Linnuilla on raamatussa voimakkaasti kahtaalle suuntautuva verrattavuus; sekä hyvään että pahaan. Käärme- vertausta on käytetty ainoastaan pahaan, johon kylläkin Jumala on verrannut Pelastajan, Sovittajan, Jeesuksen Kristuksen. Hänet annettiin kaiken luomakunnan, pahuuden alkajankin, puolesta sovitukseksi. Sovituksen vastaanottajasta enää riippui sen vastaanottaminen.

Linnut luotiin ennen muita kuivan maan elollisia. Ei turha symboli sekään viitatessaan siivellisten olentojen maailmaan; hyvien ja pahojen enkelien, henkiolentojen. Nooan arkissa pelastuivat ja pelastusta kuvaamaan oli otettu myös linnut. Lintujen voimahahmo on kotka.

Ajattele seuraavien tekstien sisältöjä; kumpaa voimaa ne kuvaavat?:

2.Moos. 19: 4 'Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. (Jumala vertaa itseään kotkaan.)

Matt. 13: 4, 19 Lintu, joka söi siemenet on Paha,

Mark. 4: 4, 15 mukaan se on saatana.

Luuk. 8: 5, 12 Lintu on perkele. Samassa yhteydessä Jeesus puhuu taivaan valtakunnasta (evankeliumista) puuna, jossa linnut asuvat.
 

3.Moos.11: 13 Linnuista taas inhotkaa näitä; älköön niitä syötäkö, vaan olkoot inhottavia: kotka, partakorppikotka ja harmaa korppikotka,
14 haarahaukka ja suohaukkalajit, (ym. Nämä ovat ns. saastaisia eläimiä, syötäväksi kelpaamattomia. Se on esikuva siitä, ettei saastaisia henkiolentoja tule hyväksyä itseensä.)

Saar. 10: 20 Taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

Snl. 7: 23,  Srn. 9: 12; Hes. 13: 17, 20, 21 Ihmiset käyvät kuin lintu kiinni paulaan ja noituudella on pyydystetty sieluja niinkuin lintuja. Jumala repii ne heidän käsistään, laskee ne sielut irti, jotka ovat hänen kansaansa.

Jer. 5: 26-27 Jumalattomien häkit, huoneet, ovat täynnä lintuja, petosta.

Dan. 4: 9, 11, 14, 30 Babylonin kuningas on puu (Baabel-puu), josta etsivät varjoa kedon eläimet ja jossa asuivat taivaan linnut. Sen kohtalo oli päätetty enkelien päätöksellä: hän muuttui kotkan ja lintujen kaltaiseksi.

Snl. 30: 17-19 Vanhemmilleen tottelemattomalta korpit hakkaavat silmät.

Jes. 46: 10-11, 13 Herra kutsuu kotkan päivänkoitosta, neuvopäätöksensä miehen, antaa vanhurskautensa lähestyä, kirkkautensa Israelille. (Kuvaus Jeesuksesta)

Vlt. 4: 19-20 Vainoojamme ovat nopeammat kuin kotkat ja väijyvät meitä. Elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa.

Hoos. 8: 1  Hab. 1: 8 Kotkan lailla Herran temppeliä vastaan...kotka syöksyy…

Ilm. 12: 14 Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

Ilm. 19: 17- 21 Jumalan suuri ateria linnuille: kuningasten ym. lihaa.

(Pahuuden henkiolennot saavat nauttia tekojensa tuloksista.)

Kaksi kotkaa, lintujen voimahahmot (puhtaiden ja saastaisten)

Hes. 17: 1-10 teksti kuvaa kahden kotkan kilpailua Israelin kansasta; toinen hoitaa istuttamaansa kasvia, josta tuli viinipuu ja toinen repii sitä. ”Eiköhän kotka kisko ylös sen juuria ja raasta sen hedelmiä; niin että kaikki siitä versoneet lehdet kuivuvat ja puu kuivuu? Eikä tarvita suurta voimaa, ei paljoa väkeä sen nostamiseksi juuriltansa.”

Kuvaus on kahden vastakkaisen voiman, hengen työstä kuninkaiden kautta; hyvän ja pahan päävoimat. Israelin kansa oli Jumalan viinipuu ja Babylon sen vihollinen.

Linnuilla on oma hyvin tärkeä symbolinen merkityksensä. Tämän annan ohjenuorana Raamattua tutkiville ja siitä totuutta etsiville tiedoksi ja apuvälineeksi.
 

Kirjoituksen ja aihepiirin laati: Sävy Nordgrén 12.4.2009