, säätelemään käytöstämme sen mittapuun mukaan. Kumpi tahansa olisi voitto hänelle. Mutta jos olemme maailmassa, kaikkien toiveidemme ja mielen- kiintomme kohteiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksiemme ollessa maailman ulkopuolella, se merkitsee Saatanan tappiota ja Jumalan kunniaa.

Jeesuksen läsnäolosta maailmassa on kirjoitettu seuraavasti: "Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa" (Joh. 1:5).

Missään kohtaa Raamattua ei sanota synnistä, että meidän tulee saada se valtaamme, mutta siellä selvästi sanotaan, että meidän tulee voittaa maailma. Synnin suhteen Jumalan sana puhuu vain pelastuksesta; suhteessa maailmaan se puhuu voitosta.

Tarvitsemme vapautuksen synnistä, koska Jumala ei koskaan tarkoittanut meidän olevan missään kosketuksessa siihen, mutta me emme tarvitse, eikä meidän tule hakea vapautusta maailmasta, sillä Jumalan tarkoitukseen kuuluu, että olemme kosketuksissa siihen. Meitä ei päästetä maailmasta, mutta ylhäältä syntyneinä meillä on voitto siitä. Meillä on tuo voitto samassa mielessä ja ehdottomalla varmuudella kuin valo voitti pimeyden.


Kirjasta
Kutsuttuna kuulemaan - Watchman Nee

[Angelicus]

Kiitos tästä lainauksesta. Maallinen työpaikkakin on joskus jätettävä vaikkapa siitä syystä, että omasta jaksamisestaan kannattaa pitää huolta. Jumalan pitää joskus kovistella meitä, jos hän haluaa siirtää meidät toiseen paikkaan, emmekä ymmärrä kysyä häneltä neuvoa asiaan. Olemmehan kaikenlaisessa vetkuttelussa aikamoisia mestareita!

[Sanna]

No juu, totta!