Rapture ready

Alussa kun Adam ja Eeva olivat paratiisissa, he olivat siellä kuin lapset. Eivät he tienneet pahuuden olemassa olostakaan mitään, vaan he olivat viattomia siitä. Viisaus ei silti ollut syntiä, eikä pahuutta, vaan viisautta joka oli Jumalan erään katselukulman kuva. Sen sijaan halu olla jotain mitä ei ole, on ahneutta. Halu saada jotain, jota ei ole on myös tietyllä tavalla ahneutta, eli ihmisellä oli ahneus jo lihassaan, samoin kuin saatanalla oli oma ylpeytensä. Ihminen on siis vajavainen ja vain täysi on täyttä, joka ei enää mitään tarvitse. Sitähän Jumala juuri edustaa, täyttä ja täydellistä. Ihminen on vajaa, jonne tarvitaan täytteeksi mm. viisautta ja monta muuta ominaisuutta, jolla vajaata astiaa voisi täyttää. Ihminen raadollisuuttaan keksii itselleen syitä siunatakseen tekonsa, joten ihminen usein selittää itselleen ja muille,
	miksi minä tavoittelin jotain sellaista, mitä tavoittelin. Se on kuin ihmisen sopeutumista naisena omaan rooliinsa, suhteessa mieheen, Jeesukseen Kristukseen, siksi ihminen tahtoo aina näyttää olevansa jotain muuta, mihin se ei kykene. Naissukupuoli kantaa tätä taakkaa maassa sukupuolena. Ei mies yleensä halua sihteeriksi, keittäjäksi, sairaanhoitajaksi, meikkitaiteilijaksi ja kampaajaksi mutta silti mies on yleensä paras kokki, kampaaja ja moni muukin naisen työ luonnistuu miehiltä. Nainen sen sijaan haluaa poliisiksi, sotilaiksi, johtajiksi, poliitikoiksi, papeiksi ja jopa formulakuskeiksi, vain siksi koska he haluavat näyttää sukupuolensa heidän kohdallaan olevan yhtä vahva kuin miehen, siitä työstä silti kovin hyvin selviämättä. Puhumattakaan, että nainen nöyrtyisi miehensä edessä. Miksi näin? Ahneutta ja tahtoa tavoitella sitä mitä ei luonnostaan ole. Käärme sen hyvin tiesi ja
houkutteli Eevan puun luo suuren viisauden houkuttamana, puolitotuudella höystettynä. Siihen päättyi lapsen suoruus ja nöyryys kun paha hedelmä ravitsi sekä Adamin, että Eevan. Käärme paratiisissa valitsi Eevan uhrikseen, koska tämä oli helpompi lankeamaan tavoittelun haluun, kuten tiedämme nykypäivänäkin miten nainen ei tahdo pysyä millään vanhoissa arvoissa, vaan haluaa jatkuvaa muutosta huonompaan suuntaan, koska haluaa poiketa vanhasta ja rikkoa vanhoja totuttuja arvoja tekemällä tilaa heikommille, joka on äkkiä katsottuna ihan oikein. En tietysti tarkoita kaikkia naisia jotka haluavat tätä muutosta, vaan nainen ylipäättään on se joka näin tahtoo, eikä siis kaikki naiset. Kuten hyvin huomaamme, nainen vie miehen mukaansa tähän ja niin käy nytkin. Naispappeuden alku on naisilta ja nainen saa miehiä luonnollisesti puolelleen. Nainen tahtoo homoliittoja siunattavan ja nainen saa miehiä puolelleen. Sama toistuu kaiken aikaa paratiisista asti, mies kulkee monesti naisen tahdon perässä, vaikka ei saisi niin tehdä. Tässä oli aavistus siitä, mikä on ahneuden kaunis kuva lampaan vaatteissa, kun ahneus on vasta syttymäisillään. Kain oli Adamin ja Eevan esikoispoika, joka olikin jo ensimmäinen läpensä pahan ihmisen ensimmäinen yksilö, jonka pahuus voitti omantunnon ja moraalin. Tämän Kainin jälkeläisistä tuli kostajien suku, jota nykyään edustavat äärijärjestöt, kuten Hamas, Hizbullah ja monet muut, joiden tapa toimia on yhdenvertainen Kainin jälkeläisten kanssa. Jumala asetti Kainille ikään kuin kirouksen, että se joka tappaa Kainin, se kostettakoon tälle seitsenkertaisesti. Seuraavassa näet selvän esimerkin täydellisestä anteeksiantamattomuudesta ja itsekkyydestä omaan elämäänsä, piittaamatta kenestäkään toisesta pennin vertaa. Tämä mies oli Adamista kuudes, Lemek, Kainin sukuhaarasta, joka otti itselleen useamman vaimon. 1. Mooseksen kirja 4:19 Lemek otti itselleen kaksi vaimoa, toisen nimi oli Aada ja toisen nimi Silla. 23-24 Ja Lemek lausui vaimoillensa: "Aada ja Silla, kuulkaa puhettani, te Lemekin emännät, ottakaa sanani korviinne: minä surmaan miehen haavastani ja nuorukaisen mustelmastani. Niin, Kain kostetaan seitsenkertaisesti, mutta Lemek seitsemänkymmentä seitsemän kertaa." Näin Lemek korotti itsensä muiden elämän yläpuolelle, korkealle, korkealle, hyvin korkealle. Tämän jälkeen pahuuden kierre sai pohjattomat mittasuhteet, joiden pääpaino oli ahneus ja itsekkyys. Ahneus tuo laittomuuden keinot tyydyttää pohjatonta ahneuttaan ja itsekkyys taas toi keinot tyydyttää pohjatonta itsekkyyttä tuoda keinot, joiden seurausta on itsensä korottaminen korkealle muiden yläpuolelle. Kun itse seisoo korkealla jalustalla, niin se tarkoittaa poikkeuksetta ja aina sitä, että muut ovat alempana. Mitä korkeammalla seisot, sitä

alempana muut ovat, eli sitä arvottomampia muut ihmiset ovat. Tästä seuraa jälleen uusia keinoja henkilöesteiden poistamiseen, koska kaikki eivät suostu seisomaan toistaan alempana, joten heidät täytyy eliminoida, koska itse seisoo niin korkealla. Keinot ovatkin sitten loppumattomat ja usein myös laittomiin keinoihin turvautuminen, kuten valheet, vääristelyt, kavallukset ja jopa murhat. Työpaikoilla edetään hyvin monesti valheilla ja varsinkin vääristelyillä, jonka jälkeen este on edestä väistynyt. Äärimmäisiin keinoihin turvautuvaa kutsutaan tänä päivänä psykopaatiksi, jossa merkillepantavaa on äärimmäinen itsekkyys, joka ei kaihda mitään keinoja toteuttaa itsekeskeisiä tavoitteitaan. Tällaiselle henkilölle muut ovat aina täysin ilmaa.

Pahuuden ilmentymään liittyy saastaisen henkimaailman tyydyttäminen. Ihminen ei itse välttämättä nauti muiden ihmisten kärsimyksistä, mutta henkimaailma taas nauttii siitä, koska se ei itse kykene suoraan sitä toteuttamaan, vaan tarvitsee siihen ihmisen lihaa avukseen. Oletko kuullut koskaan tapauksia, jossa esimerkiksi äiti riisuu lapsen alasti talvipakkaseen ja jää itse katsomaan vierestä kun lapsi kärsii. Toiset taas pakottavat toisen katsomaan kun tekee toiselle pahaa. Tähän liittyy tämä katsominen, jolla tyydytetään pahojen henkien sairaita himoja, joiden sätkynuket ovat useimmiten näitä psykopaatteja, joiden herrat ovat nimenomaan saastaiset henget. Aikoinaan kaikki mestaukset tehtiin julkisesti, jolloin pienimmistä lapsista asti kaikki näkivät ja heidät oikein kutsuttiin katsomaan mestausta. Sirkushuvit olivat Roomassa juuri tätä samaa osastoa, saastaisten henkien tyydyttämistä.
Monet ihmiset eivät oikein itse ymmärrä miksi he nauttivat toisten kärsimyksestä ja silti kuuliaisesti toteuttavat toisilleen kiusaa. Nämä ihmiset kyllä tietävät tekevänsä väärin, mutteivät voi mitään sille, että jokin pakottaa heidät kiusaamaan toistaan, kuka milläkin tavalla. Tämä kaikki johtuu henkimaailman kykenevyydestä toimia addiktin omaisesti. Henkimaailma nimittäin tyydyttyy hetkeksi, aivan kuin alkoholisti ja narkomaanikin huumaavista aineistaan. Kun henkimaailma on tyytyväinen tekosistaan, se lopettaa ihmisessä käydyn himojen tyydytyksensä ja jatkaa kun tulee taas nälkä. Tätä ihminen ei halua ymmärtää, vaan luulee monesti olevansa vain sellainen, joka tekee tätä. Moni tällainen ihminen joka on jo syvällä tässä psykopaattisuudessaan, ei kykene pyytämään uhriltaan jälkikäteen anteeksi, vaikka tietää tehneensä väärin. Anteeksipyyntö tulee näiltä ihmisiltä usein hyvinä tekoina kuin palkkioksi pahuudestaan.

Henkimaailma on siis meidän jatkuvana riesana ja tätä jatkuu siihen päivään saakka kunnes Jeesus tulee näkyvällä tavalla. Silloin alkaa tuhatvuotinen valtakunta, jolloin tämä saastainen henkimaailma sidotaan ja vangitaan tuhanneksi vuodeksi. Siitä alkaa erilainen aika, jossa rauha vallitsee maailmaa, mutta synti ei lakkaa silti olemasta, joka koskee kaikkia niitä kansoja, jotka maan äärissä asuvat ja lisääntyvät. Sen sijaan Jumalalla on oma kuolematon lunastettu Pyhä pappiskansansa, joka käy noille ihmisille julistamassa ja opettamassa. Tuolloinen aika on otollista koska silloin henkimaailma ei häiritse ja villitse ihmiskuntaa vihaan, vaan se on levon päivä, luomisen seitsemäs päivä. Eli tämä psykopaattinen käyttäytyminen lakkaa olemasta ja ihminen on huomattavasti rauhallisempi. Silti ihminen on lihaa ja verta, omine alkuperäisine himoineen kuten Adamilla ja Eevalla oli, ahneus ja itsekkyys, jopa kuolemakin joiden kanssa on elettävä.

Jesaja 65:19-25 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä. Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen. He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn. He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä. Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen. Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.

Tuhatvuotinen valtakunta on siis monella tavalla erilainen kuin paratiisi, mutta paratiisi verrattuna tähän syntiseen maailmaan, jossa pahuuden henkiolennot saavat hallita ihmisiä.