Katseleeko Jumala kellon viisareita joka aikavyöhykkeen mukaan?

 

Mietiskelin tätä aihetta jo varhain nuoruudessani. Elämän myötä ajattelin sitä aina silloin tällöin. Periaatteessa kahdeksi päiväksi levittäytyy Jumalan sapatti ihmisille: lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Eikö se olekin omiaan korostamaan Kaikkitietävän Jumalan ajattelun olevan todella kaukana meidän ajatuksistamme?

Sapatti eli lauantai jona juutalaiset ja adventistit ym. viettävät lepopäivää on omiaan arvostamaan Jumalan luomistöitä, jotka olivat todella hyviä, kuten Hän itse sanoi! Niitä töitä ihailemme ja ihmettelemme joka päivä. Lepo oli Jeesuksen lupaama tila meille Uuteen liittoon Hänen yhteydessään. ”Minä annan teille levon”, lisäämättä siihen muuta kuin ”oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne” Matt.11:28-29. Juutalaisten ikeen kanto ei saanut Jumalan hyväksyntää.

Ylösnousemuspäivä vahvisti meille Jeesuksen sovitustyön syntiemme tähden. Siitä tuli kristikunnalle juhla, jolloin arvostamme, kunnioitamme ja rakastamme Jumalaa Lunastajana ja Sovittajana koko luomakunnan synneistä. Se on todellinen ”ilonpäivä” kristityille! Se kosketti meidän sydämiämme uskolla.  Ylösnousemuspäivästä tuli uskon syntymisen päivä. Luomisessa luomakunta ja elämä olivat syntyneet ennen ihmistä ja Jumala yksin lepäsi töistään sapattina.  Ennen lunastuksen päivää, ylösnousemuksen päivää, ihmiset olivat saaneet kokea Herramme kauhun hetkiä. Sitten he kokivat Jumalan ihmeen, ylösnousemuksen ja he iloitsivat suuresti ja ovat jakaneet evankeliumin iloa joka sukupolvelle!

Vuorokausi kuvattiin: ”tuli ehtoo ja tuli aamu, toinen päivä”, joka alkoi aamusta. Vuorokausi kuluu juuri päivä-yö järjestyksessä. Mikäli vuorokauden kierron 24 t. mukaisessa ajassa pitäisi sama päivä saada kaikkialla kulumaan siinä vuorokaudessa, tulisi 24 tunnin puolivälissä aloittaa vuorokausi kääntäen yö-päivä rytmiin, takaperoisessa järjestyksessä. Se ei vain ole ollut ajatuksena luonnollista vaan ensin työ sitten lepo ja siispä lepopäivä kestää yht. 36 t., koska toinen puoli maailmaa aloittaa sen 12 t. myöhässä.

Jos nyt sapatin päätteeksi lähden matkalle Amerikan itärannalle, tulee minun viettää tätä kahtena päivänä peräkkäin. Eiköhän kahden päivän lepo kuvaa omaa tekemistämme ja Kristushan lupasi antaa meille levon?

Kaikki- ja ennaltatietävä Jumala on nähnyt parhaimmaksi antaa vrk:n kestää 36 t. puuttumatta siihen. Israel oli kansana sitoutunut lakiin ja ihmisen kyvykkyys siten koeteltiin (2.Moos.20:20) ja tuli täyttymykseensä Jeesuksessa: ”Se on täytetty”. Jumala katsoi paremmaksi, ettei pakanoiden päälle aseteta enää samaa koettelemusta. Ei se siitä olisi kohentunut, eikä kannattanut kilpailla Jeesuksen suoriutumisen kanssa. Siispä lepo teoista tarjottiin kaikille niin kuin Jeesuskin pääsi lepoon omista teoistaan.

Jumala näki edeltä aikojen ja lain tulevan muuttumaan, mutta Jeesus ei siitä varoittanut opetuslapsiaan. Sapattina he saivat syödä viljapellolta kulkiessaan ja Jeesus jatkoi saarnaamalla ja parantamalla joka päivä sekä kehotti parannettua kantamaan vuodettaan ja kuljeskelemaan sen kanssa (hepr. sanan ilmaisu).

Kaikkitietävänä Hän näki edeltä myös aikamme elämän rytmin ja ihmisen sopeutumisen moninaiset ongelmat. Monikaan ei pysty selviytymään rikkomatta jossakin kohden sapattia. Pyhän Hengen ja apostolien päätös tehdä säädökset pakanoille oli hyvä. Niihin Paavali viittaa (Kol.2: 16) ”Älköön siis kukaan teitä tuomitko … älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, 17 jotka ovat vain tulevaisten varjo, …”, siis esikuvia.

Hepr.4: 7 ”niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", 8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, sen jälkeisestä päivästä. 9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.” 3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon”. Tuleva lepo tapahtuu Kristuksessa ja Pyhässä Hengessä sekä lopulta Jeesuksen 1000-vuotis-Kuninkuusvaltakunnassa ja sen jälkeen ikuisuudessa. Kuninkuus- eli Messiasvaltakunnassa juutalaiset viettävät sapattia ja kaikki jotka pakanakansoista tulevat Jerusalemiin ylistämään Herraa Kuningasta. Sinä aikana juutalaiset viettävät sapattia ja lehtimajan juhlaa, jotka ovat esikuvia Uuteen maahan tulemisesta ja jonka lopullisuus tulee täyttymään Uudeksi luodussa maassa. He viettävät myös sapattia, joka heille kuuluu, koska taivas ja maa eivät ole vielä silloin kadonneet: Matt.5:18 ”kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut”. Jeesuksen Sana juutalaisille oli selvä heidän liittoonsa ja valaansa perustuen.

Katsooko Jumala kelloa joka aikavyöhykkeellä nykyisin, kun vuorokausirytmi eri aikavyöhykkeillä (päivä/yö) on eri aikaan eri maanosissa ja näin ollen kestää 36 t.? Kuvaako 36 tunnin seitsemännen ja 36 tunnin kahdeksannen päivän lepo ihmisen tekoa saada lepo sielulleen? Juutalaisen kuuluu täyttää koko laki, ei vaan yhtä kohtaa. Jaak. 2: 10 ”Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.” Jaakob oli nimenomaan juutalaisten apostoli. Juutalaiset olivat sitoutuneet lakiin iankaikkisesti verivalan tehneenä ja kolmella eri lupautumisella.

Lehtimajanjuhla kuvaa hyvin uuteen maahan ja Kristuksen Kuninkuuskauteen tuloa, jolloin eri kansoista tullaan viettämään Messiaan/Kuninkaan ylistyksen juhlaa, lehtimajanjuhlaa ”Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää”. 1. ja 8.pv. ovat ”suuria juhlapäiviä” (3.Moos.23:34). Kahdeksas päivä, joka oli ympärileikkauksen päivä, kuvaa samalla ylösnousemuksen päivää, viikon ensimmäistä. 8. pv. syntymän alusta on ympärileikkauksen/sydämen ympärileikkauksen päivä. Lehtimajanjuhlaa on kuvattu näin:

3.Moos.23: 35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. 36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.

Uuden liiton aikana kristityt kansat viettävät kahdeksannen päivän juhlaa ja juutalaiset seitsemännen. Maapallon kierron mukaan molempia päiviä levätään 36 t. osittain samana päivänä. Esim. 7. pv. kestää 1½ vrk. kunnes koko maailma on sen viettänyt, samoin 8. pv. Seitsemännen ja 8. päivän pyhät ovat samassa vuorokaudessa 12 t. ajan. Jumalan antamat esikuvat toteutuvat näin tehokkaasti odottaen silti lopullista täyttymistään. Mikäli maailman päiväjärjestyksen pitäisi kulua vuorokauden sisällä kaikkialla, tulisi niiden kansojen, jotka ovat 12 tuntia jäljessä Israelin ajasta aloittaa uuden vuorokauden vietto yötä vasten. Nyt juutalaiset ja kristityt viettävät sapattia samassa vrk:ssa 12 t. ajan, samoin ylösnousemuksen juhlapäivää. Kellon seuraamista ei tarvita, armoa siihen kaikkeen tarvitaan. Ei voi yrittää olla, vaan OLLA LEVOSSA ”minä anna teille levon” sanojen mukaan. Ylösnousemuspäivässä toteutuivat kahdeksannen päivän esikuvat ja sanat ”Kahdeksas päivä on suuri juhlapäivä”. Kristuksessa laki on täytetty ja armo annettu tähän uskossa vietettyyn hetkeen ja myös iankaikkista elämää varten, Room.13: 8 ”sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.” Hepr.7:12 ”Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.”

Kun juutalaiset eivät täyttäneet lakia, vaikka olivat siihen verivalalla sidotut, niin miksi Jeesus olisi pakottanut pakanat siihen ilman heiltä vaadittua valaa tai muuta sitoumusta? Jeesushan sanoi vain vapauttavansa heidät, juutalaisetkin, kun he uskovat Häneen. Vapautus lain kirouksesta ja synnistä oli tarjottu Jeesuksen Kristuksen kautta. Kristuksen laki, Rakkauden laki, sisältää sanoittakin sen, mikä on hyvä ja luonnollista kaikkien ihmisten oikeuden ja hyvän elämän toteutumiselle.