Yhteiskunta uhrasi lapsensa Arkadianmäellä

Keskustele seksuaali- tasa-arvo ja moraalisista kysymyksistä
Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1212
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Yhteiskunta uhrasi lapsensa Arkadianmäellä

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Kuka minä olen? Mikä on yhteiskunnan vastuu?

Alla kaksi tekstiä tosielämästä.


Tapaus yksi.
Poika varttui rakastavassa kodissa 70-80 luvun taitteessa. Poika rakasti kaikkea vaaleanpunaista ja koska toisen vanhemman suurisydäminen työ mahdollisti, niin talo oli täynnä vieraita lapsia, joista sai leikkikavereita. Tytöt kiinnostivat poikaa erityisen paljon. Hän rakasti heidän pitkiä hiuksiaan ja hameitaan sekä heidän kotileikkejään. Nukkeja työnnettiin vaunuissa jonossa peräkanaa, leikkiastioilla kokattiin ruokaa ja leikittiin kotia. Pienin tytöistä esitti aina perheen isää, koska se oli hauskaa.

Fiksun kasvattajan ansioista lapsilla oli leikeissään sekä poikien että tyttöjen vaatteita, näiden astioiden, autojen ja muiden lisäksi. Muut pojat nälvivät tätä poikaa siitä, että leikki tyttöjenleikkejä. Poikaa ei tämä kuitenkaan haitannut, hän ei viihtynyt poikien rajuissa sota ja autoleikeissä. Vartuttuaan poika viihtyi äitinsä kanssa pitkissä keskusteluissa ja pohti syvällisesti kaikkea. Poika kasvoi normaaliksi teiniksi ja normaaliksi aikuiseksi. Hän on nyt useamman lapsen rakastava ja osallistuva isä. Nauttii perheelleen kokkaamisesta ja osaa hoitaa pienet lapsensa. Nainen on hänellä vaimona ja kiinnostuksen kohteena sekä miehellä on koko aikuisiän säilynyt miesten pukeutuminen, toisinaan boheemi, täynnä värejä, omalaatuinen, mutta miehinen, koska äiti oli terveissä määrin sallinut pojan olla mitä on.




Tapaus kaksi. 2000 luku.
Poika pitää pienestä asti siskojensa vaatteita, koska ne ovat kivan värisiä. Hän kadehtii siskojen kauniita lettikampauksia ja värikkäitä ponnareita. Poika ilmoittaa viiden vanhana että haluaa joululahjaksi pukilta nuken, ei autoa. Vanhemmat on kauhuissaan ja yrittävät peitellä sukulaisilta lapsen käytöstä. Poika varttuu ja vartuttuaan pyörii vain tyttöjen kanssa.
Hän on herkkä ja laiha poika, joka kammoksuu muita poikia ja heidän rajuja kuvioitaan. Iskä tarjoutuu ostamaan pojalleen mopon synttärilahjaksi, mutta poika ei halua. Hän haluaisi hiustenpidennykset, koska tytöilläkin on. Hän viettää paljon aikaa tietokoneellaan ja katselee tubettajien videoita, joissa pojat meikkaavat, kihartavat hiuksiaan ja puhuvat asioista ihan normaalisti. Hän oppii videoilta, että leikkaukset on mahdollisia ja löytyy pillereitä joilla voi estää parrankasvun ja äänenmurroksen. Hän oppii myös miten nivusalueen saa teipattua piiloon.

Poika alkaa epäilemään, että nyt on löytynyt syy siihen, miksi hän on kokenut pojat aina niin vieraaksi ja tytöt paljon mukavemmiksi. Ei minusta kyllä ole mieheksi, aseenkantajaksi, armeijaan tai noihin raisuihin juttuihin, jossa tytöille tehdään porukalla kaikenlaista pahaa, kun he on houkuteltu jonkun kotiin, jossa vanhemmat ei ole paikalla.
Poika menee epävarmana terkkarin jutulle ja terveydenhoitaja täti iloisena lätkäisee Setan mainoslehtisen pöydälle ja sanoo että ”poika, sinä voit olla ihan mitä itse haluat. Laitan sulle lähetteen lääkärille että voit aloittaa hormonihoidon ja saat lisäohjeistusta.”

Parin kuukauden päästä tästä, poika kuulee vanhempiensa riitelevän hänestä. Iskä huutaa että sinä annoit sen leikkiä nukeilla pienenä että tässä on lopputulos, että siitä on tullut epänormaali. Äiti puolustaa poikaansa ja sanoo että kyllähän itsekin näit, että se kiinnostui vain tyttöjen jutuista pienenä. Se on tyttö näkeehän sen. Ihmiset kylillä puhuvat. Poika menee alakertaan ovet paukkuen ja ilmoittaa olevansa tyttö. On syönyt jo useamman viikon hormooneita, eikä aio lopettaa. Iskä karkaa baariin.

Tästä viisi vuotta eteenpäin. Poika osaa taitavasti meikata ja peittää nivusalueen siten, että baarissakin luulevat tytöksi. Siskon henkkareillakin pääsi sisälle. Rintaleikkaus on varattu ensiviikoksi Tallinnaan ja iskänkin kanssa ollaan väleissä, kun sen baarikaverit olivat ohjeistaneet että kyllä tuo nykyään on ihan sallittua, se pitää vaan hyväksyä.
”Täytyyhän sen tissit saada, minä maksan, jos se kerran tyttö on, hehe heh” olikin iskän kommentti viisikymppisjuhlilla viime kesänä.

Joku ei kuitenkaan ole hyvin. Sisäinen ristiriita kasvaa, pojat ei kiinnosta seksuaalisessa mielessä ollenkaan, eikä kyllä tytötkään hormonihoidon jälkeen. Ja oireet jotka niistä tulevat on kamalat. Rintojen seutu on kipeänä ja mielialat vaihtelevat päivän mittaan todella paljon. Oksettaa ja ärsyttää. Vaivoihin annettiin masennuslääke, mutta nämä yhdessä tekevät kaikesta harmaata. Mikään ei tuota enää iloa. Miksi minä olen tallainen? Miksi minä en ole normaali ja sopeudu yhteiskuntaan niin kuin muut? Miksi minä en ole iloinen? Minussa täytyy olla joku vika koska kehoni hyljeksii minua?

Poika yrittää itsemurhaa lääkkeillä, joita on löytänyt kadulta. Pikkusisko kuitenkin keskeyttää soitollaan ja sanoo, että olet ainoa joka ymmärtää häntä, hän ei jaksa. Poika tulee katumapäälle, koska ei hanno jättää siskoaan, sillä on vaikeampaa.

Epävarmuus kasvaa ja parin vuoden kuluttua maatessaan sängyllä kauniiden uusien rintojen kanssa poika alkaa epäilemään, oliko terkkari sittenkään oikeassa, entä jos en olekaan tyttö? Miksi se anto sen lehtisen? Uudet rinnat eivät tuoneetkaan itsetuntoa, tai oikeastaan mitään tuntemusta. Kaksi silikoonin palaa leuan alla.

Poika löytää videon, jossa eräs transhoidot läpikäynyt ihminen itkee katkerasti, että ei ole enää mies, eikä nainen. Pelkkä sekasikiö. Seksi en onnistu ja on pelkkää kipua, koska lääketieteellisesti korjattu alapää ei toimi, se ei edes näytä siltä miltä pitäisi näyttää, se on ruma. Ääni ei palaudu takaisin alkuperäiseksi hormonihoitojen takia, lääkärit sanoivat, että asialle ei voi mitään tehdä. Hän ei voi avata suutaan kaupassa, koska ihmiset tajuavat heti. Hän itkee olevansa kahden sukupuolen vanki.

Kauhukuvat nostaa pojalla päätään ja kehodysforia alkaa olla siinä pisteessä, että poika hautoo itsemurhaa päivittäin.



Tekstit muotoiltu siten ettei asianomaisia tunnistettaisi. 2000 luvun tarinaan on yhdistetty kahden ihmisen kertomukset.



Mikä on totuus? Missä on meidän aikuisten vastuu?? Mikä on lapsen ja nuoren päätäntäkyky asioissa, jotka vaikuttavat koko loppuelämään ja jotka leikkauksineen ovat peruuttamattomia?

Sinä joka sallit nuorille ideologian, että he voivat olla mitä haluavat, otatko kontollesi sen että nuo nuoret valitsevat väärin? Sinä joka pidät päiväkodissa sateenkaaritunteja lapsille otatko harteillesi vastuun siitä että joku pojista 4vee ilmoittaa nukke kädessä että joo hän voisi olla tyttö ja sinä täysin luottaen lapsen kykyyn ymmärtää edes asioita, kehoitat osastonjohtajaa varaamaan lääkärin ajan?? Vain koska näin on ohjeistettu.
Sinä, joka päätät näistä asioista, niin mieti kenen ja monenko lapsen elämän sinä pilaat!


Me elämme yhteiskunnassa missä nuori ei saa ostaa sytkää eikä energiajuomaa kaupasta, hän tarvitsee kouluvalokuvaus lappuun vanhempiensa allekirjoituksen, mutta sukupuolen voi vaihtaa tuosta vaan. Vanhemmilta kysymättä tai heidän pystymättä sitä edes estämään.


Elämme yhteiskunnassa jossa lastenkasvatus vastuu on hukattu jonnekkin, ja nuo pienet ja isot ihmisalut on altistettu agendalle, joiden seurauksista meistä kukaan ei edes tiedä tarpeeksi, tai osaa edes kuvitella, mitä ne pahimmillaan voi olla.
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Avatar
Sanna
Valvoja
Viestit: 1212
Liittynyt: 11 Joulu 2021, 09:40

Re: Yhteiskunta uhrasi lapsensa Arkadianmäellä

Viesti Kirjoittaja Sanna »

Aiheeseen liittyviä mielipiteitä:


Jokainen yksilö on Jumalan luoma, Jumala ei virheitä lapsienkaan kohdalla

Olen hyvin nuoresta asti tuntenut vetoa naisiin ja seksiin. Haluaisin harrastaa seksiä useamman eri kauniin naisen kanssa, mutta en voi koska se on syntiä ja rakastan vaimoani. Mutta nämä tunteet ovat sama asia, kuin jos minulla olisi homo tai lesbo ajatuksia. Se että ajatukset ovat aina olleet sinulla, ei tarkoita että sinut olisi luotu sellaiseksi tai olisit syntyjään sellainen. Synti on syntiä.

Olen syntymästäni ollut poikatyttö. Inhosin tyttöjä, eikä äiti saanut minua ikinä pukeutumaan mekkoon tai käyttämään koruja. Nyt aikuisena näytän ja pukeudun kuin nainen, mutta jos minulle olisi tuolloin sanottu, että olen poika ja ohjattu leikkaukseen, olisi elämäni pilalla. En halua tälläistä yhteiskuntaa lapsilleni.

Himo on nykyään tehty oikeudeksi. Kaikenlaisia himoja perustellaan yksilön oikeudella ja sillä että ne ovat tosia, koska ne ovat aina olleet itsellä. Eihän kukaan synny murhaajaksikaan vaikka olisi lapsena tehnyt rikoksen. Näiden kohdalla ymmärretään että vika on mielessä. Miksi siis ei näissä muissa? Kuinka pitkälle tämä vielä tullaan viemään? Saanko kokea itseni niin vanhaksi jo syntyessäni, että voin jättää kaikki yhteiskunnan vastuut pois. Työt ja koulun?

Olen homo ja se on oma valintani. Rakastan miestäni ja yhteisiä lapsiamme. En kuitenkaan halua heille tätä Setan aivopesua jo pienestä pitäen. On kuvottavaa, että neljävuotiaat pakotetaan miettimään omaa seksuaalisuuttaan ja tekemään valintoja. Se ei kuulu lapsille.
Kaikki mikä heikentää Jeesuksen ristintyötä - on valetta.

Loista lapseni! Näytä mistä sinut on tehty!
Et ole tuhkaa ja tomua, vaan arvokkaita aineita. Näytä vahvuutesi! Taistele sanani eteen!
Olet uudelleen luotu savesta!
Pigeon
Viestit: 887
Liittynyt: 18 Syys 2016, 10:37

Re: Yhteiskunta uhrasi lapsensa Arkadianmäellä

Viesti Kirjoittaja Pigeon »

Tämä. Kiitos Sanna!
Tämä laki teki nyt jotain..minkä tuntee ihan hengessä. Ja se ei todellakaan ole hyvä!
Se toi ahdistuksen lapsille. Se toi ahdistuksen myös vanhemmille.
Mitä nämä, jotka äänestivät lain läpi oikein ajattelivat. Kantavatko vastuun seurauksista. Ei. Ei he pysty.
jsj
Viestit: 427
Liittynyt: 22 Elo 2021, 21:14

Re: Yhteiskunta uhrasi lapsensa Arkadianmäellä

Viesti Kirjoittaja jsj »

Irvokasta, että samaan aikaan kun kristittyjä kielletään ankarasti antamasta edes suusanallisia "konversiohoitoja" homoille, vaikka itse haluaisivat päästä eroon ei-halutuista tunteistaan, niin sitten kuitenkin nämä jumalattomat haluavat pienille lapsillekin antaa oman ideologiansa mukaisia konversiohoitoja, joiden lopputuolokset ovat usein peruuttamattomat ja joissa käytetään paljon rajumpia toimenpiteitä kuin pelkkiä sanoja.
Vastaa Viestiin