Pelastussanoma

Rauhaa, täytyypä hieman korjata tuota omaa kirjoitustani. Luin, että AO sen kommentoimani tekstin kirjoitti. En vieläkään ymmärrä, mutta mielestäni tarkistin kirjoittajan nimen ja aloitin sitten kirjoittamaan. Se olitkin sinä, Seuraaja, Joka olit kirjoittanut tuon pitkän tekstin. Pyydän anteeksi teiltä molemmilta.
Mutta ymmärrän myös, että Herra haluaa varmistaa sen, että jokainen meistä tulee tänään kohdatuksi. Herra haluaa tänään siunata sinua AO. Hän haluaa nähdä sinut. Ja näin Hän sinut näkee. En saanut sanoja omasta kynänkärjestäni, vaan Herran kynästä. Oma kirjoittamisen lahjani otettiin vuosia sitten pois, koska olin siitä niin ylpeä. Olin siinä taitava ja ihmisten silmissä viisas. Niin olin minä myös puheessakin, mutta Jumala tiedättekö nöyryytti minut. Olin siitä hyvin murheellinen. Olin pitänyt noita avuja itsestään selvinä ja loistanut niillä. Sitten Herra otti ne pois. Ne olivat liki 20 vuotta pois. Sitten nöyränä pyysin, että puolestani rukoillaan. Että saisin lahjani takaisin ja voisin palvella Herran edessä kirjoittaen ja kunnioittaa suullani Häntä. Nyt ymmärrän, että Hän on vastuussa siitä, että olen alkanut kirjoittaa. Hän on tehnyt suurta työtä minussa nämä lukuisat vuodet kun olen ollut "yksin". Moni aika kului kipuillen ja itkien. Monesti toivoin, että saisin jotain, mikä muuttaa elämäni suunnan, että en olisi epäonnistunut tai vaillinainen. Nyt ymmärrän, että epäonnistuneissa ihmisissä on Jumalan puhetta enemmän, kuin onnistuneissa. Kun meistä ei saa irti kuin rikkaruohon, Herran on tehtävä uutta kokonaan ja jäljellä oleva onkin sitten Herran kätten työtä. Olkaa uskollisesti omalla pienellä paikallanne, ei siitä nousta näkyvälle paikalle, siitä noustaan tuuliin ja pilviin, kerran Herran eteen. Herran valtaistuimen luona Hän sanoo, mene Herrasi iloon. Kiitos Jeesus, että mun syntini suuret kaikki, sä kannoit mun Jeesukseni. Sä annat sen, mitä tänäänkin mukanani tarvitsen. Annathan sen pienen uskon määrän, joka kastelee elopeltoja. Anna mun nähdä uusia luomuksia, taivaan Tähkäpäitä, joita Isä Sinä tänään meille runsaasti synnytät. Aamen

"Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta. Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."
Matt. 9:35-38

Ja kiitos vielä kerran teidän kirjoituksistanne. Ihana lukea niitä

Aamen, hyviä ajatuksia Uusiluomus ja Marie ja Maria ja vaikka sanat tuntuvatkin kovilta tai ne tuntuvat rakkaudellisilta, niin ne ovat saman asian kääntöpuolia. Siksi oon yrittänyt sitä sanoa, että puhutaan täällä vapaasti, ilman kaavoja, mutta toinen toisiamme kunnioittaen. Ei ole meitä, eikä heitä, on vain uskovat yhdessä Jeesukseen.

Ei ole pelkoa sanoa Rakkaus, ei ole pelkoa sanoa ”pois synti”. Ei ole pelkoa sanoa, että Tarvitsen Sinua Jeesus, itse en mitään voi, vaan siinä on Ristin voima, niin kuin veli Katso7 on monta kertaa palstalla todistanut.

Lohdullista on tietenkin se, että kyllä Herra ohjaa hyvin nopeasti pois syntielämästä eli sellaisesta käytöksestä, jossa synti on vallassa lähestulkoon koko ajan ja oman edun tavoittelu ohjaa kaikkea tekemistä. Ja sen jälkeen kasvamme Kristusta kohti kilvoitellen niin ettei synnille enää jää yksinkertaisesti sijaa joka päiväisessä elämässämme.

Siksi jokaisen tulisi täälläkin miettiä, että mistä motiivista lähtien kirjoittaa. Jos muotoilen sanojani harkiten, niin saanko sillä aikaan jotakin rakentavaa? Vai saanko aikaan riita ja hajaannusta. Siinä on se pieni ero, joka voi ratkaista paljon.

Aivan kuten tuolla aikaisemmin sanottiin, että ”kielellä on vallassansa elämä ja kuolema”. Miettikää, täällä sen voima on hyvin korostunutta, koska fyysisiä tekoja ei ole, olemme kaikki ”hengessä”.

Kyllä se on juuri näin ainakin omalla kohdallani että kantapään kautta asioita on Jumalan täytynyt opettaa kun olen niin kovapäinen ja omavoimainen lapsi
Sakko kierroksia on riittänyt ja nokkospuskia ja rapakoita
Ohdakkeita ja epätoivon laaksoja
Usein löytää itsensä rukoilemasta armoa että ei joutuisi enään niin tiukan limpun läpi menemään kun mistä on vedetty läpi

Kyllä juurikin se motiivi minkä takia kirjoitamme ja sen pitäisi olla rakkaus totuuteen ja jos on jotain arkaluontoista asiaa niin käyttäkäämme yksityisviestiä mutta puhaltakaamme pasunaan jos täytyy varoittaa

Joskus voi tulla risuja ja tuleekin jotka joudumme siivoamaan että uudistusta voisi tulla
Jos esimerkiksi joku nyt jakaisi Jehovan todistajien oppeja niin siitä täytyisi varoittaa sillä rakkaus totuuteen velvoittaa meitä jokaista ja uskon että Herra antaa meille viisautta ja sävyisyyden Henkeä tähänkin asiaan mutta tulee muistaa että myös Herramme kiivastui ja puhui koviakin sanoja mutta nämäkin rakkaudesta totuuteen käsin

Aamen. Herra haluaa riisua meitä uskonnollisuudesta ja suorituskeskeisestä aikataulu-uskosta. Saamme olla vapaudessa, Herran tulemukseen asti. Jeesuksen ristin evankeliumi evakuoi meidät tänäänkin Herran armon turviin. Siellä ristin juurella saan olla salatuimpaan saakka Jumalan edessä syntinen ja tunnustaa helmasyntini, aivan kaiken. Ja Jumalan Pojan veri puhdistaa minut ja sinut kaikesta mikä erottaa meidät Hänestä. Totuus tekee vapaaksi. Jeesus Kristus tekee vapaaksi. Halleluja

Hehee, anteeksi että nauran vakavalle asialle, mutta hyvin sanottu Uusiluomus. Silloin kun koetuista vaikeuksista alkaa katoamaan järki, niin tietää että sielunvihollisen ote alkaa hervota ja vapautus on lähellä.

Tietenkin tässä voi olla ajat edessä, jossa huumori ei enää tehoa, mutta Herra suojelee siitä huolimatta ne, jotka Häneen turvaavat ja ylistys on tehokkain ase sekä Herran täysi sotisopa eli synnin hylkääminen ja oman itsensä kieltäminen, jos olen oikein ymmärtänyt.

Ja kyllä Maria, puhut aivan totta Jeesuksessa Kristuksessa!

Eero kirjoitti: ↑27 Elo 2021, 12:58 Hehee, anteeksi että nauran vakavalle asialle, mutta hyvin sanottu Uusiluomus. Silloin kun koetuista vaikeuksista alkaa katoamaan järki, niin tietää että sielunvihollisen ote alkaa hervota ja vapautus on lähellä.

Tietenkin tässä voi olla ajat edessä, jossa huumori ei enää tehoa, mutta Herra suojelee siitä huolimatta ne, jotka Häneen turvaavat ja ylistys on tehokkain ase sekä Herran täysi sotisopa eli synnin hylkääminen ja oman itsensä kieltäminen, jos olen oikein ymmärtänyt.

Ja kyllä Maria, puhut aivan totta Jeesuksessa Kristuksessa!

Kyllä ja tätä mielenlaatua oli myös paavalilla hän ei pelännyt vaikeuksia ja kärsimyksiä vaan toivotti ne tervetulleeksi kun saamme kaiken tuskan ja itkun keskellä sanottua että kiitos Herralle tämäkin asia on minun omaksi parhaaksi niin alkaa nähdä sen Jumalan suuruuden ja kaikkivaltiuuden todeksi
Pitää osata myös nauraa vaikeassakin tilanteessa vaikka helppoa se ei ole mutta huumoria ei ole meille annettu vahingossa

Tietysti on asioita joille ei saa nauraa ja ne ovat pyhät asiat ja toisten ongelmat ja lankeamukset mutta sen tietää kyllä jokainen Herran oma uskoisin näin

Tämä minun tilanne naurattaa ja itkettää itselläkin

Aamen! Siksi varmaan Paavalia parjataan osin tänäkin päivänä, koska herra otti hänet eläväksi esimerkiksi mielenmuutoksesta ja siitä mitä on kääntyä Herran puoleen.

Mun mielestä on aika alkaa elämään Raamattua todeksi, näin sen koen että se hetki on nyt, mitä hyötyä on Raamatun lauseista jos ne ovat vain huoneentauluna seinällä tai suurennuslasin alla pulpetilla? Eivät ne tee ketään vanhurskaaksi tai tavoita yhtään uskomatonta, jollei niitä käytä.

Aamen. Rukoillaan tosiaan sitä armoa, että emme joudu enää käymään yhtään ylimääräistä sakkokierrosta, vaan pääsemme sinne luvattuun maahamme jo tänään. Herra näyttää tien. --> Tästä mene, ovi on auki. Jätä ylimääräiset varustelut oven ulkopuolelle. Minä varustelen sinut!

Maria kirjoitti: ↑27 Elo 2021, 13:40 Aamen. Rukoillaan tosiaan sitä armoa, että emme joudu enää käymään yhtään ylimääräistä sakkokierrosta, vaan pääsemme sinne luvattuun maahamme jo tänään. Herra näyttää tien. --> Tästä mene, ovi on auki. Jätä ylimääräiset varustelut oven ulkopuolelle. Minä varustelen sinut!

Aamen

Eero kirjoitti: ↑27 Elo 2021, 13:35 Aamen! Siksi varmaan Paavalia parjataan osin tänäkin päivänä, koska herra otti hänet eläväksi esimerkiksi mielenmuutoksesta ja siitä mitä on kääntyä Herran puoleen.

Mun mielestä on aika alkaa elämään Raamattua todeksi, näin sen koen että se hetki on nyt, mitä hyötyä on Raamatun lauseista jos ne ovat vain huoneentauluna seinällä tai suurennuslasin alla pulpetilla? Eivät ne tee ketään vanhurskaaksi tai tavoita yhtään uskomatonta, jollei niitä käytä.

Aamen totisesti

Kylläpä tässä ketjussa maistuu elämän suola ja sokeri.. välillä naurattaa ja välillä itkettää. Kuvakieli on sellaista, että vakavatkin asiat saa nauramaan ääneen..kuten Uusiluomus limpun sisällä yms.. kiitos ja anteeksi!!
Kaipaan oikein tällaista avointa, suoraa ja rakkaudellista puhetta, kiitos.
Kuuntelin Mauno Mattilan opetusta, jotka uusiluomus linkitti toiseen ketjuun ja sieltä tallenteen Noituuden maailma.
Tämän valitsin, kun totuutta etsiessäni(etsikkoaikanani) moni näistä asioista kiehtoi ja veti puoleensa..mutta monelta minua varjeltiin ja kävin vain kurkkimassa siellä täällä.. Pyhä Henki tekee selvästi vielä työtään ja puhdistaa elämääni asioista, joita en synniksi edes mieltänyt.
Siksikin koen, että on kyllä äärimmäisen tärkeää, että uskaltaa sanoa suoraan ja ojentaa rakkaudessa, jos näkee jonkun menneen suohon.
Nyt ihmetykseni alla on homeopatia!? Miten te rakkaat siskot ja veljet näette homeopatian.. tämä mainittii myös kyseenalaiseksi ja enpä ole sitäkään osannut itse niin ajatella.
Tässä tulee kyllä aralle tunnolle.. ja hyvä niin!!
Ei enää sakkokierroksia!
Aamen!!

Aamen. Voi mikä aamu
Mikä ilo ja riemu. Kyllä Herra kosketti taas
Kiitos Jeesus elämän ilosta

.....

Rauhaa Maaret-sisko! Valintahan on kaikessa sinun.

Seuraaja kirjoitti: ↑27 Elo 2021, 09:55 Hyvää huomenta ja siunausta päiväänne Maaret, Maria, Marie, Eero ja kaikki palstalaiset.

Viisaita ja rakkaudella sanottuja sanoja. Minutkin kietoi katkeruus joskus tiukkaan paulaan. Menetin paljon maallista 90-luvun putsauksessa ja siinä sivussa muutakin. Kuin huomaamatta se luottamus, minkä Jumala antaa, muuttuikin vihaksi, peloksi ja katkeruudeksi. Jos olin jo menettänyt paljon, niin työnsin läheltäni paljon muutakin ihan itse pois. En sietänyt iloisia ja onnelllisia, lämpimiä ja hehkuvia. Heillä oli jotain, mitä minulla ei ollut. Heillä oli rakkautta, kun minulla oli arvostelua, tuomitsemista, vihaa, pelkoa, kaunaa ja katkeruutta. Olin niin umpikujassa, jotta kehon oli puututtava peliin. Kasvatin kasvaimia kuin toiset viljelivät puutarhojaan tai muuta hyvää elämäänsä. Käänne tuli, kun sain sanat Ajattele, elämäsi on hyvää. Mitä hyvää siinä muka oli, kun Suomen pankin devalvaatio tuplasi lainani kahdesti ja takaajana maksoin toista mokomaa, sairastin ja näin vain mustaa ympärilläni.
Sanat kuitenkin itivät. Tein taulukon maksuista ja tein vuosien maksusuunnitelman - kiitin, että sillä selviän. Sain ystävän kautta sanat, että kasvaimeni häviävät, kun opin elämään kiitoksessa. Minun oli muututtava, perusteellisesti. Anteeksiantaminen ahneille pankeille ja heidän pimeille taustavoimilleen oli työläs prosessi, mutta sen ymmärsin jossain vaiheessa, että vihalla pidän sitä pimeää yhä elämässäni. Sen jälkeen taakkani keveni. Heidän taakkansa on taas heidän käsiteltävää, ei enää minun, vaikka aineellista ja maallista minulta ryöstettiinkin.

Kiitoksesta tuli niin iso osa elämääni, että ilman sitä en pysty enää elämään. Se on Herran työtä. Se hioi minusta enemmän kuin ymmärrän. Ymmärrän nyt, että näin Herra toimii. Sitä en ymmärrä, miksi minun piti olla niin hidas ja itsepäinen se ymmärtämään.
Ei elämä ole vieläkään peace of cake, siinä on paljon sellaista, jossa joudun kasvamaan ja nöyrtymään. Joskus voimien rajoilla asti. Mutta kaikessa auttaa Herra. Näillä sanoilla siunausta kaikille teille rakkaat!

Kiitos tästä, seurakunnassa yleensä kuulee vain hyviä tarinoita siksi sinne ei kestä enää mennä. Itse kiitän Jumalaa siitä kostosta jonka Hän tuo kuten on luvannut noille pankeille ja muilla pahoille. Mun ei tarvii niitä siunata eikä hyvällä ajatella koska ovat pahoja.
Psalmit ovat täynnä koston rukoilua pahoille mutta ei silti niiden kirjoittajaa arvostella pahaksi tai katkeraksi.

Kun elämästään kertojaa sanotaan vain katkeraksi niin näin tukitaan hänen suunsa. Jos kerron eilisen päivän tapahtumista niin olen katkera.
Eli en saa kertoa mitään elämästäni.
Kun tämä päivä on vain kukkien katselua ja siivoamista niin ei siitäkään ole kertomista. Mutta olen silti iloinen kun ei tarvitse nähdä ketään halveksijaa ja ilkkujaa.

Psalmeissakin kuvataan kuinka juhlivien joukossa itse kirjoittaja oli tuskainen mutta ei lukija tuomitse häntä katkeraksi. UTssä sanotaan itkekää itkevien kanssa ja iloitkaa iloitsevien kanssa mutta nykyään sanotaan "olet katkera jos aina itket, tee parannus".

En kirjoita tätä syyttääkseni teitä enkä odota enää muutosta siihen koska elämässä ei ole edes ihmisiä joilta sitä odottaa. Kunhan nyt vain selitän selittämisen iloksi.
Itse asiassa Hellsten tekee koko ajan samaa. Selittää viisaasti ihmisen sielun syövereitä mutta naamasta näkee ettei itse saa apua vaan on "katkera".
En halua päätyä pelkäksi selittäjäksi, jonka jutusta kaikki iloitsee mutta itse ihminen on heille ykslysti.

...........

Niin siis mitä sä haluat Maaret saavuttaa näillä viesteilläsi? Sä oot monta vuotta puhunut näitä samoja asioita. Haluatko vaan provosoida ja sitten taas poistua palstalta ovet kolisten vai haluatko saada apua ahdistukseesi?

Jos on jotain mistä on tehtävä parannus niin tee se. Jos haluat löytää Herran, niin etsi Häntä. Ei siitä pääse yli eikä ympäri ja sanon tämän kaikella rakkaudella Herrassa.

......