Katseleeko
Jumala kellon viisareita joka aikavyöhykkeen mukaan?
Mietiskelin tätä aihetta jo varhain nuoruudessani. Elämän
myötä ajattelin sitä aina silloin tällöin. Periaatteessa kahdeksi päiväksi levittäytyy
Jumalan sapatti ihmisille: lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Eikö se olekin omiaan
korostamaan Kaikkitietävän Jumalan ajattelun olevan todella kaukana meidän
ajatuksistamme?
Sapatti eli lauantai jona juutalaiset ja adventistit ym.
viettävät lepopäivää on omiaan arvostamaan Jumalan luomistöitä, jotka olivat
todella hyviä, kuten Hän itse sanoi! Niitä töitä ihailemme ja ihmettelemme joka
päivä. Lepo oli Jeesuksen lupaama tila meille Uuteen liittoon Hänen
yhteydessään. ”Minä annan teille levon”, lisäämättä siihen muuta kuin ”oppikaa
minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon
sielullenne” Matt.11:28-29. Juutalaisten ikeen kanto ei saanut Jumalan
hyväksyntää.
Ylösnousemuspäivä vahvisti meille Jeesuksen sovitustyön
syntiemme tähden. Siitä tuli kristikunnalle juhla, jolloin arvostamme,
kunnioitamme ja rakastamme Jumalaa Lunastajana ja Sovittajana koko luomakunnan
synneistä. Se on todellinen ”ilonpäivä” kristityille! Se kosketti meidän
sydämiämme uskolla. Ylösnousemuspäivästä
tuli uskon syntymisen päivä. Luomisessa
luomakunta ja elämä olivat syntyneet ennen ihmistä ja Jumala yksin lepäsi
töistään sapattina. Ennen lunastuksen
päivää, ylösnousemuksen päivää, ihmiset olivat saaneet kokea Herramme kauhun
hetkiä. Sitten he kokivat Jumalan ihmeen, ylösnousemuksen ja he iloitsivat
suuresti ja ovat jakaneet evankeliumin iloa joka sukupolvelle!
Vuorokausi kuvattiin: ”tuli ehtoo ja tuli aamu, toinen
päivä”, joka alkoi aamusta. Vuorokausi kuluu juuri päivä-yö järjestyksessä.
Mikäli vuorokauden kierron 24 t. mukaisessa ajassa pitäisi sama päivä saada
kaikkialla kulumaan siinä vuorokaudessa, tulisi 24 tunnin puolivälissä aloittaa
vuorokausi kääntäen yö-päivä rytmiin, takaperoisessa järjestyksessä. Se ei vain
ole ollut ajatuksena luonnollista vaan ensin työ sitten lepo ja siispä lepopäivä
kestää yht. 36 t., koska toinen puoli maailmaa aloittaa sen 12 t. myöhässä.
Jos nyt sapatin päätteeksi lähden matkalle Amerikan
itärannalle, tulee minun viettää tätä kahtena päivänä peräkkäin. Eiköhän kahden
päivän lepo kuvaa omaa tekemistämme ja Kristushan lupasi antaa meille levon?
Kaikki- ja ennaltatietävä Jumala on nähnyt parhaimmaksi antaa
vrk:n kestää 36 t. puuttumatta siihen. Israel oli kansana sitoutunut lakiin ja
ihmisen kyvykkyys siten koeteltiin (2.Moos.20:20) ja tuli täyttymykseensä
Jeesuksessa: ”Se on täytetty”. Jumala katsoi paremmaksi, ettei pakanoiden
päälle aseteta enää samaa koettelemusta. Ei se siitä olisi kohentunut, eikä
kannattanut kilpailla Jeesuksen suoriutumisen kanssa. Siispä lepo teoista
tarjottiin kaikille niin kuin Jeesuskin pääsi lepoon omista teoistaan.
Jumala näki edeltä aikojen ja lain tulevan muuttumaan, mutta
Jeesus ei siitä varoittanut opetuslapsiaan. Sapattina he saivat syödä
viljapellolta kulkiessaan ja Jeesus jatkoi saarnaamalla ja parantamalla joka
päivä sekä kehotti parannettua kantamaan vuodettaan ja kuljeskelemaan sen
kanssa (hepr. sanan ilmaisu).
Kaikkitietävänä Hän näki edeltä myös aikamme elämän rytmin
ja ihmisen sopeutumisen moninaiset ongelmat. Monikaan ei pysty selviytymään
rikkomatta jossakin kohden sapattia. Pyhän Hengen ja apostolien päätös tehdä
säädökset pakanoille oli hyvä. Niihin Paavali viittaa (Kol.2: 16) ”Älköön siis
kukaan teitä tuomitko … älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin
johdosta, 17 jotka ovat vain tulevaisten varjo, …”, siis esikuvia.
Hepr.4: 7 ”niin hän taas määrää päivän, "tämän
päivän", 8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei
puhuisi toisesta, sen jälkeisestä päivästä. 9 Niin on Jumalan kansalle
sapatinlepo varmasti tuleva.” 3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme
uskoon”. Tuleva lepo tapahtuu Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä sekä lopulta
Jeesuksen 1000-vuotis-Kuninkuusvaltakunnassa ja sen jälkeen ikuisuudessa.
Kuninkuus- eli Messiasvaltakunnassa juutalaiset viettävät sapattia ja kaikki
jotka pakanakansoista tulevat Jerusalemiin ylistämään Herraa Kuningasta. Sinä
aikana juutalaiset viettävät sapattia ja lehtimajan juhlaa, jotka ovat esikuvia
Uuteen maahan tulemisesta ja jonka lopullisuus tulee täyttymään Uudeksi
luodussa maassa. He viettävät myös sapattia, joka heille kuuluu, koska taivas
ja maa eivät ole vielä silloin kadonneet: Matt.5:18 ”kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa
pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut”.
Jeesuksen Sana juutalaisille oli selvä heidän liittoonsa ja valaansa perustuen.
Katsooko Jumala
kelloa joka aikavyöhykkeellä nykyisin, kun vuorokausirytmi eri
aikavyöhykkeillä (päivä/yö) on eri aikaan eri maanosissa ja näin ollen kestää
36 t.? Kuvaako 36 tunnin seitsemännen ja 36 tunnin kahdeksannen päivän lepo
ihmisen tekoa saada lepo sielulleen? Juutalaisen kuuluu täyttää koko laki, ei
vaan yhtä kohtaa. Jaak. 2: 10 ”Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se
on syypää kaikissa kohdin.”
Jaakob oli nimenomaan juutalaisten apostoli. Juutalaiset olivat sitoutuneet lakiin
iankaikkisesti verivalan tehneenä ja kolmella eri lupautumisella.
Lehtimajanjuhla
kuvaa hyvin uuteen maahan ja Kristuksen Kuninkuuskauteen tuloa, jolloin eri
kansoista tullaan viettämään Messiaan/Kuninkaan ylistyksen juhlaa, lehtimajanjuhlaa
”Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää”. 1. ja 8.pv. ovat ”suuria
juhlapäiviä” (3.Moos.23:34). Kahdeksas päivä, joka oli ympärileikkauksen
päivä, kuvaa samalla ylösnousemuksen päivää, viikon ensimmäistä. 8. pv.
syntymän alusta on ympärileikkauksen/sydämen ympärileikkauksen päivä. Lehtimajanjuhlaa
on kuvattu näin:
3.Moos.23: 35 Ensimmäisenä
päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään
arkiaskaretta toimittako. 36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena
päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se
on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
Uuden liiton aikana kristityt kansat viettävät kahdeksannen
päivän juhlaa ja juutalaiset seitsemännen. Maapallon kierron mukaan
molempia päiviä levätään 36 t. osittain samana päivänä. Esim. 7. pv. kestää
1½ vrk. kunnes koko maailma on sen viettänyt, samoin 8. pv. Seitsemännen ja
8. päivän pyhät ovat samassa vuorokaudessa 12 t. ajan. Jumalan antamat
esikuvat toteutuvat näin tehokkaasti odottaen silti lopullista täyttymistään.
Mikäli maailman päiväjärjestyksen pitäisi kulua vuorokauden sisällä kaikkialla,
tulisi niiden kansojen, jotka ovat 12 tuntia jäljessä Israelin ajasta aloittaa
uuden vuorokauden vietto yötä vasten. Nyt juutalaiset ja kristityt viettävät sapattia
samassa vrk:ssa 12 t. ajan, samoin ylösnousemuksen juhlapäivää. Kellon
seuraamista ei tarvita, armoa siihen kaikkeen tarvitaan. Ei voi yrittää olla,
vaan OLLA LEVOSSA ”minä anna teille levon” sanojen mukaan. Ylösnousemuspäivässä
toteutuivat kahdeksannen päivän esikuvat ja sanat ”Kahdeksas päivä on suuri
juhlapäivä”. Kristuksessa laki on täytetty ja armo annettu tähän uskossa
vietettyyn hetkeen ja myös iankaikkista elämää varten, Room.13: 8 ”sillä joka toistansa rakastaa,
se on lain täyttänyt.” Hepr.7:12 ”Sillä
pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä
myös lain muutos.”
|
Kun juutalaiset eivät täyttäneet lakia, vaikka olivat siihen
verivalalla sidotut, niin miksi Jeesus olisi pakottanut pakanat siihen ilman
heiltä vaadittua valaa tai muuta sitoumusta? Jeesushan sanoi vain vapauttavansa
heidät, juutalaisetkin, kun he uskovat Häneen. Vapautus lain kirouksesta ja
synnistä oli tarjottu Jeesuksen Kristuksen kautta. Kristuksen laki, Rakkauden
laki, sisältää sanoittakin sen, mikä on hyvä ja luonnollista kaikkien ihmisten
oikeuden ja hyvän elämän toteutumiselle.
|