Rapture ready

Esimerkkirukous kuuluu näin, jonka Jeesus opetti: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.
	Vanha tarina, jonka kaikki tietävät, kun fariseus ja publikaani rukoilivat, näytti fariseus kuinka hurskas mies tämä oli ja oikein kiitti Jumalaa, ettei ollut kuin tuo publikaani. Tämä on Jumalalle kauhistus, eikä Jumala halua kuulla fariseuksen rukouksia. Jaakob oli hieman samanlainen aikoinaan ja joutui aikamoisen elämän käymään läpi ennen kuin Jumala teki hänestä Israelin. Jaakobhan tarkoitti sanaa pettäjä. Jaakob muuttui ja nöyrtyi Jumalan kouliessa tätä kovalla ja ankaralla kädellä, mutta hioi Jaakobista kelpo miehen, jossa Jumalan Henki lopulta asui. Vaikka fariseus näyttää tässä olevansa jotain pyhää ja hyvää, niin tämähän on nimenomaan sellainen kielikuva, joka ei toimi nykyään, vaan tässä on kyse omavoimaisuudesta ja pinnallisesta rukoilemisesta. Rukoukset eivät ole tarkoitettu alunperin ihmisille näkyväksi tai rituaalinomaiseksi kommunikoinniksi Jumalan ja ihmisen välille, vaan yhteys Jumalaan tapahtuu aivan toisella tavalla. Matteus 6:5-7 Ja kun rukoilette, älkää olko niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellään seisovat ja rukoilevat synagoogissa ja katujen kulmissa, että ihmiset heidät näkisivät. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan sinä, kun rukoilet, mene kammioosi ja sulje ovesi ja rukoile Isääsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle. Ja kun rukoilette, niin
älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Me rukoilemme nykypäivänä Jeesukselle, välimiehelle ja puolustajallemme: Rakas Jeesus... Kun tähän rukoukseen omassa kammiossamme, näkymättömällä tavalla liitetään Jeesuksen ilmoitus, minkälainen meidän kuuluisi olla jotta olisimme oikeassa hengessä suhteessa häneen.

Matteus 18:2-4 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.
Kun rukoilemme lapsen kaltaisesti, vailla vilppiä ja epäilystä, rukoukset saavat suuren voiman. Lasta Jeesus haluaa kuulla, koska lapsella ei ole omaa tahtoa, joka rukouksen jälkeen heti alkaa voittaa rukouksen nöyryyden. Lapsi kysyy isältään, saanko minä tämän ja voinko tehdä tuon. Aikuinen päättää itse ja toimii yleensä itsekkäästi sekä määrätietoisesti Jumalan tahtoa vastaan kuuntelematta enää rukouksen jälkeen omaatuntoaan. Rukous jää näin pinnalliseksi ja tarpeettomaksi. Monesti ihmiset huutavat "Jeesus Kristus, auta meitä". Kun Jeesus auttoi, mitä sitten? Jeesus heitettiin taas nurkkaan vuosiksi, eikä tätä tarvittu enää sen jälkeen kun apu oli saatu. Näin toimii aikuinen omavoimainen, omahyväinen ihminen, joka on omasta mielestään sellainen, "en minä mitään pahaa ole tehnyt", ihminen.

Voi kuinka vähän ihmiset luulevat olevansa velkasuhteessa Jumalaa kohtaan, vaikka uskovatkin avoimesti Jumalaan. Mutta jos alkaa tivaamaan näiltä kysymällä, minkälainen Jumala on, he vastaavat monesti vain korkeampi voima, kuten kuka tahansa pintauskova, joka uskoo vaikka ufoihin loppupeleissä. He eivät tunne Jumalaa ja siitä johtuu pinnallisuus. He eivät ole koskaan halunneetkaan tutustua Jumalaan, vaan Jumala on heille "joulupukki", "Väinämöinen", tai vaikka jokin "haltijatonttu", eikä muuta. He eivät tunne Jumalaa, vaikka velka Hänelle on valtava.

Ohessa hyvin aiheeseen osuva kuva Nummelan Rukoushuone Osakeyhtiön velkakirjasta ihan pian tasan sata vuotta sitten toukokuun 21. päivä vuonna 1909
Velka Jumalalle on siis olemassa ja se on suuri, niin suuri ettei ihminen sitä koskaan kykene maksamaan, siksi se velka täytyy antaa anteeksi. Muuta maksutapaa tähän velkaan ei ole ja maksu tapahtuu anomalla velan anteeksiantoa.
Isämeidän- rukouksessa on sisällä ansa meille kaikille ja tämä ansa on monille täysin huomaamaton ja muuttunut pelkäksi hokemaksi, vaikka kirkkokansa joka sunnuntai sen hokee uudelleen ja taas uudelleen. Tämä hokema on siksi siellä, että ajattelematon hurskastelija ei voisi sanoa myöhemmin, ettei olisi lausunut sanoja: "anna anteeksi meille meidän velkasyntimme, koska mekin annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet". MEKIN SIIS ANNAMME NIILLE?
Ihan aluksi haluan muistuttaa perusneuvo:
Luukas 6:36-39 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen. Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin." Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?
Syntivelkamme on suuri ja se on yhteinen, joten kukaan ei ole toistaan kummempi ja siksi anteeksianto on anteeksipyyntöä paljon tärkeämpää, koska synti on taakka jota meistä kukaan ei kykene kantamaan ja anteeksianto Jeesuksessa Kristuksessa on synnin kantoväline. Muuta meillä ei ole.

Matteus 18:21-35 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän. Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä. Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää. Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi. Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'. Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi. Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'. Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'. Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa. Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?' Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

Rukoileminen vilpittömällä mielellä omassa hiljaisuudessaan, on paras tapa pitää yhteyttä Isään Jeesuksen Kristuksen, välimiehemme kautta. Älkäämme rukoilko Jumalaa niinkään, vaikka se kuulostaakin ehkä kummalliselta. Jeesus Kristus on välimies rukouksissamme, aivan samalla tavalla välimies Jumalan suuruutta ja kirkkautta kohtaan oli välimiehenä Mooses. Hänen kauttaan kulki sana Jumalalta Israelin kansalle ja päin vastoin.