 |
Ihan aluksi on hyvä määritellä se, mikä on
kuollut ja mikä elossa oleva, mistä kuolee ja mistä elää. Johannes 6:47-59 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, |
|
maailman elämän
puolesta." Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka
tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?" Niin Jeesus sanoi heille:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan
lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka
syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä,
ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on
totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun
lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän
kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on
se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän
isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää
iankaikkisesti." Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan
Kapernaumissa. Johannes 8:51 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa." Käy aika selväksi että Jeesus Kristus on tuossa olevat kaikki elämälle välttämättömät asiat. Kuoleminen ei ole fyysistä kuolemista, mutta hyvinkin näkyvä kuolema henkimaailman silmin. Luukas 9:57-62 Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: "Minä seuraan sinua, mihin ikinä menet". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi". Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni". Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa". Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni". Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan". Ehdotonta puhetta, vai mitä? Kuolleet ovat kuolleita ja ne ovat olleet myös Jeesuksen silmissä kuolleita. Jeesus tosin herätti kuolleita ja sehän tässä mielenkiintoista onkin. Hengittäminen kun lakkaa, alkaa kuolema hyvin nopeasti kolkutella ovia, jolloin tulee pakonomainen tarve saada happea. Mitä happi sitten on? Rukousta! Ei se tarkoita polvillaan rukoilemista otsa maassa, eikä mitään kirkossa alttarilla tai penkillä rukoilemista. Rukous on tätä: Matteus 6:5-8 Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan. Hengittäminen tapahtuu koko elämän ajan monta kertaa jokaisen minuutin aikana. Isä Jumala ei poistu elämästä hetkeksikään, vaan palaa jatkuvasti ystävänä, auttajana ja elämän ehtona. |
|
