Lyhyt kooste Raamatun vanhan ja uuden testamentin
kymmenyssäädöksestä.
Jeesus
tuli tuomaan ilosanoman.
Tämän asiasisällön puitteissa meidän tulisi nähdä, olivatko Vanhan liiton aikana eri toiminnot ja seremoniat suureksi osaksi symbolisia kuvauksia Jeesuksesta Herrastamme tai ohjeita kutakin aikakautta varten. Mooseksen kirjoja kutsutaan kokonaisuutenaan laiksi. Jeesus sanoi "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? Hän viittasi Psalmien lukuun 82, joten niitäkin sanottiin laiksi.
Näistä eri syistä laki-käsite tulee yleisessä
mielessä esille myös tässä kirjoituksessa, joka käsittelee kymmenyssäädöstä.
Sisältöön vaikuttavia tekijöitä
1. Kuvaus Jumalasta
Hes.1:26-28 profeetta näkee pakkosiirtolaisuudessa Jumalan
näkyjä ja tässä hän kuvaa Jumalan muotoa: ”Ja valtaistuimen muotoisella istui hahmo, ihmisen näköinen, kohoten
korkealle. Ja minä näin ikään kuin hehkuvaa malmia, tulen näköistä…ja sitä ympäröitsi hohde; kuin kaari, joka on pilvessä
sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä hohde. Senkaltainen oli
katsoa Herran kirkkauden hahmo.”
Raamatussa käytetään tuli-käsitettä
ja miekkaa ilmaisemaan totuutta ja
Jumalan sanaa. Jumala on ”kuluttavainen tuli”, joka kuluttaa jumalattomat
ja hän sanoo Jer.23:29 ”Eikö minun sanani ole kuin tuli, sanoo Herra”. Jumala
on armo ja totuus; usein käytetty ilmaisu raamatussa. Nuo käsitteet yhteensä
ovat Rakkaus, Jumalan rakkaus, joka on Kristuksessa Jeesuksessa ilmoitettu.
Vedenpaisumuksen jälkeen hän laittoi kaarensa pilviin iankaikkisen liiton
merkiksi, jonka Jumala teki itsensä ja kaikkien elävien olentojen ja maan
välillä, 1.Moos.9:12-17. Se annettiin osoittamaan Jumalan armoa. Aina, kun se
näkyy pilvissä hän muistaa meitä armolla. Toisin sanoen: meitä muistutetaan
hänen armostaan, hän kyllä muistaa. Se on Jumalan merkki hänestä itsestänsä,
hänen muotonsakin päällimmäisin piirre. Hänen
hahmossaan armo
ympäröi totuuden.
Liiton arkku eli arkki sisälsi Jumalan lain, 10
käskyn kivitaulut eli liiton taulut ja arkun päällä oli armoistuin. Armo liitonarkissakin
oli siis päällimmäisenä ja totuus sisällä. Kun Jumala lähestyy meitä, hän
lähestyy armolla antaakseen sisimpänsä meille eli totuuden, se on rakkaus.
Kristus
tuli täyttämään Jumalan armon ja totuuden meidän puolestamme. Jeesus sanoi:
”Minä ja Isä olemme yhtä” ja että ”minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä
puhun maailman kuulla”, Joh.8:26. Hän
täytti kaikessa Isänsä tahdon.
Isä
Jumala ja Jeesus Kristus sekä Pyhä Henki ovat yhtä. Liiton arkki on symboli Jumalasta ja Hesekiel
kertoo kuvauksen Jumalasta. Jeesus tuli
kertomaan Jumalasta sen, mikä Hän sisimmässään on ja hän odottaa, että
mekin yhtä olisimme hänen kanssaan.
2. Ennen lakia
Luomisen ja vedenpaisumuksen välillä aikaa kului n.
2000 v. ja sen jälkeen vielä yli 1000 v. Siinain tapahtumiin, jolloin vasta
annettiin kyseiset lait, Mooseksen lait. Siihen asti ihmiset elivät sisäisen,
luontaisen oikeustajunsa ja rakkauden tai rakkaudettomuuden varassa. Tietoa
niiltä ajoilta ei juuri ole.
3. Lain antaminen ja siinä
koetteleminen
3.1 Israelin kansan 1.
lupautuminen lakiliittoon
Juuri ennen
kymmenen käskyn lain antamista Jumala tarjosi Israelilaisille mahdollisuuden
sen kokeeseen: pitävätkö he hänen liittonsa (viittaa Jeesukseen) ja sanoi
Moosekselle vuorella: ”Sano näin Jaakobin heimolle ja ilmoita israelilaisille:
…”Jos te nyt kuulette minun ääntäni
ja pidätte minun liittoni, niin te
olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun.
Ja te olette pappisvaltakunta ja pyhä kansa ”(viittaus Kristukseen).
Ja Mooses
kertoi kansalle kaiken. 1.Moos.19:8 ”Niin koko kansa
vastasi yhtenä miehenä ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra on puhunut , me
teemme’. Ja Mooses vei kansan vastauksen Herralle. Täten he lupautuivat
Jumalan liittoon.
Sen
jälkeen heidän tuli tehdä symbolisia toimintoja, jotka kuvaavat puhtaan karitsan
uhria ja niitä kolmea päivää, ristiltä ylösnousemukseen. Mooses pyhitti kansan
ja kolmen päivän aikana heidän tuli puhdistautua ja pestä vaatteensa.
Kolmantena
päivänä, varhain aamulla, Herra astuisi alas vuorelle. Kansa eikä Mooses saanut
nousta vuorelle, ennen kuin pitkä torven puhallus kuuluu. Muuten he kuolisivat
heti. Varhain kolmannen päivän aamuna pasuunan ääni soi ja vahvistui, alkoi
jylistä ja salamoida ja vuori vapisi kovasti. Vain Jumalan ääni kuului
vuorelta. Ohjeeksi annettiin, ettei ihminen eikä eläin voi koskea tai
nousta vuorelle ennen kuin pitkä torven puhallus kuuluu. Kansa oli peloissaan
”ja Mooses kertoi kansalle: ”Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän
silmäinne edessä (Jeesus Kristus) ja ettette syntiä
tekisi”, (saisitte sydämeenne Jeesuksen Hengen) 2.Moos.20:20.
- 2. Moos.
31: 18 ”Siinain vuorella, antoi hän (Jumala) hänelle kaksi
laintaulua, kivitaulua, joitten kirjoitus
oli Jumalan sormella kirjoitettu.”
Yllä olevan
symboliikan selvitys:
Samoin Herramme ilmestymisen päivä luolahaudastaan
oli kolmantena päivänä. Myös Jeesuksen ylösnousemuksessa tapahtui suuri
maanjäristys ja Herran enkeli astui alas taivaasta, näöltään kuin salama ja
hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Jeesukseen ei voinut koskea (Maria
M.), ennen kuin hän oli käynyt Isän tykönä ja sovitus tuli vahvistetuksi.
Vain Jumala oli vuorella ja antoi sanansa eli vain Jeesus tulee antamaan sanansa ja
pystyy koskemaan vuoreen, täyttämään liiton sanat ihmisenä ja Israelilaisena sekä
Jumalan liiton. Hän on myös Karitsamme.
Vuorelle ei voitu ennen mennä, ennen kuin viimeisen
pasuunan ääni oli kuulunut. Samoin käskyjen täydellinen täyttäminenkään ei ole
mahdollista ennen kuin viimeinen pasuunan ääni kuuluu eli Jeesuksen tullessa. Epätäydellinen
täyttäminen on sama kuin olisi rikottu koko laki, Jaak.
2: 10. 3.
Moos. 26:
3.2 Toinen
lupautuminen
2.Moos.24:3 Mooses tuli vielä kysymään kansalta, haluavatko he todella pitää Jumalan liiton sanat. ”Mooses tuli
ja kertoi kansalle kaikki Herran sanat
ja kaikki hänen säädöksensä. Niin koko kansa vastasi yhteen ääneen ja sanoi: ’Kaiken, mitä Herra on puhunut, me
teemme’.”
3.3 Kolmas
lupautuminen
Jae 4,7,8. ”Sitten Mooses kirjoitti kaikki Herran
sanat” ja toimitti uhritoimitukset Herralle, ”otti liiton kirjan ja luki sen
kansan kuullen. Ja he sanoivat: ”Kaikkea, mitä Herra on puhunut,
me noudatamme ja tottelemme. Niin Mooses otti veren ja vihmoi sitä
kansan päälle ja sanoi: ’Katso, tämä on sen liiton veri, jonka Herra on tehnyt
kanssanne kaikkien näiden sanojen perusteella”. Niiden sanojen perusteella
Israelilaiset ja luomakunta tarvitsivat armoa, Karitsan veren, sovituksekseen.
Muille kansoille ei kirjoitettu lakiliittoa, eikä heiltä vaadittu lupautumista
siihen.
Israelilaiset siis kolminkertaisella vakuutuksella lupautuivat
laki-liittoon ja pitämään sen, mutta Mooses seremoniallaan viittasi
siihen, että ”sen liiton veri, jonka
Herra on tehnyt kanssanne”, tulisi olemaan Jeesus-uhrin veri ja se heidän
päällensä vihmottuna, joka tulee antamaan armon epätäydelliselle liiton
kansalaiselle.
2. Moos. 15:
2. Moos.
16:
5. Moos.
8:
5. Moos.
13:
Katsaus
Israelin kansan kymmenyshistoriaan Vanhassa liitossa.
1.Moos.14: 18-20 Melkisedek, Saalemin eli nykyisen
Jerusalemin kuningas ja Jumalan Korkeimman pappi, meni voittoisasta sodasta
palaavaa Aabrahamia vastaan ja toi leipää ja viiniä, joka on ennustustapahtuma todellisesta leivän ja viinin
jakajasta, Jeesuksesta. Silloin Abraham sai myös häneltä siunauksen
(kuvaa Jeesuksen kautta tulevaa siunausta), josta kiitollisena hän antoi Melkisedekille kymmenykset kaikesta. 1. Moos.
14: 20.
Myöhemmin kerrotaan Jaakobin tehneen lupauksen
Jumalalle nähtyään unen Beetelissä. Unessa hän sai
Jumalalta kaiken sen siunauksen minkä hän Aabrahamille ja Iisakillekin oli
luvannut ja antanut. Saatuaan siunauksen Jaakob lupasi antaa kymmenykset kaikesta, mitä Jumala hänelle suo. Jaakob
kaipasi koko elämänsä aikana suuresti Jumalan siunausta, jonka tähden hän jopa
petti veljensä saadakseen siunauksen.
Kymmenyssäännöt Mooseksen laissa:
Kymmenysten antamistavan Jumala halusi ottaa
papiston ja yhteiskunnan heikko-osaisten toimeentuloa varten sääntömuotoisena
käyttöön Mooseksen kautta.
3.Moos.27. luku kertoo
Jumalan antamat ohjeet kansaa varten erilaisista lahjalupauksista Herraa
varten. Lopuksi hän sanoo 30. ja 32. jae: ”Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden
hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle”, ”Ja kaikki kymmenykset raavaskarjasta ja
pikkukarjasta, joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan
alitse, olkoot pyhä lahja Herralle.”
(Tässä on mielenkiintoinen symboli. Siitä heräsi
kuva mielessäni Kristus-paimenen sauvan alitse kulkijoista, joista joka 10.
ihmissielu hänen laumastaan on pyhä lahja Herralle. Jokainen, joka kulkee
Herran laumassa tai erämaajohdatuksessa hänen sauvansa ali on kuitenkin Herran
lauman lammas. Siksi myös joka kymmenes (kymmenyksissä) on pyhä lahja
karjaeläimistä, jotka (karjaeläimet) kuvaavat Jumalalle antautuneita
ihmisryhmiä juutalaisista sekä kristityistä kansoista. Karjaeläimethän ovat ns.
puhtaita eläimiä Mooseksen laissa.)
4.Moos.18:19-32. Herra lupaa kymmenykset Aaronille ja muille ilmestysmajan papeille ja palvelijoille
palkaksi heidän palveluksestaan ilmestysmajassa. Heille tuotiin
luonnontuotteita. Ne oli määrätty tuotavaksi kymmenyksinä, kymmenesosa kaikesta.
Sen he ja heidän perheensä saivat syödä missä tahansa muuallakin kuin
ilmestysmajassa. ”Kaikki pyhät annit, joita Israelilaiset antavat Herralle,
minä annan sinulle ja sinun pojillesi ja tyttärillesi ikuiseksi oikeudeksi. Se
olkoon ikuinen suolaliitto Herran edessä sinulle ja sinun
jälkeläisillesi”, sanoi Herra Aaronille.
”Sinulla älköön olko perintöosaa heidän maassansa
älköönkä osuutta heidän keskellänsä; minä itse olen sinun osuutesi ja
perintöosasi Israelilaisten keskellä.”
Papeilta ja myös leeviläisiltä
(jae 24) oli maan viljelys ja karjan hoito kielletty, he eivät saaneet hoitaa
maallista työosaa. Jumalalle tuotiin temppeliin lahjat ja kymmenykset, jotka
Herra antoi Aaronille ja papeille palkaksi
temppelipalveluksesta, koska Herra on itse heidän osuutensa eli palkkansa ja
perintöosansa eli Kristus Herra, jota Aaron ja papit kuvasivatkin.
(Jeesuksellakaan ei ollut maaosuutta.) Leeviläisten tuli antaa saamistaan kymmenyksistä
kymmenykset Aaronille, jae 28. Ylimmäinen
pappi oli symboli Kristuksen palvelutehtävästä Jumalan edessä.
5.Moos.12:10-12 ”kun olette menneet Jordanin yli ja
asettuneet siihen maahan…viekää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän
Jumalanne, valitsee nimensä asuinsijaksi, kaikki mitä minä käsken teidän viedä:
polttouhrinne ja teurasuhrinne, kymmenyksenne, kättenne anti, niin myös kaikki
parhaat lupausuhrinne, jotka te lupaatte Herralle. Ja iloitkaa teidän
Herranne, teidän Jumalanne, edessä, sekä te että teidän poikanne ja
tyttärenne, palvelijanne ja palvelijattarenne ja leeviläiset,
jotka asuvat teidän porttienne sisäpuolella, sillä heillä ei ole osuutta eikä
perintöosaa teidän rinnallanne.”
17.-19. jakeet. ”Sinä et saa
omien porttiesi sisäpuolella syödä jyviesi, viinisi ja öljysi kymmenyksiä etkä myöskään raavaittesi
ja lampaittesi esikoisia…vaan syö niitä
Herran, sinun Jumalasi edessä siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi,
valitsee, sekä sinä
että sinun poikasi ja tyttäresi, sinun palvelijasi ja palvelijattaresi ja leeviläinen, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella; ja iloitse näin Herran, sinun Jumalasi edessä
kaikesta, mitä kätesi on hankkinut. Varo,
ettet jätä osattomaksi leeviläistä, niin kauan
kuin sinä elät maassasi.” Oman maan ulkopuolella heillä ei
temppelipalvelusta ollut.
Jae 21 huomauttaa, ettei ollut ehdotonta mennä
siihen paikkaan, jonka Herra valitsee (Herra valitsi Jerusalemin), jos se
paikka oli liian kaukana. Silloin sai omien porttien sisällä viettää juhlaa.
Vrt. seuraavaan.
1. Kymmenykset oman perheen kesken:
5.Moos.14:22-29. ”Kaikesta
kylvösi sadosta, joka kasvaa
pellollasi, anna joka vuosi kymmenykset, ja syö ne Herran, sinun Jumalasi edessä, siinä paikassa, jonka
hän valitsee nimensä asuinsijaksi: kymmenykset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi, niin myös raavaittesi ja lampaittesi esikoiset (symbolisesti tärkeät
pääryhmät), että oppisit pelkäämään Herraa, sinun Jumalaasi, kaikkena
elinaikanasi.”
”Mutta, jos tie on sinulle liian pitkä, niin ettet voi kantaa kannettavaasi, koska se paikka, jonka Herra,
sinun Jumalasi, on valinnut asettaakseen siihen nimensä, on sinulle liian
kaukana, - sillä Herra sinun Jumalasi on sinua siunaava – niin muuta se rahaksi, pane raha kääröön,
ota käteesi ja mene siihen paikkaan, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee, ja osta
sillä rahalla kaikkea, mitä haluat, joko raavaita tai lampaita, viiniä tai
väkijuomaa, kaikkea, mitä mielesi tekee, ja syö siellä Herran, sinun Jumalasi, edessä ja iloitse, sinä ja
perheesi.”
(Jumala varoittaa sanassaan usein juoppoudesta.
Tämä teksti ei siihen kannusta.) Tekstissä kuitenkin neuvotaan syömään ja
iloitsemaan kerran vuodessa perheen kanssa Herran määräämässä paikassa.
2. Kymmenykset leeviläisille
ja ns. sosoaalihuoltoon:
| ”Äläkä jätä osattomaksi leeviläistä,
joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, sillä
| hänellä ei ole osuutta eikä
perintöosaa sinun rinnallasi.”
| ”Joka kolmas
vuosi
tuo kaikki kymmenykset sinä vuonna saamastasi sadosta ja
| pane ne talteen porttiesi
sisäpuolelle. Ja sitten
tulkoon leeviläinen, jolla ei ole
| osuutta ja perintöosaa sinun
rinnallasi, niin myös
muukalainen, orpo ja leski, jotka
| asuvat sinun porttiesi sisäpuolella, ja he syökööt ja tulkoot
ravituiksi,
että Herra
| sinun Jumalasi siunaisi sinua
kaikissa kättesi töissä, joita teet.”
5.Moos.26:12-13 ”Kun kolmantena vuotena, kymmenysten vuotena, olet suorittanut
loppuun kaikki kymmenykset saamastasi sadosta ja antanut ne leeviläiselle,
muukalaiselle, orvolle ja leskelle, ja he ovat syöneet sinun porttiesi
sisäpuolella ja tulleet ravituiksi, niin sano Herran, sinun Jumalasi
edessä: ’Minä olen vienyt pois talostani sen, mikä on pyhäkölle pyhitettyä,
ja olen antanut sen leeviläiselle ja muukalaiselle,
orvolle ja leskelle, aivan sinun käskysi mukaan, jonka olet minulle antanut; en
ole rikkonut sinun käskyjäsi enkä niitä unhottanut.” Tämäkin osoittaa ihmisen
olevan lain pitämisen kokeessa ja he olivat siksi oikeutetut ansioitumisensa
kertomaan Jumalalle.
Tästä käy selvästi ilmi, kuinka joka kolmas vuosi
oli kymmenysten vuosi: sisällöltään
temppelipalvelijoiden palkka sekä, ns. sosiaalihuolto, joista nykyisin
jokainen maksaa jo hyvän osan verotuksensa yhteydessä joka kuukausi.
Ja ne kaksi muuta vuotta (1.) olivat kiitosjuhlia Herrallemme oman perheen
kesken, tarkoituksena
oppia pelkäämään Herraa, Jumalaamme ja iloitsemaan perheemme kanssa Jumalan
hyvyydestä. Tuo juhla piti toteuttaa siinä paikassa, jonka Jumala
valitsee nimensä asuinsijaksi.
Nykypäivänä
on mahdollista ajatella Jumalan valitseman paikan olevan meille edelleen Jerusalem,
koska sen paikan on jo kauan sitten Jumala valinnut nimensä asuinsijaksi. 1.Kun.11:36 ”Jerusalemissa, siinä
kaupungissa, jonka minä olen itselleni valinnut, asettaakseni nimeni siihen.”
Maalliselta näkökulmalta ajatellen, se paikka on myös ”kaikkien kansojen
rukoushuone”, vaikka hengellisesti
ajatellen Jumalan lasten sydämet ovat sitä kokonaisuutena.
2.Moos.20:24 Kuitenkin Jumala oli sanonut Moosekselle: ”Joka paikassa, mihin minä
säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua”. Se kertoo
Jumalan valitsevan muitakin paikkoja nimensä muistolle ja sinne tehtiin alttari
maasta. Israelin kansalla oli kuitenkin erämaavaellus silloin menossa,
kun tämä sanottiin. Me
itse kukin voimme olla alttareita Jumalan edessä, jossa palaa Jumalan tuli
Jeesuksen, Karitsamme yllä, hänen nimessänsä, joka on meille lahjoitettu ja
jota me kannamme.
Kuninkaan maallinen valta ja kymmenykset
1. Kuningas valitaan vallanpitäjäksi
1. Sam. 8: Luvussa kerrotaan, kuinka kaikki
Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin luo ja pyysivät häntä
asettamaan heille kuningas jakamaan oikeutta, kuten kaikilla muillakin
kansoilla on. Samuel pahastui, mutta Jumala
sanoi Samuelille:
(7. jae) ”Kuule
kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole
pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet
halpana olemaan heidän kuninkaansa.”
Tuomari johtajana
olisi ollut edelleen heille paremmin symbolisestikin sopiva siihen asemaan, sanoohan
Jeesus Matt.19:28 ”saatte tekin, jotka olette minua
seuranneet, …tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.” Ihminen kuninkaana oli
symbolinen loukkaus Jumalan kuninkuutta kohtaan.
Jumala
sanoi edelleen: ”Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti
ja ilmoita heille, mitkä oikeudet ovat
kuninkaalla, joka on heitä hallitseva”, (9. jae)
Ja Samuel sanoi
kansalle: ”Nämä oikeudet ovat kuninkaalla, joka on teitä
hallitseva: teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja
ratsumiehikseen… ”(11.jae).
(15. jae)…ja hän ottaa kymmenykset
teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja
palvelijoillensa.” (17-18. jae) ja hän ottaa
kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa. Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne
tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule.”
Kansa ei
tahtonut kuulla Samuelin puhetta ”ja Herra sanoi Samuelille: ”Kuule heidän
ääntänsä ja aseta heille kuningas” (22. jae).
Tämä oli käännekohta Israelin kansan historiassa ja
seuraukset olivat sen mukaiset, mutta heidän oli siis noudatettava kuninkaan vaatimaa rasitetta.
Kymmenykset muodostuivat myös rasitukseksi.
2. Kuninkaan
valta kansan rasitteena
Pian kansa tuli toteamaan Samuelin kautta sanotut
Jumalan sanat todeksi. He katuivat.
Nehemian aikana, suuressa
synnintunnustuksessa kaikki tunnustavat syntinsä, etteivät ole noudattaneet
Jumalan lakia eivätkä tarkanneet hänen käskyjään ja säädöksiään ja sanovat:
Neh. 9: 37 maamme ”runsas sato tulee niille
kuninkaille, jotka sinä meidän syntiemme tähden olet pannut meitä hallitsemaan;
he vallitsevat meitä ja meidän karjaamme, niin kuin tahtovat, ja me olemme
suuressa ahdistuksessa.”
Tämän johdosta Israelilaisten
päämiehet, papit, leeviläiset, ovenvartijat, veisaajat,
temppelipalvelijat ja kaikki, jotka olivat eristäytyneet pakanallisista kansoista
Jumalan lain puolelle, allekirjoittivat sitoumuksen ja kirjoittivat
siihen nimensä ja vannoivat valan, jolla he sitoutuivat noudattamaan Jumalan
lakia ja noudattamaan kaikkia Herran käskyjä, oikeuksia ja säädöksiä (Neh. 10. luku).
Siinä
lopuksi he lupaavat hoitaa maansa kymmenykset ja ”leeviläiset itse kantavat kymmenykset
kaikista kaupungeista, missä meillä on maanviljelystä. Ja papin, Aaronin pojan, tulee olla leeviläisten
kanssa, heidän kantaessaan kymmenyksiä, ja leeviläisten
tulee viedä kymmenykset kymmenyksistä meidän Jumalamme temppeliin,
varastohuoneen kammioihin. Sillä Israelilaisten
ja leeviläisten on vietävä anti jyvistä, viinistä ja
öljystä näihin kammioihin, joissa pyhäkön kalut ja virkaansa toimittavat papit,
ovenvartijat ja veisaajat ovat. Me emme laiminlyö Jumalamme temppeliä”, Neh. 10: 37-39.
Tämä uusi
käytäntö osoittaa, kuinka vaikeaa oli kansan toteuttaa kymmenyssäädöstä
kuninkaan tuoman rasituksen tähden. Enää ei luotettu kansan haluun itse kantaa
kymmenyksensä, vaan leeviläiset ja pappi tulivat
yhdessä niitä hakemaan ja kuljettamaan. Tämä oli ihmisten tekemä päätös ja
käytännön muutos.
Vielä Neh.12: 44-47 ja
13:4-5 käsittelevät kaupunkien peltomailta kerättäviä kymmenyksiä ja kuinka ne
jaetaan: ”veisaajille ja ovenvartijoille heidän osuutensa, heidän jokapäiväiset
tarpeensa”, - joka heidän osaltaan tänäkin päivänä usein laiminlyödään, siellä
missä edelleen kymmenysten keräämis- ja jakamissääntöä käytetään seurakunnassa.
3. Säädöksien noudattamattomuuden seuraus
Elämä muodostui ahdistavaksi kuninkaan valitsemisen
jälkeen, jota Jumala ei olisi heille halunnut. Hän kuitenkin tietää lopun
alusta ja näki tarpeelliseksi lain muutoksen Uudessa liitossa. Olihan ihminen
siihen mennessä saanut kokeilla ja näyttää Jumalan edessä kylliksi mieleistään
omaa tekemistään, täyttämistään ja osaamistaan. Ihmisen tuli nähdä oma heikkoutensa ja
tunnustaa se, jotta he näkisivät myös arvokkaaksi todellisen synninsovittajan,
Kristus-karitsan, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksessa. Ihminen ei voinut täyttää mitään lakia. Jos hän yhtä kohtaa rikkoi, hän oli syypää kaikissa kohdissa (Jaak.2:10).
Kaikki hyvät teot tulevat vain
Kristukselta elämässämme sitten kun olemme hänen lähettämänsä Pyhän
Hengen anoneet ja saaneet. ”Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä,
että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja (huomaa) ylistäisivät
teidän Isäänne, joka on taivaissa”, (Matt.5:16).
Malakian kirjakin ja kaikki
profeetat Daanielin jälkeen, Hooseasta
eteenpäin, huipentavat Israelin kansan kanssa tehdyn Vanhan liiton
siihen, kuinka Jumala nuhtelee kansaansa kaikkien lain kohtien täyttämättömyydestä ja
osoittaa, ettei ihminen pystynyt täyttämään yhtään kohtaa Jumalan laista ja
säädöksistä, ei kansa eivätkä papit. Näin Hänen täytyi tehdä, ennen kuin
antoi lopulta toteutua ennustukset kansansa kohtalosta: hajottaa heidät pitkiksi ajoiksi muiden kansojen
sekaan.
Vielä
viimeisimmäksi Hän antoi poikansa muistuttamaan kansaa heidän synneistään,
täyttämään heidän puolestaan lain kirjaimen ja sovittamaan kaikkien synnit.
Vasta Kristuksen kuolemassa kaikki täyttyi: vanha liitto säännöstöineen ja
kirjaimineen sekä symbolit Jeesuksesta, kaiken täyttäjästä. Israelilainen, Jumalan
Poika, Ihmisen Poika tuli ja piti Jumalan liiton ja oikeutus pappiskansaksi
tuli lunastetuksi ja siihen kuuluminen annetaan kaikille Jeesukseen uskoville.
4. Esimerkkejä Jumalan nuhtelusta
Hoos.8:1 ”Suuhusi pasuuna! Kotkan lailla Herran
temppeliä vastaan – sillä he ovat rikkoneet minun liittoni, ovat luopuneet
minun laistani!”
Aam.8:2 ”Minun kansani Israel on kypsä saamaan
loppunsa: en minä enää mene säästäen sen ohitse.”
Hoos.1:4 ”Ja Herra sanoi hänelle: …minä kostan… ja
teen lopun Israelin heimon kuningaskunnasta.”
Kuningaskunta oli Herran kuninkuutta
kohtaan symbolisesti väärin ja halventavaa. Herra on ikuisesti kuningas, niin
myös tänä päivänä.
Mal.3:7, ”isienne päivistä asti te olette
poikenneet minun käskyistäni ettekä noudattaneet niitä”. Hän kuitenkin
rakkaudella aina kehotti kansaansa noudattamaan niitä, ”kääntykää minun tyköni,
niin minä käännyn teidän tykönne”.
Nyt oli
vielä tarpeen muistuttaa kansaa myös kymmenyssäädöksen noudattamisesta ja
kuinka suuret siunaukset hän oli varannut alkuperäisen suunnitelmansa
täyttäjälle.
”Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa
(symbolisesti elämän leipää, Jeesuksen elämän sanat sydämissä), ja siten
koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti” 3:10.
Ja jae 12 ”Ja teidän
onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa,
sanoo Herra Sebaot”. Tämä on kuitenkin viittaus heidän tulevaan aikaansa Messiaan valtakunnassa. (Sak.14:)
Suunnitelma
Kansa oli kuitenkin pitänyt halpana Herran
kuninkuuden ja olivat ottaneet rasituksekseen kuninkaan. Jumala tiesi maailman
jatkavan samalla tavalla ja teki
suunnitelman Uudesta liitosta, jossa Herramme
on sydämessämme, kuninkaanamme
sydämemme valtaistuimella. Herra
Jeesus on itse Jumalan sana ja Jumalan laki, lain Henki eli sisältö, rakkaus.
Jer 31:31-34 ”Minä teen Israelin
heimon ja Juudan heimon kanssa Uuden liiton, en sellaista liitoa kuin se,
…jonka liittoni he ovat rikkoneet, … Vaan tämä on se liitto … Minä panen lakini heidän sisimpäänsä
ja kirjoitan sen
heidän sydämiinsä (Jeesuksen, jossa on rakkaus); ja niin minä olen heidän
Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin
ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: ’Tuntekaa Herra’.
Sillä he kaikki tuntevat minut pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä
minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.”
Herran tuntemusta vielä julistetaan Israelin kansan
keskuudessa. Tämä ennustus tulee toteutumaan täydellisenä sitten, kun Kristus,
Herra Kuningas saa Israelin valtakunnan haltuunsa ja hallitsee kaikkia kansoja ”rautaisella
valtikalla”, josta Sakarjan kirjan 14. lukukin
kertoo. Vasta silloin on
Herra Jeesus, rakkauden laki, täydellisesti yhtä kanssamme, Uuden liiton
täyttymys sydämissämme, josta edellä Jeremia mainitsee.
Laki verrattuna liiton
täyttäjään, Jeesukseen.
Jeesus
tuli lakia ja profetioita täyttämään, kuten hän sanoo Matt.5:17. Mutta hän
sanoi: ”laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa”
Luuk.16:16 ja heti perään hän sanoi: ”ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin
yksikään lain piirto häviää”. Eihän Kristus Jeesus-lakimme mihinkään häviä, mutta ”missä lakia
ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan” sanoo Paavali Room. 4: 15. Kuitenkin
jokainen on itse itsellensä tehnyt lain ja oikeuden mielessään, jonka joko
täyttää tai ei. Room. 2:
Jumala on Henki ja Kristus
on yhtä Jumalan Hengessä, ” joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä
kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi, 2. Kor. 3:6”. ” Mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina,
niin että me palvelemme Jumalaa Hengen uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa, Room.
7:6.” Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä
on vapaus,” 2. Kor.3: 17.
Uusi
liitto Pyhässä Hengessä Jeesukseen
Symboli Jumalasta, liiton arkku, johon ihminen ei
voinut koskea, hävisi Israelin kansalta, kansan syntien tähden ja myöhemmin se
ei ollut tarpeenkaan, koska todellinen liiton Sana, Kristus
Jeesus tuli. Hän antoi myös liiton veren eli armonsa. Hän oli oikea liiton arkku ja siksi symboli
ei ollut enää tarpeellinen. (2. Sam.6:2 ”Jumalan
arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsä”.) Arkki oli kuvaannollisesti
Jeesus Kristus.
Liitonarkin sisällä oli kymmenen käskyn kivitaulut
eli liiton laki.
- Laki kuvaa Jumalan oikeudenmukaisuutta ja
tahtoa ihmisen suhteen ja sitä liittoa, jonka hän teki Israelilaisten kanssa.
Hän teki Mooseksen ja kansan kanssa lakiliiton, koetuksen ihmisille, jonka Hän
itse tuli täyttämään Kristuksessa.
Herra
Jeesus täytti Isänsä lain ja antoi Israelilaisille ja kaikille ihmisille sen tilalle lain sisällön, oman sisältönsä Joh.
15:10 ” Jos te pidätte minun
käskyni, niin te pysytte minun
rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni
käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
”
Jeesuksen
laki eli Jeesuksen rakkaus kirjoitettiin Pyhän Hengen kautta sydämiin ilman
lain kirjaimia. Sen sisältö on: "'Rakasta
Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja … 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.". Ne ovat Jeesuksessa
täytetyt ja tulevat hänen kauttaan meidän pyhittämisessämme täytetyksi. Se oli Uusi liitto, Hänen veressään vahvistettu ja lain tekojen ja kirjaimen
täyttäjä on Jeesus Kristus.
Uusi
liitto alkaa ja täyttyy
Paavali
tarkoitti, ”missä lakia ei ole…”, Jeesuksen 1: n tulemisen ja kuoleman
aiheuttamaa muutosta eli lain kirjaimen täyttämisen häviämistä. Jeesushan tuli
täyttämään paitsi ennustukset myös lain kirjaimen, Isänsä lain, liiton sanat,
jotka israelilaiset lupasivat täyttää eivätkä voineet. Ainoa
israelilainen, joka sen täytti, oli Ihmisen Poika/Jumalan Poika, Jeesus
Kristus. Hänen virheetön elämänsä ja kuolemansa päätti vanhan liiton
ja alkoi uusi liito. Näin etuoikeus pappisvaltakunnaksi, Kristuksen omaisuuskansaksi, pyhäksi kansaksi, sinetöitiin Israelin
puolesta. Kuitenkin se tulee heille tapahtumaan vasta, kun israelilaiset
katuvat syntejään ja huutavat Messiasta avukseen ja Kuninkaakseen ja sanovat,
kuten Jeesus ennusti: (Matt. 23:39) tästedes te ette näe minua, ennenkuin
sanotte: ”Tervetuloa Herran nimeen.” "Siunattu,
olkoon hän joka tulee Herran nimeen." - "Baruh
ha baa be shem Adonai" on heprealainen
sanonta, joka tarkoittaa: "Tervetuloa Herran nimeen."
Silloin
Jeesus tulee Jerusalemiin kuninkaaksi ja perustaa 1000-vuotisen Messiaan rauhan
valtakunnan, jolloin israelilaiset ovat
pappisvaltakunta ja Pyhä maa ja kansa.
Kaikille kansoille ei lakia annettu. Mutta miksi
Jeesus tuli syntymään Juudan sukukunnasta. Jumala
näki Aabrahamin siemenen olevan parasta ainesta siihen suureen koetukseen, jossa mitattiin ihmisen
kykyä täyttää laki, mutta sen kokeen kansa itse valitsi itselleen.
Jeesus sanoi lain olleen Johannekseen asti. Onko
sitten Johannes Kastajan jälkeenkin laki olemassa? Ainakin Kristus Jeesus-lakimme eli
rakkautemme on, joka täyttää sydäntämme nyt Henkensä kautta. Ristin
kuoleman kautta lain kirjain katosi,
mutta hänen täyttäessään mielemme, olemme lain Hengelle alamaiset,
mutta silti vapaat kirjaimen painolastista. ”Hän on tehnyt meidät kykeneviksi
olemaan Uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen vaan Hengen; sillä kirjain
kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi”, 2.Kor.3:6.
Siinä sanotaan myös jatkoksi: ”kuoleman
virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin”. Tämän kuoleman viran otti Jeesus
kantaakseen kaikkien luotujensa puolesta.
Meille kuoleman sijaan annettiin elämä eli rakkaus, rakkauden laki,
jossa on ikuinen elämä ja ne ovat Kristuksessa. ”Elämän hengen laki on
vapauttanut minut synnin ja kuoleman laista” Room.8:2 sanoi Paavali.
Kymmenyssäädös
ei kivisiin laintauluihinkaan kuulunut, vaan niihin muihin 613 säädökseen, jotka sijoitettiin liiton arkun ulkopuolelle, eikä
arkin sydämeen, sisälle. Kuitenkin kaiken, joka kuului liiton arkiin, otti
Jeesus Kristus täyttääkseen: sekä käytännössä ja symboleissa olevan.
Jeesuksella ei ollut maanviljelystä eikä karjanhoitoa eikä siksi
kymmenysvelvoitusta. Siitä ei myöskään mainita, mutta Pietarille Jeesus sanoi
temppeliverosta, jota kannettiin temppelin kunnostamista varten, Matt. 17: 26 "Lapset ovat siis vapaat.” 27 Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja
heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun,
löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta
puolestasi."
Jeesuksen aika, uusi liito sekä
kymmenykset
Katsomme
edelleen lakia myös kokonaisuutena.
Herran, syntiemme anteeksiantajan tunteminen ja
vastaanottaminen Herraksemme, on meidän ainoa pelastus lain rikkomisistamme,
johon lihamme heikkous silti meitä ajaa. Jokaisen on se tunnustettava ja
annettava kunnia syntiemme anteeksiantajalle, Kristukselle.
Joh.1:45 Filippus
riemuitsi ja sanoi Natanaelille: ”Me olemme löytäneet
sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen”. Natanaelin kohdatessa Jeesuksen, hän sanoi: ”Rabbi, sinä
olet Jumalan poika, sinä olet Israelin kuningas”.
Jeesus ei halunnut ihmisten päälle sälyttää
taakkoja. Hän myös osoitti, ettei niitä noudattamalla päästy ahtaasta portista,
koska kameli emmekä me voi mennä neulansilmän läpi, vain Jumalalle se on
mahdollista. Joh.19: 23-26. Ym. esimerkkejä.
Jeesus kuitenkin kehotti vielä noudattamaan Vanhan
liiton oppia, koska hän ei ollut vielä kuollut ja ylösnoussut, jolloin Uusi liitto tulisi alkamaan. Hän vielä monissa
fariseuksia opettavissa keskusteluissaan viittasi lain pitämiseen ja samalla
osoitti, ettei se ollutkaan ihmiselle mahdollista. Vain ottamalla Kristus
sydämiin, se onnistuu Hänen tekojensa tähden, jotka Jumala on hyväksynyt ja
jotka meille ilmaiseksi annetaan, katsotaan hyväksemme, sekä puhdistetaan
sydämemme hänen Hengellään.
1. Temppelipalveluksen
muutos:
Kristuksen kuoleman hetkellä uhrijärjestelmä kävi tarpeettomaksi Jumalan edessä, koska se oli
symboli, esikuva, todellisesta uhrista, Jeesuksesta. Symbolia oli myös temppelipalvelus, joka ei siinä muodossa
ollut enää tarpeellinen. Sen osoitukseksi esirippu kaikkein pyhimmän edessä
repesi kahtia ja riisui erottavan väliseinän liiton arkin ja temppelin välistä:
eli myös Jumalan itsensä ja pappien väliltä. Koska jokainen Uuden liiton Herran
lapsi on myös pappi, meillä on nyt Jumalan luokse
vapaa pääsy. 1.Piet.2:5,9; ”Ja rakentukaa
…pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja”, ”te olette valittu suku,
kuninkaallinen papisto”. Ilm.1:6; 5:10;
20:6, Nämä kertovat saman myös Israelin kansan tulevaisuudesta.
Meillä on
yhteys hänen kanssaan Pyhässä
Hengessä, joka suorittaa nyt todellista temppelipalvelusta sydämissämme, joka on myös
tämän ajan todellinen temppeli. Jeesus sanoi: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli
niin minä pystytän sen kolmessa päivässä” Joh.2:19. Hän puhui ruumiinsa
temppelistä. Kolmen päivän päästä hän nousi kuolleista ja meni ylös taivaaseen
ja on siellä Isän vierellä hoitamassa temppelipalvelusta, rukoilemassa
puolestamme, vaikka he ovat yhtä. Siellä on todellinen uhrikaritsamme, todellinen
sovittajamme ja ylipappimme. Apt.17:24 Paavali sanoo: ”hän, joka on taivaan ja
maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä
temppeleissä, eikä häntä voida ihmiskäsin palvella, ikään kuin hän jotakin
tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.”
Kun hän
tulee sydämiimme Henkensä kautta, Hän on Isä ja Poika Pyhässä Hengessä meissä,
rakkauden tuli sydämessämme, joka hoitaa temppelipalvelusta. Pyhä Henki
rukoilee, Kristus rukoilee ja ovat yhtä Isän kanssa ja samaan aikaan kaikkialla.
Ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli,
muuta temppeliä ei katsottu enää tässä ajassa tarpeelliseksi. Vain yhteys
toisten Kristuksen lasten kanssa on perheyhteytemme ja meille virvoittavaa ja
tukea antavaa. Kristittyjen yhteys on arvokas myös toiminnallisesti ilman
pakotteita ja rasitusta kenellekään. Kaikki on tapahtuva uskosta, rakkaudesta
ja Jumalan johdatuksesta.
2.
Jeesuksen suhtautuminen
rahaan ja kymmenyksiin
2.1
Rahakukkaro
Luuk.10:3-4 Tässä Jeesus ei sanonut, tulkaa ja
kuulkaa, vaan: ”Menkää; katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien
keskelle. Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa,
älkääkä laukkua, älkää kenkiä…”
(Luuk.22:35-37), myöhemmin
hän kysyi: ”Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä,
puuttuiko teiltä mitään?” He vastasivat: ”Ei mitään”.
Mutta
silloin he olivat ehtoolliselta lähdössä Getsemaneen ja Jeesuksen uhraamisen aika lähestyi. Jeesus tiesi sen ja myös
millaiseksi maailma on menevä tulevaisuudessa. Siksi hän sanoi
opetuslapsillensa heti edellisen keskustelun perään: ”mutta nyt,
jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla
ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon
miekan. Jeesus näki, että kaikki tuo varustus tuli olemaan tarpeellista.
Siksi hän tähän lisäsi: ”minusta pitää
käymän toteen tämän ’Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon’. Sillä se,
mikä minusta on sanottu, on täyttynyt.”
Jeesus sanoi nyt päinvastoin, kuin toimintansa
aikana. Hän käski ottaa rahakukkaron mukaan ja jopa nuo muutkin, viitaten
pahantekijäin joukkoon kuulumisesta.
Jeesus tiesi
sekä ihmisten rahan tarpeen että rahanahneuden. Hän näki sen Juudas Iskariotistakin, joka oli hänen opetuslapsijoukkonsa
rahakukkaron hoitajana, että hän otti itselleen, varasti yhteisestä
rahakukkarosta, mitä siihen oli pantu, Joh.12:6.
2.2 Oikea
mammona
Luuk.16:11-15 Tämän luvun
alussa Jeesus vertaa Israelin kansaa huoneenhaltijaan, jolle rikas mies sanoi:
”Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani
hallita ”. Jeesus sanoi vertauksessaan vääräksi mammonaksi rahaa. ”Jos siis
ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä mikä
oikeata on?” Se oikea,
mitä Jumala antaa, ovat armolahjat. ”Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” ”Tämän kaiken kuulivat
fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. Ja hän sanoi
heille: ”Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten
edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on
korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.”
Mark.11:15-17 Jeesus meni
temppeliin ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja ajoi myyjät ja ostajat ulos. Hän osoitti, ettei raha ja kauppa sopinut
Jumalan huoneeseen. ”Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen
rukoushuoneeksi? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan.” Todellisesti rukoushuone on
kaikkien sydämissä. Niihin Jumala antaa lahjansa, Pyhän Henkensä.
2.3
Rahalla, leivisköillä asioiminen
Matt.25. luku kertoo Jeesuksen opetuksen
leivisköiden hoidosta. Hän jakoi rahan tai rahoja kullekin ja odotti niillä
asioitavan. Rahat olisi pitänyt viedä rahanvaihtajille, jotta Herra olisi
saanut omansa korkoineen. Se, joka niin teki, sai palkan, leiviskän kätkijä
heitettiin kelvottomana ulos pimeyteen. ”Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan,
ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin,
mikä hänellä on.”
Rahalla
voimme asioida Jumalan valtakunnan työn hyväksi sekä lahjoilla, joita kukin on
saanut.
2.4 Rahan
arvo Jeesuksen hyväksi ja Jeesuksesta
Matt.26:11
”Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina”, oli
Jeesuksen suhtautuminen kalliin öljyn ostamiseen, jonka eräs nainen osti ja
vuodatti sen hänen jaloilleen. Tästä teosta rahanahne Juudas Iskariot suuttui, koska Jeesus hyväksyi naisen uhrauksen
itselleen. Hän meni ja kavalsi Jeesuksen. Juudas ei tajunnut naisen teon kaunista
symbolista merkitystä ja sitä, että kaikki on Herran omaa. Symboliikka on
vaikeasti ymmärrettävissä varsinkin niille, joille Jumalan kieli on outo.
Juudas sai Jeesuksen kavaltamisesta rahaa ja heitti ne kohta takaisin temppelin
lattialle, jolla papit ostivat muukalaisten hautausmaan, koska veren hintaa ei
voitu panna temppelirahastoon.
2.5
Temppelivero
Temppelirahasto oli ihmisten tekemä toiminta ylläpitää rakennuksia,
rakensihan Salomo mahtavan temppelin Herralle ja sen tiloja tuli korjata ja
huoltaa. Ovenvartijat kokosivat kansalta rahat temppelin ylläpitämiseen, 2.Kun.22:4-7.
Temppeliveron kantajat kerran sanoivat: ”Eikö teidän opettajanne maksa
temppeliveroa?” Jeesus sanoi Pietarille: ”Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia
tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?” Ja kun hän
vastasi: ”Vierailta”, sanoi Jeesus hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene
ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun,
löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta
puolestasi.” Jeesuksen mielestä lapset olivat vapaat temppeliveroista. Olihan
temppeli kohta jäävä hyljätyksi. Hyvät toimet ovat hyvä asia, mutta eivät pakotteena.
2.6 Raha
kuuluu tähän maailmaan, ihminen Jumalan valtakuntaan
Matt.22:15-22 Erään kerran
fariseukset taas yrittivät saada Jeesusta sanoissaan erehtymään ja kysyivät
onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Jeesus sanoi: ”Miksi kiusaatte
minua te ulkokullatut? Näyttäkää minulle veroraha”. Niin he toivat hänelle denarin. Hän sanoi heille: ’Kenen kuva ja
päällekirjoitus tämä on?’ He vastasivat: ’keisarin’. Silloin hän sanoi heille:
”Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on ja Jumalalle, mikä
Jumalan on”. Tämän kuultuaan he vain ihmettelivät ja menivät pois. –
Missä sitten on Jumalan kuva? - Ihmisessä tietysti. 1. Moos.1:26 ” Ja Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, …”. Jeesuksen omissa on myös päällekirjoitus Pyhässä
Hengessä kirjoitettuna, meissä on Pyhän Hengen sinetti. Ilm. 14:
2.7
Kymmenysten antaminen omien tekojen todiste Jumalalle
Luuk.18:9-14 Jeesus puhui
vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja
ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen: Fariseus seisoi ja rukoili: ’Jumala minä
kiitän sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, …enkä myöskään
niin kuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan
kymmenykset kaikista tuloistani.’ ... Mutta
publikaani seisoi taaempana… ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle
armollinen.’ Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se
toinen.
Jumala oli antanut oikeuden sanoa hänen
edessään: ” niin sano Herran,
Jumalasi, edessä: 'Minä olen vienyt pois talostani sen, mikä on pyhäkölle
pyhitettyä, ja olen antanut sen leeviläiselle ja
muukalaiselle, orvolle ja leskelle, aivan sinun käskysi mukaan, jonka olet
minulle antanut; en ole rikkonut sinun käskyjäsi enkä niitä unhottanut” 5. Moos.
26: 13.
Näin fariseus teki, mutta hän vertasi itseään publikaaniin ja muihin ihmisiin omahyväisesti, joka ei ollut Jumalan mieleen vanhan liiton aikanakaan.
2.8
Jeesuksen 7 ”voi teitä” -huudahdusta fariseuksille ja kirjanoppineille
Matt.23:13-38 Jeesus puhuu
kirjanoppineille ja fariseuksille 7 ”voi teitä” huutoa: (4.) ”Voi teitä kirjanoppineet
ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja
tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja
uskollisuuden! Näitä tulisi
noudattaa eikä noitakaan
sikseen jättää (vanhan liiton aikana). Te sokeat taluttajat, jotka
siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!”
Luuk.11:42 käsittelee samaa tapahtumaa: ”Mutta voi
teitä te fariseukset, kun te annatte kymmenykset mintuista ja ruuduista ja
kaikenlaisista vihanneksista, mutta sivuutatte oikeuden ja Jumalan rakkauden!
Näitä olisi pitänyt noudattaa eikä noitakaan
laiminlyödä”.
Tässä Jeesus viittaa kyseisen ajan käyttämään Mooseksen
lakiin, joka tuli päättymään hänen kuolemansa päivänä, jolloin hänen huoneensa
tulisi jäämään hyljätyksi. Kirjoittaja
käyttää tässä muotoa ”olisi pitänyt”, menneessä aikamuodossa, viitaten Israelin
kansan Vanhaan liittoon, joka vielä Jeesuksen aikoihin niitä tapoja ainakin
osittain noudatti.
Heti tämän keskustelun jatkoksi Jeesus sanoi
fariseuksille, (46. jae): ”Voi teitäkin, te lainoppineet, kun te sälytätte
ihmisten päälle vaikeasti kannettavia taakkoja, ettekä itse sormellannekaan koske niihin taakkoihin!”
Tätä hän ei olisi sanonut tuossa yhteydessä viittaamatta
kymmenyksiin. Tämän opetuksen Jeesus ainoastaan mainitsi kymmenyksistä, jotka
kuuluivat niihin 613 käskyyn Mooseksen laissa. Siinä nuo kaikki kolme, oikeus, laupeus ja uskollisuus kuuluivat
kymmenyksien hoidon sisältöön, kuten mihin tahansa elämässä.
Näiden ”voi
teitä” -huutojen lopuksi Jeesus sanoi: ”Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat
profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä
olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä
alle! Mutta te ette ole tahtoneet. Katso,
’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.
Sen seurauksena tuli myös lain muutos ja
Uusi liitto, joka tehtiin kaikkien kansojen kanssa. Kun Jumala puhui
liitoista, hän aina sanoi ”minun
liittoni” tai ”liittoni”. Vain Jumala tekee ja pitää liitot. Pakanat kuuluvat Aabrahamin kanssa tehtyyn ”lupaukseen liittoon”, tulemme siunatuiksi hänen kauttaan ja armon liittoon, joka kaikkien elävien
olentojen kanssa tehtiin. Sen merkiksi Jumala antoi armon lupauksen merkin,
sateenkaaren pilviin Jumalan omasta kuvasta. Pietarille annettiin tästä vahvistus näyssä, jossa Jumala osoitti
kaikkien kansojen tulleen puhdistetuiksi. Israelin kansa ei silti koskaan
lakkaa olemasta erityinen kansa Jumalan liitossa. Jeesus on sen vahvistanut israelilaisena pitämällä
Jumalan lain ja liiton.
2.9
Kymmenykset leskille, orvoille jne.
Mark.12:38-44 Jeesus
halusi näyttää opetuslapsilleen, miten tapahtuu leskien huoneiden syöminen,
kuinka kirjanoppineet syövät ne.
”Varokaa
kirjanoppineita, …, noita, jota syövät leskien huoneet … Ja hän istui vastapäätä
uhriarkkua ja katseli … Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa … Ja hän
kutsui opetuslapset tykönsä ja sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: tämä
köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun. …tämä
pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.”
Lesken
ropo-kertomusta ihannoidaan antamisen esikuvana, muttei se ollut Jeesuksen
opetuksen päätarkoitus. Leskien
elatuksesta tuli kymmenysjärjestelmän mukaisesti huolehtia, eikä kuormittaa
heidän omaatuntoaan erilaisilla maksuvelvoitteilla, vaikka onkin niin, että
Jumala pystyy huolehtimaan, vaikka antaisimme aivan kaikki omaisuutemme ja
rahamme pois. Jeesus näki, ettei leskiä oltu rehellisesti huomioitu kymmenysten
jaon aikana, josta syystä tämä opetus.
3.
Keitä
kymmenysjärjestelmä koski
Tässä oli kaikki, mitä Jeesus opetti kymmenyksistä.
Ei kerrota, maksoiko hän tai opetuslapset niitä. Varmasti ei, koska heillä ei
ollut maanviljelystä ja karjahoitoakaan,
joita se ainoastaan koski. Se ei
koskenut muita elämän alueita, kuten kalastusta eikä rahaa. He avustivat köyhiä, koska siihen on
viittauksia heidän rahastonsa käytöstä. Mm. Juudas siitä mainitsi ja Jeesus
opetti paljon köyhien avustamisesta. Sitä ei tullut unohtaa Uudessa liitossa,
vaikka kymmenysten käyttö loppuisikin, joita ei olisi vanhan järjestyksen
mukaan pitänyt ”sikseen jättää”.
Vanhan liiton aikana koko Mooseksen laki oli
raskas ies kannettavaksi ja kansa teki sen eteen paljon töitä,
osoittaakseen kelvollisuuttaan Jumalalle, mutta he eivät siihen pystyneet.
Siksi Jeesus sanoikin: ”Tulkaa minun
tyköni kaikki työtä tekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon, …
te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias ja minun kuormani
on keveä”, Matt.11:28. Meidän ikeemme on kantaa Kristuksen nimeä
mukanamme ja sen tunnustamista, sekä julistamista; se on keveä ies, Herramme rakkauden kantamista, Joh.15:10-12.
”Vapauteen Kristus vapautti meidät.
Pysykää lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen”,
muuten olet ”velvollinen täyttämään kaiken lain”. Gal.5:1. Kaikesta huomasi, että Jeesus
opetti samalla vanhan liiton - ja uudenkin liiton ihmistä.
Uuden liiton ajan opetus kymmenyksistä Uudessa testamentissa.
1. Epävarmuutta alkuseurakunnassa
Kun temppelipalvelus sekä uhritoimitukset
loppuivat, oli evankeliumin siemen jo kylvetty laajalle Euraasian alueelle.
Evankelioimistoiminta toteutui Jeesuksen ohjeen mukaan, mutta erinäisistä lain
noudattamisen kohdista muodostui ristiriitatilanteita, koska oli niitäkin, jotka
eivät kaikesta olleet saaneet tai kuulleet Uuden liiton opetusta. Pakanoista kääntyneet
eivät tienneet laista mitään, mutta Juudean kansasta kääntyneillä kaikki 613 käskyä ja säädöstä olivat
tottumuksesta mielessä aiheuttamassa epävarmuutta siitä, mitkä niistä voisivat olla Uudessa liitossa tarpeettomia.
Apt.15:5-10 Juudeasta tuli
muutamia fariseusten lahkosta kääntyneitä, jotka opettivat veljiä ja sanoivat:
”Heidät on ympärileikattava ja heitä on käskettävä noudattamaan Mooseksen lakia.
Niin apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan tätä asiaa. Ja kun oli
paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: ”Miehet,
veljet, … Jumala… teki …sen valinnan, että pakanat... tulisivat uskoon. Ja
Jumala … todisti…antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin. … hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa ja
tahdotte panna opetuslasten niskaan ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä
mekään ole jaksaneet kantaa? Me uskomme Herran
Jeesuksen armon kautta pelastuvamme, samaan tapaan kuin hekin.”
2. Todistajana ihmistä vastaan
- Arkin ulkopuolelle, sen kylkeen,
sijoitettiin koko lakikokoelma, ns. säädökset, Mooseksen kirjat. 5. Moos.
31: 24 ”Ja
kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan tämän lain sanat,
alusta loppuun asti,” 25. ”käski hän leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sanoen:” 26
"Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se
Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin
sivulle, olemaan siellä todistajana sinua
vastaan.” Tämä symbolinen tekokin
ennusti ihmiselle lain olevan mahdoton täytettäväksi.
Koko laista
tuli raskas taakka kansalle, kaikki 613 säädöstä ja lakia yhteensä. Se sisälsi
uhrijärjestelmän ja siveyslain sekä yhteiskuntalain ohjeet ympärileikkauksineen
ja syömisineen.
Jeesus Kristus oli todellinen
ympärileikkaaja ja se tehtiin nyt Uudessa liitossa sydämiin Pyhällä Hengellä
eikä enää lihaan veren vuodatuksella, koska Kristus oli jo tullut ja antanut
liiton veren. Vanha ympärileikkaus kuvasi Kristuksen syntyvän ihmiseksi ilman
miehen lihan vaikutusta. Jumala huolehti hyvin Aabrahamin siemenestä ja varjeli
sen säilymistä tahtonsa mukaisena sukupolvesta toiseen, koska kerran Kristus tulisi
siitä syntymään, Pyhän Hengen voimasta. Ympärileikkaus kuvasi Pyhän Hengen
työtä ihmisen sydämessä ja lihassa: se oli Jumalan liitto ihmisen lihaan, ”niin minun
liittoni on oleva merkitty teidän lihaanne iankaikkiseksi liitoksi”.1. Moos.17:13. Tuleva Messias oli
oleva tämä liitto, joka on ihmisen lihaan merkitty iankaikkisesti. Jumala
toteutti Jeesuksen syntymän juuri sellaisena, puhtaana Jumalan Hengen ja
ihmisen liittona. Se liitto täyttyi ja sen symbolit katosivat.
3. Jumala omistaa kaiken ja antaa sen kenelle
tahtoo
Apt.17:24-25 ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä
siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä
temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikään kuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.”
Tämän
apostolit olivat oppineet Jeesukselta hänen toimintansa aikana ja ymmärsivät
tänä aikana sydämemme olevan se oikea temppeli, jossa Pyhä Henki toimittaa
temppelipalvelusta. Kaikki sydämet yhteensä ovat ”kaikkien kansojen rukoushuone”. Rukouksella hoidetaan temppelin kunnossa pysyminen eli Kristuksessa
pysyminen.
Paavali ymmärsi myös Jeesuksen opetukset
evankeliumin julistajan elatuksesta. ”Kun
tulette johonkin taloon…syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies
on palkkansa ansainnut”, Luuk10:5,7.
1.Kor.9:10-18 Hän tiesi
saavansa palkan tuon ohjeen mukaan, mutta hän sanoi: ”en
ole ainoatakaan näistä oikeuksistani hyväkseni käyttänyt”. ”Voi
minua, ellen evankeliumia julista!” ”Se, että kun julistan evankeliumia, teen
sen ilmaiseksi, niin etten käytä oikeutta, jonka evankeliumi minulle myöntää.”
”Mutta me emme ole käyttäneet tätä oikeutta, vaan kestäneet kaikki, ettemme
panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille.”
Hän teki käsillään työtä, eli toimitti
teltantekijän ammattiaan. Maailma olisi jo evankelioitu, jos jokainen sanan
kuullut olisi vienyt sitä eteenpäin Jeesuksen toivomalla tavalla ja antamallaan
esimerkillä. Hänellä ei ollut ”mihin päänsä kallistaa”, ei taloa tai maatilaa.
Hän sai sekä ihmisten luona ruokansa että ruokki ihmisiä, tuhansia ihmisiä, jos
oli tarpeen.
4. Nykyisen evankelisen toiminnan järjestelmät
Nykypäivänä papit eivät kulje paikasta toiseen Jeesuksen -, vaan
osittain Paavalin antaman esimerkin perusteella. Paavali teki käsillään
teltantekijänä elantoaan ja saarnasi ilmaiseksi. Nykyisin saadaan palkka
saarnaamisesta. Koko järjestelmä on muuttunut. Monet suuret kirkkokunnat keräävät
veroja, maksavat palkan myös muille ns. ”leeviläisille”,
mutta ne, jotka vielä pitäytyvät ikivanhaan säädökseen eivät kuitenkaan anna
kymmenyksistään ns. leeviläisille, soittajille,
laulajille, ovenvartijoille ym. palvelijoille heidän palkkaansa. Nämä palkattomat
”leeviläiset” todellisesti noudattavat Uuden liiton seurakuntajärjestelmää,
jossa toimeentulo jätettiin uskon varaan.
Hebr.13:15-16 ”Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka
aika kiitosuhria,
se on: niiden huulten
hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät. Mutta älkää unohtako tehdä hyvää ja jakaa
omastanne, sillä sen kaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.” Ja
vielä: ”Olkaa kuuliaiset johtajillenne…(Paavali sanoi) rukoilkaa meidän
edestämme.”
5. Uuden lain periaatteella
Uusi liitto
oli perustettu uuden käskyn varaan, joka toteutuu Pyhän Hengen johdolla, Joh.13:34-35. ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte
toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte
toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on
keskinäinen rakkaus.” Tämä oli toiminnallinen
perusta.
Apt.1:8 Luukas kertoo Jeesuksen sanat: ”kun Pyhä
Henki tulee teihin, niin te saatte
voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani…aina maan ääriin
saakka”. Hän ei sanonut, että saatte rahaa.
Kun Elämän
Hengen laki meissä asuu, se luonnostaan pyrkii meissä rakkauteen sanoin ja
teoin. Room.8:2 ”Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on
vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista”, (4.jae) ”että lain vanhurskaus
täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen”. ”Täytettäisiin meissä”
tarkoittaa juuri Jeesuksen Hengen toiminta.
6. Paavali
todistaa omalla toiminnallaan, ettei kymmenyssäädös ollut enää
käytössä.
Apt.15:20 Paavali jatkoi Juudean miesten ja
vanhinten neuvomista pakanuudesta kääntyneiden ohjaamiseksi: ”heille
kirjoitettakoon, että heidän pitää karttaman epäjumalien saastuttamaa ja
haureutta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, sekä verta”.
(28 jae) ”Sillä Pyhä
Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää
kuormaa kuin nämä välttämättömät.”
Edelleen Paavali sanoo Apt.20:35 ”Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä
tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat,
jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’.”
Uskoon tulleet
juutalaiset kertoivat Paavalille, kuinka lainkiivailijoille on kerrottu sinun opettavan
”kaikkia pakanoiden seassa
olevia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä
ympärileikkaamasta lapsiaan ja
vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan”, Apt.21:21.
Room.4:14
Paavali sanoo: ”Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin
usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole,
siellä ei ole rikkomustakaan.”
Kol.2:8,14-17 ”Katsokaa,
ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella,
pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä
Kristukseen. Hän ”pyyhki pois
sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme;
sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”
- Se laki mikä on
sydämessä, se tuomitsee ihmisen:
Room.2:12-15 ”Sillä
kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne ilman lakia hukkuvat, ja
kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan;
Sillä ei lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä vaan lain noudattajat
vanhurskautetaan. Sillä, kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät,
mitä laki vaatii, niin he, … ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain
teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä”.
Joh.5:45 ”Älkää luulko, että minä olen
syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne Mooses, johon te panette
toivonne.”
Joh.12:48 ”Joka katsoo minut ylen eikä ota
vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen
puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.”
-
Pakanat siis ovat viimeisellä tuomiolla itse itsellensä laki.
-
Lakiin pitäytyvillä on tuomitsijana Mooses.
-
Joka on kuullut Kristuksen sanan ja sen hylkää, hänet tuomitsee se Sana.
Paavali
korostaa kirjeissään vain ilmaista evankeliumityötä ja pyytää olemaan hänen
seuraajiaan. Siinä Paavali noudatti Jeesuksen oppia.
1.Tess.3:6-13 ”Tiedättehän
itse kuinka meidän jälkiä on seurattava…emme ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja
vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä
rasitukseksi; ei niin, ettei meillä olisi siihen valtaa, vaan me tahdomme olla
teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme.” Hän puhuu tästä
asiasta laajasti.
7.
Heprealaiskirjeen sanoma kymmenyksistä
Hebr. 7. luku Melkisedek, Saalemin (eli Jerusalemin) esi-israelilainen kuningas oli
Jumalan, Korkeimman pappi. Hän meni Aabrahamia vastaan, tämän palatessaan kuninkaita
voittamasta ja oli saanut haetuksi sotasaaliit, Lootin
ja muun väen pois ryöstäjiltä.
Hebrean kielessä Melkisedek tarkoittaa Vanhurskauden kuningas.
Siksi kirjoittaja sanoo hänestä: ”joka on Jumalan
Poikaan verrattava” hahmo. Hänellä ei ole isää eikä äitiä kirjoittajan tiedon
mukaan (tarkoittaa: ei sukuluetteloa). Hän siunasi Aabrahamin ja mikä
merkittävin Jeesukseen verrattava teko, että hän toi leipää ja viiniä. Tästä
teosta kiitollisena Aabraham
antoi voittosaaliistaan Melkisedekille kymmenykset kaikesta.
Tärkein syy Hebrealaiskirjeen
kirjoittajalla oli verrata Melkisedekin ja Jeesuksen
yhtäläisyyttä ja puhua vanhan liiton kymmenyskäytännöstä ja verrata Leevin
poikien pappeuden kymmenysoikeutta Melkisedekiin,
joka otti kymmenykset, vaikka hänen sukuaan ei johdeta heistä. Melkisedekille Aabraham antoi vapaaehtoisesti kiitoksensa
kymmenyksinä. Vasta leeviläisyydessä se oli sääntö.
Apostolien ajan tavallisen juutalaisen kansan keskuudessa
jatkui varmasti sama leeviläinen perinne, mutta Jumalan
on kaikki kymmenykset samoin kuin kaikki muukin maailmassa.
Jeesus ei pannut päällemme kymmenyskuormaa eikä
muutakaan kuormaa, niin ei myöskään tehneet apostolit.
Sitä ei tarkoita Hebrealaiskirjeen tämäkään luku, vaan päinvastoin osoittaa, että se kuorma otettiin pois.
Koska leeviläiset eivät
osanneet jakaa kymmenyksiä tasaisesti, niin että lesket, orvot ja muukalaiset
tulisivat ravituiksi, kuten Jeesus osoitti, otettiin se toiminta seurakunnalta pois ja jätettiin
vapaaehtoisuuden, rakkauden varaan.
Meidän odotetaan osoittavan rakkautta Jumalan lapsille ym. ja auttavan
etenkin puutteessa olevia veljiämme ja sisariamme. Jeesus sanoi: ”kaikki, mitä olette tehneet yhdelle
näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”,(Matt.25:40).
”Jos siis
täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden
kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu (eli kymmenyksiin myös), miksi
sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin
järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin
järjestyksen mukaan?” (Aaronilla oli kymmenyssäädös, ei Melkisedekillä).
”Sillä pappeuden muuttuessa, tapahtuu välttämättä myös lain muutos.” Hebr.7:11-12.
”Katoamattoman elämän voimasta” tuli Jeesus ja oli Melkisedekin kaltainen, toi leipää ja viiniä.
Jeesus
toi ja tarjosi leipää eli elämän
leipää (sanaansa) ja viiniä
eli taivaaseen ulottuvaa armoaan.
Hebr.7:18-19 ”Täten kyllä entinen säädös
kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön – sillä laki ei tehnyt
mitään täydelliseksi – mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me
lähestymme Jumalaa. …niin
on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut, (jae 22).
Hebr.8:1- ”Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme,
on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi … siinä oikeassa majassa, jonka
on rakentanut Herra eikä ihminen…hän on myös paremman liiton välimies …Sillä jos ensimmäinen
liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Sillä moittien
heitä hän sanoo: ’Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen
Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton,
… Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, … tämä on se liitto, jonka (huom.) minä
teen Israelin heimon kanssa … Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan
ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa ja he ovat minun
kansani. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään
sanoen: ’tunne Herra’; sillä he
kaikki pienimmästä suurimpaan tuntevat minut. Sillä minä annan anteeksi
heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä.”
Jeesus siis
nousi taivaalliseen majaan ”tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä,
siinä oikeassa majassa”(2.jae) ja teki uuden liiton, jossa Pyhä Henki kirjoittaa sydämeemme Jeesuksen
rakkauden, joka on hänen lakinsa, muistuttaa meitä kaikesta ja antaa
sellaisen mielen, ettemme syntiä tekisi. Silloin myös tunnemme Herran, eikä
siitä tarvitse kenenkään opettaa. Tämä tapahtuu Jeesuksen 1000-vuotisen
kuninkuuskauden aikana.
13 jae.
”Sanoessaan ’uuden’ hän julistaa ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se
mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.” – Apostolien aikana
vielä maallinen temppelitoiminta teki tarpeettomaksi käynyttä työtään, mutta
oli lähellä häviämistään, kuten Hebrealaiskirjeen
kirjoittaja sanoi.
Se hävitettiin v. 70 jKr.
Hebr.9:8,9-10, 14 ”niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo.
Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan
lahjoja ja
uhreja,
jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta
toimittaa, vaan jotka, niin kuin ruoat ja juomat ja erilaiset
pesotkin,
ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.”
”Kuinka
paljoa enemmän on Kristuksen veri, … puhdistava meidän omantuntomme kuolleista
teoista palvelemaan elävää Jumalaa!”
”Valvokaamme
toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin.”
Kuitenkin on niitä hengellisiä johtajia,
joista sanotaan: ”ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä
hyötyä,” 2.Piet.2:3.
8. Vapauden
laki
Jaak.1:25 ”Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden
lakiin, ja pysyy siinä, …
hän on oleva autuas tekemisessään.”
Hebr.4:15-16 ”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi,
joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu
samalla lailla
kuin
mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon
istuimen eteen.”
Sanat rikkaille:
Jaak.5:1-5
”Kuulkaa nyt te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa sitä kurjuutta, joka on teille
tulossa.
Teidän
rikkautenne on mädännyt ja teidän vaatteenne on koin syömät; teidän kultanne ja
hopeanne on ruostunut, ja niiden ruoste on oleva todistuksena
teitä
vastaan ja syövä teidän lihanne kuin tuli.
Te olette koonneet aarteita viimeisinä
päivinä. Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette
pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten
valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin. (Herran työmiehet.)
Laki sydämessä = Kristus Pyhässä Hengessä sydämessä
”Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa. Älkää panetelko toisianne,
veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä
tuomitsee, se
panettelee lakia (Jeesusta, joka on
Pyhässä Hengessään veljesi sydämessä) ja tuomitsee lain; mutta jos sinä
tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.
Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi
pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?” Jaak.4:10-12
Paavali luettelee 1.Kor.
12 luvun lopussa eri armolahjat ja
sanoo, etteivät kaikki seurakunnassa suinkaan saa samoja armolahjoja, mutta
voimme pyrkiä osallisiksi parhaimmista armolahjoista ja sen lisäksi hän halusi
osoittaa verrattoman tien: Rakkauden, Jumalan luonteen.
1.Kor.13 luku, rakkauden
luku, joka kokonaisuudessaan tulee lukea ja painaa mieleen. Kolmas jae
käsittelee aihettamme: ”Ja vaikka minä jakelisin
kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka minä antaisin ruumiini
poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään
hyödyttäisi.”
Jumalalle kelpaava antaminen tapahtuu vain
rakkaudesta ja sitä ei aikaansaa pakko.
Syntiinlankeemuksessa ihminen joutui eroon Jumalan
tahdonalaisuudesta. Vaikka lakia ei vielä pitkään aikaan ollut, tekivät ihmiset
luonnostaan sen mikä oli oikein tai sitten väärin. Myöhemmin kun laki annettiin
siitä tuli syntiselle luonnolle vieras. Se oli pakkoa, koska se ei asu
luonnostaan sisällämme. Siksi Jumala näki aiheelliseksi poistaa jällen lain kirjaimet
ja antaa lain Hengen Jeesuksessa sydämeemme.
Se on: Rakkaus Pyhässä
Hengessä; rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin.
Kuitenkaan ei ihminen rakkauden täyttämisessäkään
voi tässä ajassa koskaan sanoa ’minä sen tein’, vaan senkin teki aina Jeesus
Pyhässä Hengessä.
Meidän
lahjamme Jumalalle ovat kaikki kerralla annetut Jeesuksen uhrissa Jumalalle.
Siitä kiitollisena me Pyhän Hengen kautta ilman pakkoa, vapaaehtoisesti ja
ilman, että ’vasen kätemme tietää mitä oikea tekee’ annamme Pyhän Hengen toimia
silloin, kun antamisen hetki luonnostaan tulee kohdallemme ja ”iloista
antajaa Jumala rakastaa”.
Omalla vanhan
liiton kymmenysten ja lain täyttämisyrityksillä teemme vain pahaa mieltä
itsellemme, mutta Pyhän Hengen kautta vapauden lain puitteissa toimiminen
on ilo. Olkaamme rohkeat ja luottavaiset!
Kun Herramme, Kuninkaamme sanoo oikealla puolellaan
oleville: ”Tulkaa minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on
ollut valmistettuna maailman perustamisesta asti”, niin Jumalan lapset eivät
ymmärrä, milloin he tekivät niitä hyviä tekoja, joita hän luettelee: - te annoitte
minun syödä, - te annoitte minun juoda, - te otitte minut huoneeseenne, - te
vaatetitte minut, - te kävitte minua katsomassa, - te tulitte minun tyköni.
Toivottavasti kaikki olemme niitä, jotka
ihmetellen kysyvät: milloin?
Onnemme, kiitollisuutemme ja ylistyksemme on
silloin suuri. Kaiken
teki Jeesus Kristus Herramme.
Kymmenykset nykyajassa
Koska yleinen laki on kieltänyt vapaasti kaduilla
ja toreilla saarnaamisen, seurauksena on nykyinen tilanne: sanaa ei julisteta
enää samalla tavalla kuin Jeesus tai Paavali antoi siitä aikoinaan esimerkin ja
opetti. Olemme yhteiskunnan laille alamaiset ja siksi hengellinen työ on
muuttanut toimintatapojaan.
Mikään
ei meitä estä antamasta Jumalan Hengen mukaisen toiminnan tueksi niin paljon
kuin sydämemme ilolla antaa. Sen tekee Pyhä Henki meissä, eikä hän pyydä meitä antamaan
yli sen minkä itsekin ja omaisemme tarvitsemme. Uskomme vahvistumiseksi kaikki
on mahdollista, koska Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.
Apt.11:29 ”Niin opetuslapset päättivät kukin
varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille.” He lähettivät
rakkaudenlahjansa Jerusalemiin, 1.Kor.16:3.
Apostolitkaan
eivät vaatineet kymmenyksiä. Niistä ei puhuta mitään. Siksi ei kymmenysjärjestelmä ole voimassa nykyaikanakaan. Ne, jotka
sitä oppia saarnaavat, haluavat taloudellista hyötyä ja asettaa seurakunnan
sydämille taakkoja.
Kaikki antaminen perustuu vapauteen ja on hyvä
muistaa, ettemme ole orjuuteen alistetut siinäkään niin kuin emme muussakaan toiminnassa. Jos sydämemme iloitsee antamisesta
tai toimimisesta lähimmäisten tai seurakunnan hyväksi, sen tekee Pyhä Henki,
Kristuksen ja Jumalan Henki. ”Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun
rakkaudessani, niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen
rakkaudessaan. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi
teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi,” Joh.15:10-11.
7-15.9.2005 Liedossa
Kirjoittanut monin
rukouksin ja Pyhän Hengen apua pyytäen
Sävy Nordgrén