Pelastussanoma

Tuossa Bitun kanssa Facebookissa höpöteltiin niitä näitä ja siinä hän sitten puhui ahdistuksesta, paniikkihäiriöistä ja mm. skitsofreniasta. No sitten minä aloin jälleen puhumaan näitä juttuja joita saan ylhäältä ymmärtää. Sanoin heti alkuun että meistä jokainen ihminen sairastuu elämänsä aikana jonkinasteiseen mielenterveydelliseen sairauteen. Meistä kukaan ei ole täysin terve mieleltään ja sen tekee synti, eikä synti meissä, vaan meihin vaikuttaen ympäristöstämme. Me synnymme synnin repimään maailmaan, jossa jokainen lähimmäinen jossain vaiheessa elämäänsä pahoinpitelee meitä tavalla tai toisella. Jo omat rakastavaiset vanhempamme sen aloittavat ja muut sitten jatkavat siitä. Vain Jeesus kykenisi elämään kanssamme pahoittamatta meitä, mutta siinäkin on se ongelma että Jeesus heijastaa Jumalan polttavaa totuutta ja me vahingoitumme siihen, kuten Raamattu sen osuvasti sanoo, me lankeamme ja kompastumme Herraamme Jeesukseen Kristukseen.

Me kannamme synnin taakkaa kollektiivisesti. Moni uskova katsoo kärsivää veljeään tai sisartaan nuhdellen itsekseen että voi tuotakin syntistä kun noin joutuu kärsimään. Hän ei kärsi vain omista synneistään olemalla sairas tai mieleltään järkkynyt, vaan hän kantaa häneen kohdistuneiden muiden ihmisten tekemien syntien taakkoja, joko suoraan tai perinnöllisesti sukupolvien päähän.

Meidän kuuluu vain taistella syntiä vastaan ja koettaa torjua se. Meidän tulee vastustaa syntiä, vaikkemme aina sitä voitakaan. Ja jos yhden synnin häviämme, me olemme kaikki synnit jo tehneet. Niin suora on Jumalan polttava totuus tässä, joten syntiin Jumalan oli tehtävä joku teko, jotta mikään liha voisi koskaan pelastua. Se teko oli Golgatan veri ja Jeesus Kristus! Tällä tavalla saapui armo keskuuteemme, joka ei syntiä kumarra, vaan se yksiselitteisesti voitti synnin ja sen tuomiovallan seurauksen, kuoleman.

Armo on siis synnistä erillinen asia, eikä siis synnin mitalla ja armolla ole keskenään mitään tekemistä missään mittapuussa. Ristin ryöväri sai sen kokea ensimmäisenä ja yhdessä sekunnissa tuo tili oli nollassa.

Syntisyytemme on siis eri taistelu missä armomme sijaitsee. Me olemme oksastettu Karitsan öljypuuhun, Israelin kansalaiseksi ja kristusruumiin jäseneksi, joten synti meissä ja me synnissä on lihan tappelussa keskenään mutta meidän sielumme ja henkemme riippuu kiinni armossa ikuisesti. Ja kun täydellisyys astuu maan päälle, niin me muutumme ja lihamme muuttuu ja tuo tappelu lakkaa ja saamme levon Jeesuksessa Kristuksessa.

Odottakaamme sitä hetkeä kun me muutumme ja kohtaamme Hänet pilvissä, jolloin lihan heikkoutemme lakkaa olemasta ja armo on silloin meidät kokonaan lunastanut lihaamme myöden.