 Näin nopeasti Suomi luhistuisi…
Tyhjät kaupan hyllyt, pula käteisestä, mykät maksupäätteet ja kännykät. Muun muassa näin Suomi lakoaisi ison kriisin iskiessä – eikä siihen tarvittaisi edes maanjäristystä. Moderni tieto-yhteiskunta on niin haavoittuvainen, että koko maan yli pyyhkivä raju myrskykin voisi seisauttaa Suomen. Asiantuntijan mukaan suomalaiset ovat tuudittautuneet liikaa siihen, että kaikki toimii. Lue miten sinun kävisi.
Taloussanomat selvitti, miten Suomen kävisi kriisin iskiessä. Viime kesän Asta- ja Veera-myrskyt sekä Japanin maanjäristys ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia kehittyneet yhteiskunnat ovat tietoliikenneyhteyksistä sekä sähköstä.
Suomi olisi pulassa, jos maahan iskisi laaja sähköpula. Sähkötuotannon lakoaminen näkyisi kaikissa tärkeissä yhteiskunnan toiminnoissa.
Esimerkiksi maksaminen ja sen myötä ostaminen kävisi nopeasti vaikeaksi. Käteisautomaatit eivät toimisi ja korttimaksujen onnistuminen riippuisi siitä, olisiko kaupalla käytössään varavoimaa.
– Suurimmissa ongelmissa olisivat kuluttajat omassa arjessaan. Esimerkiksi pankkien ja finanssilaitosten atk-keskuksilla on varavoimajärjestelmät, joilla ne voivat toimia jopa viikkoja. Siksi verkkopankit ja pankkien välinen maksuliikenne voivat toimia, jos tietoliikenne toimii. Pankkikonttorit sen sijaan ovat nopeasti ongelmissa, samoin pankkiautomaatit, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen sanoo.
Pankkien varajärjestelmät eivät tavallisia kuluttajia lohduttaisi, sillä ne pyörittäisivät vain pankkien tietojärjestelmiä.
Myös osa kaupoista joutuisi sulkemaan ovensa. SOK:n mukaan isommilla S-ryhmän marketeilla on käytössään varavoimaa, mutta jokaisessa Alepassa ja Salessa ei ole varauduttu pidempiaikaisiin sähkökatkoihin varavoimalaitteistoilla.
– Yli vuorokauden sähkökatko häiritsee tuotantoa jo merkittävästi. Varavoimajärjestelmän kapasiteetti ei riitä pyörittämään kaikkea sitä, mihin tarvitsemme normaaliolosuhteissa energiaa, SOK:n yritysturvallisuuspäällikkö Jari Takki sanoo.
Pankkien ja isompien kauppojen varavoima luodaan esimerkiksi dieseliä käyttävillä aggregaateilla. Kriisien ja katkosten varalta Suomella on viideksi kuukaudeksi riittävä varasto tuontipolttoaineita.
Kaukolämpöjärjestelmä on keskittynyt
Talvelle osunut kriisi vaikuttaisi Suomeen kipeästi. Moni suomalainen asunto lämpiää kaukolämmöllä. Kaukolämpöjärjestelmä on keskittynyt, mikä tekee siitä myös haavoittuvaisen.
Tämä nähtiin muun muassa kylmänä jouluaattona 2009 Suomussalmella, jossa yksi hajonnut putki laski kiinteistöjen lämpötiloja paikallisesti jopa 12–13 asteeseen.
Vuoto saatiin korjattua, mutta kaukolämpöverkosta oli ehtinyt vuotaa niin paljon vettä, että putket saatiin täyteen ja lämpö kiertämään vasta seuraavan päivän aamuna.
– Kaukolämpöjärjestelmän hyvä puoli on se, että laitoksilla voidaan käyttää useita eri polttoaineita. Yhden polttoaineen loppuminen ei siis kaada koko järjestelmää, Kananen sanoo.
Matkapuhelinverkkoa varmistetaan akuilla ja varasähköllä
Yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeimmät alat on velvoitettu varautumaan erilaisiin kriiseihin lainsäädännön avulla. Esimerkiksi teleoperaattoreilla on varasuunnitelmat ja varajärjestelmät sähkökatkojen varalle.
Tukiasemilla on vara-akustot, jotka pyörittävät tukiaseman toimintaa sähkökatkon alkuvaiheessa.
– Akustojen kestoajat vaihtelevat 3–12 tunnin välillä, tukiaseman tärkeydestä riippuen, Kananen sanoo.
Akustot on tarkoitettu vain ensihätään. Myöhemmässä vaiheessa tärkeimmille tukiasemille tuodaan varavoimakoneita, jotka pitävät verkkoa pystyssä. Jokaiselle tukiasemalle varavoimaa ei kuitenkaan saada.
Suomalaisten internetyhteydet maailmalle on eriytetty kolmeen eri yhdysliikennepisteeseen, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Ne sijaitsevat Espoon Otaniemessä, Helsingin Pasilassa sekä Oulussa.
– Tietyllä tavalla ne varmistavat toinen toisiaan, Kananen sanoo.
Suomi toimii sähköllä
Pidempiaikainen sähkökatkos lamaannuttaisi muun muassa sähköllä kulkevat junat, sillä vanhanmallisia dieselvetureita ei ole varastoitu kriisiaikoja varten.
– Tässä eletään aika paljon markkinoiden ehdoilla. Se voi olla ongelma kriisin iskiessä, Kananen sanoo. Junia pitäisi sitten paikata muilla kuljetusmuodoilla, Kananen sanoo.
Kriisinkestävämpi kuljetusmuoto ovat esimerkiksi autot, jotka eivät ole niin pahasti riippuvaisia sähköstä. Lisäksi Suomella on viiden kuukauden huoltovarmuus tuontipolttoaineessa.
Kananen muistuttaa, että yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeitä toimintoja säännellään lailla. Esimerkiksi teleoperaattoreiden on varauduttava poikkeusoloihin. Lisäksi muun muassa ilmakuljetuksia varten on olemassa omat valmiusohjeensa.
– Näissä tilanteissa on toimittava näiden valmiusohjeiden mukaan. Valmiussuunnitelma ei kuitenkaan voi koskaan olla täydellinen, vaan toimintarunko, jota on sovellettava luovasti.
Nykyaikainen ihminen on kriisin edessä avuton
Kanasen mielestä suomalaiset ovat tuudittautuneita siihen, että kaikki toimii maassa ”luotettavasti ja erittäin hyvin”. Hänen mielestään suomalaiset eivät ole varautuneet yllättäviin tilanteisiin riittävän hyvin.
– Suomalaisilla ei ole myöskään tällaista henkilökohtaista kriisinsietokykyä. Sen osoitti muun muassa Helsingin runsasluminen talvi, ihmisillä ei ollut edes lumilapioita.
Pidemmän sähkökatkon varalta kannattaa huolehtia, että kotona on ainakin nämä varusteet:
- käteistä rahaa
- patteriradio
- taskulamppu
- kynttilöitä
- tulitikkuja
- kuivia ja säilyviä elintarvikkeita
- vettä kanisterissa
|