Pelastussanoma

 

Päivittäistä seurantaa



 
 
28.5.2018
 

Miksi Jumala loi puun josta ei saanut syödä ja vieläpä tiesi että nehän pahukset tulee ja syö siitä?

Tämä on juttu, jossa moni voi olla eri mieltä kanssani mutta lukekaa ja miettikää mitä minä sain tänään mietittäväkseni kun ajelin tuossa teatterille harjoituksiin.

Suurin ihmisen kysymys ei ole se, että miksi Jumala loi ihmisen, vaan miksi Jumala loi myös pahuuteen elementit, jotka Hän tiesi vieläpä, että ihminen tulee siihen lankeamaan?

Miksi Jumala ei yksinkertaisesti luonut ihmistä kyvyttömäksi synnin tekemiseen? Päin vastoin, miksi Jumala loi jopa erinomaiset edellytykset ja puitteet ympärille syntiin lankeamiseen ja synnin harjoittamiseen? Miksi Jumala loi saatanan ja puun, josta ei saa syödä?

Nämä kysymykset vaivaavat ihmismieliä kaikkialla maailmassa ja etenkin ateismi törmää näihin ja siitä syystä kieltää Jumalan typeränä olentona.

Tämän saman kysymyksen alle kietoutuu kaikki epätoivoiset ihmiskohtalot joissa lopuksi kirotaan ja hyljätään koko ajatus että olisi jokin korkeampi voima joka meitä ”suojelee” tai katsoo ylipäätään perään 100%:lla kontrollin mahdollisuudella. Se mahdollisuus tulla ihmisen hulluuden väliin Jumalan ominaisuudessa, se ei mene ihmisten mieleen oikeudenmukaisuutena. Minäkin tunnen varsin monta sellaista ateistiksi itsensä luokittelevaa, joille Jumalan kuva on varsin julma koska heillä itsellään on sellaisia kokemuksia, joissa tuo kaikkivoipaisuus ei ollut suojelevana ja estämässä ongelmia kun he nuorina kohtasivat niitä omia murheitaan, jonka seurauksena he päättelivät tämän luoja asian niin ettei sellaista voi olla. Jumala päästää joistain ihmisistä oikein irti, jotta nämä ryvettymisen kautta palaavat kuin tuo tuhlaajapoika. He tulevat takaisin paljon viisaampina ja paljon nöyrempinä.

Raamatusta löytyy yksi yhteinen nimittäjä joka sopii tähän yhtälöön.

Roomalaiskirje 5:20-21 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

SIKSI! Elikkä palataan alkuun:

Mitä jos Jumala ei olisi luonut saatanaa ja ihmiselle puitteita harjoittaa syntiä? Tämä kysymys jakaa taas jälleen teoissaan itsensä puhtaiksi näkevät ja meidät, jotka näemme syntisyytemme ja siihen syttyvän herkkyyden sisimmässämme:

1. Joh. 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.

Ihmiselle luotiin lihan himo, synnin herkkyys ja puu Eevaa varten, jotta synti tulisi suureksi ja ihminen näkisi oman alemmuustilan ja tajuasi kääntyä ja tehdä parannusta.

Jos näitä puitteita Jumala ei ihmiselle olisi luonut, niin ihminen eläisi ajatuksen synnissä aina, eikä se tulisi koskaan näkyviin. Se olisi ollut ihmisen tuho, eikä siihen olisi Jeesuksen verikään auttanut, koska ihminen ei näe syntiään, ennen kuin joku muu siitä kärsii siitä. Eli vasta kun synti tulee meissä riittävään suureksi, me alamme voimaan siitä pahoin. Jos meillä ei olisi puitteita synnin tuottamiseen, niin olisimme syntisen mielemme vankeina vailla pelastuksen toivoa.

Faktaa on ettei ihmisellä mene itsekkyytensä, ylpeytensä ja omavoimaisuutensa, eli syntisyytensä vuoksi kuin parisataa vuotta tuhota koko maapallo. Ei siis ihme että Jumala teki ihmisen tuottamista synnin tuottamisen keinoista sellaisen joka on varsin näkyväinen seikka!

 

Takaisin