30.07.09 oli Tisha B´Av, yhdeksäs Av-kuuta. Tuona päivänä tapahtuivat Israelin historian suurimmat onnettomuudet, joista suurimmat ovat Jerusalemin ja sen Temppelin tuhoaminen 586 eKr. ja uudelleen 70 jKr. Myös monia muita onnettomuuksia on kirjattu tälle vuoden päivälle juutalaisten vuosituhansien aikana, kuten karkotuksia monista valtioista.

Tisha B´ Av ei Israelissa ole vapaapäivä, kaupat ovat auki ja liikenne pelaa, pankit kuitenkin on suljettu. Osa kansasta paastoaa, monet menevät Temppelivuorelle itkeäkseen kauan sitten tuhottuja kulttirakennuksiaan, joita palestiinalaisten väitteiden mukaan ei ollut olemassakaan. Ihmisiä on vaadittu ennen kaikkea itkemään ja pyytämään anteeksi syntejään ja keskinäistä taisteluaan, joitten vuoksi Temppelit tuhottiin.

Lopunajan Israelin rauha tullaan siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä rikkomaan juuri tuona Tisha be´av (onko se päivä 16.7.2013) ja jos se on ko. päivä, niin tästä päivästä voidaan laskea jo vaikka mitä. Esim. vähennä 1290 päivää saat Israelin rauhan alkamispäivän. Jos lisäät tuohon 45 päivää saat 1335 päivän ajankohdan rauhasta, joka olisi toinen ylösottohetki, suuri sadonkorjuu.

Juhlien tarkoitus:

1) Tu bishvat-juhlan nimi on shevat-kuun 15 (tammi-helmikuu). Sitä kutsutaan myös puiden  uudeksivuodeksi.

2) Purim-juhla on adar-kuun 14. (helmi-maaliskuu). Sen syntyvaiheet kerrotaan Esterin kirjassa, erityisesti Est. 9:1- Juutalaiset pelastuivat Persiassa Esterin välityksellä Hamanin yrittäessä tuhota heidät.

3) Seder-ateria aloitta pääsiäisajan.  Se on nisan-kuun 14. päivän iltana (maalis-huhtikuu).  Seder on suomeksi "järjestys". Sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi,  jonka Herra asetti, 2. Moos. 12. Jeesus asetti seder-ateriassa Herran Pyhän Ehtoollisen,
Matt.  26:20-30; Joh. 13-17.

4) Pesach eli pääsiäinen on nisan-kuun 15.-21 (maalis-huhtikuu) Egyptin orjuudesta  vapautumisen juhla. Pesch on suomeksi 'mennä ohi'. Uudessa liitossa Jeesus Kristus   kärsii, kuolee ristillä, haudataan ja nousee ylös haudasta, 2. Moos. 12. luku.

5) Jom ha´shoa on nisan-kuun 27. (huhti-toukokuu) eli kansanmurhapäivä. Sillä sanalla ei  ole suomenkielelle vakiintunutta käännöstä. Sitä kutsutaan Natsien uhrien päivän katastrofiksi. Englanniksi sitä kutsutaan holocaust, joka merkitsee tulessa täysin tuhoutunut.  (Suomessa vainojen uhrien muistopäivä on 27.1. Sinä päivänä v.1945 Autschwitzin keskitysleiri Puolassa vallattiin.)   

6) Jom hazikaron on ijar-kuun 4. (huhti-toukokuu). Se on kaatuneiden israelilaisten   muistopäivä (huhti-toukokuussa).

7) Jom ha`atsmaut on ijar-kuun 5. Israelin itsenäisyyspäivä (huhti-toukokuu). Ijar-kuun 5.   päivänä vuonna 5708 eli 14.5.1948 Israel itsenäistyi.

8) Lag ba`omer ijar-kuun 18. (toukokuu). Suomeksi '33. (päivä) Omerissa' eli se on 33  päivän kuluttua pääsiäisestä. (Pääsiäisestä lasketaan omereita eli lyhteitä shavuotiin 40 päivää.) Omer (käännetty myös Raamatussamme goomer) on suomeksi lyhde. Se on myös   vetomitta, yhden lyhteen ohramäärä, joka on noin 3,6 litraa. Juhlan alkuperä on  tuntematon. Se liittyy ehkä rabbi Akivaan ja Bar Kohban kapinan aikana 132-135 jKr.  

9) Jom Jerushalajim eli Jerusalem-päivä on ijar-kuun 28. (toukokuu).
   
 10) Shavuot, eli viikkojuhla, helluntai on sivan-kuun 6. (touko-kesäkuu). Se on seitsemän   viikon jälkeinen päivä pääsiäisestä (7 x 7 +1 = 50). Pääsiäisestä helluntaihin on siis 50  päivää. Israel sai silloin Jumalalta lain Siinailla. Sinä päivänä Uuden liiton aikana Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten ylle ja alkoi seurakunnan aika. 2. Moos.19-20; 3.          Moos. 23:15-21; Ap.t. 2.

11) Tisha be´Av on  suomeksi av-kuun 9. (heinä-elokuu) surun, murheen ja katkerien   muistojen päivä, jolloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden.  Sinä päivänä ovat Salomon ja Herodeksen temppelit palaneet ja monet muut suuret tuhot  kohdanneet juutalaisia.

12) Rosh hashana eli (maallinen vuoden) uusivuosi on tishri-kuun 1. (syys-lokakuu). Siitä  alkaa juutalainen kalenterivuosi 3. Moos. 23:24. (Pyhä vuosi alkaa nisan-kuun 1. päivästä   keväällä.)

13)    Jom kippur eli (suuri) sovituspäivä on tishri-kuun 10, (syys-lokakuu). Silloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden. Temppelissä suoritettiin silloin kahden syntipukin uhraaminen kansan puolesta. 3. Moos.16:7- 31.

14)    Sukkot eli lehtimajajuhla on tishri-kuun 15.-22. (loka-marraskuu). Samalla se on suurin sadonkorjuujuhla syksyllä maallisen vuoden alkupuolella. Seitsemänä päivänä temppelissä uhrattiin 70 sonnia ja vesiuhreja. Koko aikana pyritään asumaan lehtimajoissa. 3. Moos. 23:34-43; 4. Moos. 29:12-34.

15)    Simchat tora eli lain ilojuhla päättää lehtimajajuhla-ajan tishri-kuun 22. (loka-marraskuu). Se on 8. päivä Israelissa, muualla eli galutissa se on seuraava eli 9. päivä. Sinä päivänä luetaan Tooran (Mooseksen kirjat) viimeiset jakeet ja aloitetaan sen lukeminen alusta.

16)    Chanukka eli hanukka-juhla on suomeksi 'vihkiä käyttöön' kislev-kuun 25 päivänä ja päättyy tevet-kuun 2. tai 3. (marras-tammikuu). Se kestää kahdeksan päivää. Sitä vietetään häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eKr.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi. 1. Makkab. 4:59; 2. Makkab. 10:6,8 ja Joh. 10:22. Ensimmäisenä iltana sytytetään 'palvelija' kynttilä ja sillä toinen kynttilää ja joka ilta yksi enemmän, viimeisenä iltana kaikki kahdeksan. Hanukka-juhlan aikana poltetaan siis yhteensä 44 kynttilää.

Kaikki juutalaiset juhlat alkavat edellisen päivän iltana. Ne jatkuvat meidän kalenterimme mukaan seuraavan päivän auringonlaskuun asti. Se muodostaa juutalaisessa kalenterissa yhden vuorokauden, kuten luomispäivä alkoi ensimmäisen päivän illasta. Useimmissa Raamattuun perustuvissa juhlissa on Israelin ulkopuolella yksi ylimääräinen päivä. Esimerkiksi pääsiäinen kestää Israelissa seitsemän päivää ja helluntai yhden päivän.

Israelin ulkopuolella nämä juhlat kuitenkin kestävät päivän pitempään, paitsi Jom kippur ja hanukka-juhla. Siksi Israelin ulkopuolella on esimerkiksi kahtena iltana seder-ateriaa. Ensimmäinen ateria on samana iltana kuin Israelissa. Seuraavana iltana Israelin ulkopuolella nautitaan toinen seder-ateria. Kaikkialla on vain yksi Jom kippur-päivä, koska ei voida ajatella, että kaikki paastoaisivat juomatta ja syömättä kahta vuorokautta.