pieni tarina

Voit lisätä tähän jos et muuten tiedä mihin alueeseeen aloituksesi kuuluu
mautsa
Viestit: 40
Liittynyt: 12 Helmi 2019, 03:16

pieni tarina

Viesti Kirjoittaja mautsa » 11 Huhti 2019, 05:12

mutta totta: parisen vuotta sitten terassilla vedettiin huppu minun silmille ja sen jälkeen tuli nyrkkiä. tänään kaveri kutsui minut kotiinsa, kävin sielä,ihan ookoo, juteltiin, lihasvoimassa voitti minut koska halusi sen testata vielä!, tiedätte ystävyyden otteen, siinä ei ole käden vääntöä.
kaverilla eteisessä hitsauskone, työkalupakit, keittiössä kukkaset, nyrkkirauta, ja iso puukko jota veti esiin pariin kertaan, ei tarkoittanut pahaa, päin vastoin, antoi minulle vesihiomapaperin jota kaipasin auton laittoon.
vankilakundi, taitava autojen laiton kanssa. ja kerrostalon toinen kerros.
miten tämä mielestäni menee. Rakkaus voittaa vihan, Anteeksi antamus kaunan, katkeruuden, ole ystävä vihamiehellesi.
minulla jo kaksi tahoa, jotka tarjoavat apuansa autoni helmapeltien hitsauksen suhteen, nyt tärkeintä ei ole enää auto, vaan ns. kaverien suhtautuminen asiaan.
ai kuinka lämmöllä otan tämän asian vastaan, kaverit murehtii koslaani enempi kuin minä joka olen valmis laittamaan autoni liikennekäytöstä pois.

mä sanon vielä: vihaa, kaunaa, katkeruutta,turhautumista ei voiteta muulla kuin kuuntelemalla toista ihmistä, ei lihasvoimalla ei väkisin,minun kaikki tuttuni@kaverini ovat ateisti juoppoja joilla ei ole harmainta ymmärrystä uskonasiosta, niinkuin minulla. ok. silloinhan minä olen suurin syntinen koska tunnen raamatun ja silti elän niinkuin elän, siis kuka minut tuomitsee kun olen itseni tuominnut jo!. kaverit hokee minulle: sä olet hyvä tyyppi. PASKAT OLEN. minähän elän täysin sanan vastaisesti.
elämä vain on niin täysin ristiriitaista. sitä hyvää mitä tahdon, en tee, vaan sitä kaikkea pahaa mitä en tahdo, sitä minä teen.
elämäni on turmeltunut, silti on minulla pieni toivo, kaiken tämän jälkeen, ehkä Hän katsoo minun puoleeni ja antaa sielulleni levon.
joskus tuska nousee sydämestä, se ei ole kuitenkaan pahaa vaan tavallaan puhdistavaa, pitäisi vain kuolla, kuolla tupakille, kaljalle. elokuville ja maailmalle olen jo kuollut, evvk. puuttuu vain jotain.
tavallaan henkeen ja vereen ja samalla syntinen ja saastainen, ristiriita on liian suuri.
silti mielessä pyörii sanat: en Minä sinua hylkää enkä jätä!.

Avatar
Sinetti
Viestit: 8368
Liittynyt: 16 Helmi 2016, 11:51
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja Sinetti » 11 Huhti 2019, 09:53

Kiitos mautsa tarinastasi, siitä että uskalsit avata sitä meille. Todellakin, Herra ei hylkää sinua. Olet Jumalan koulussa, jota me kaikki joudumme käymään. Kaikille Hänellä on oma suunnitelma. Hän ei kasvata meitä samaan muottiin, vaan meille jokaiselle on valmistettu eri tehtävät. Siksi joidenkin koulutus kestää kauemmin kuin toisten. Emme koskaan saa tämän vuoksi verrata itseämme jonkin toiseen uskovaan.
Kaikki tapahtuu ajallaan ja oma niskuroitimme Jumalalle voi myös hidastaa etenemistä, mutta menemme vain mutkaisen tien kautta, mutta etenemme kuitenkin, jos vain elämme uskossa Kristukseen.
Ihmis pelko on monelle se suurin kynnys, mitä muut sanovat, kun alan puhumaan avoimesti uskon asioista? Mutta se on turhaa, moni on sanonut että pelkäsi tuota aivan turhaan. Kukaan ei sanonut mitään, päin vastoin, heille tultiin monasti sanomaan että hienoa kun olet tullut uskoon.
Sinun "kasvumaastosi", ei ole se kaikki helpoin, mutta Jumala varmaan tulee käyttämään sinua tuossa "maastossa", koska sinulla on siitä oma kokemus ja siksi olet kokemustesi kautta oleva vielä monelle, jotka elävät tuota rankkaa ihmis elämää. Sinä ymmärrät heitä ja sinusta kasvaa vahva kannustaja ja tuki heille, henkisesti.
Siunausta sinulle mautsa veljeni.

"Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen" (2 Tim 1:7)
Ef.1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.

Avatar
Sinetti
Viestit: 8368
Liittynyt: 16 Helmi 2016, 11:51
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja Sinetti » 11 Huhti 2019, 10:00

1 Joh 4:
9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10 Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11 Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
.......
18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Kuva
Ef.1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.

Avatar
Sinetti
Viestit: 8368
Liittynyt: 16 Helmi 2016, 11:51
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja Sinetti » 11 Huhti 2019, 11:03

Muistetaan, että me käymme Jumalan koulua loppuun asti, yksikään täällä ei valmistu ennen aikojaan. Yksikään ei voi kerskata olevansa valmis tai tulevansa valmiiksi.. Kilvoituksemme on täällä on henkilökohtaisella tasolla.
Ef.1:13. Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.

Avatar
Maaret
Viestit: 158
Liittynyt: 04 Huhti 2019, 15:51
Paikkakunta: Uusimaa

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja Maaret » 11 Huhti 2019, 11:38

En usko että kukaan "paranee" tai "kasvaa" hirveän nopeasti edes uskoontulon jälkeen jos on täysin satanistisista oloista kotoisin.
Kun ei ole koskaan edes nähnyt hyvyyttä tai vanhempien rakkautta niin on aika vaikea edes ymmärtää mitä se on tai miten silloin käyttäydytään.

Itsekin näin kamalia unia monia vuosia. Niistä ei saanut mitään selvää eikä niissä ollut mitään loogista tarinaa tai tapahtumasarjaa. Koen nyt että se kuvasi sieluni täyttä sekavuutta kun ei ollut koskaan kasvanut eikä asunut normaalissa perheessä vaan pelkän vihan ja sotkun keskellä.

Uskon kuitenkin, että Jeesus voi vapauttaa mistä tahansa pahoista tavoista kun kohtaaminen tapahtuu "oikein". Se kohtaaminen on yksilöstä kiinni. Joku oivaltaa asian äkisti ikäänkuin näkynä ja toinen vapautuu ajan kanssa.
⛪ Saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. 🌿

Avatar
Eero
Valvoja
Viestit: 1563
Liittynyt: 15 Syys 2016, 22:51
Viesti:

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja Eero » 12 Huhti 2019, 01:38

Aamen! Kiitos Mautsa tarinastasi, en osaa sanoa muuta kuin, että Herra Jeesus Kristus voi ja kääntää kaikkien ihmisten elämän, jos sitä Häneltä pyytää. Itsellänikin oli "entisissä elämässä" terassit ja kuppilat tuttuja ja kaikki niiden mukanaan tuoma epämääräisyys. Sitten Herra kutsui ja toisella kerralla pyysin Häntä tulemaan elämääni täysin. Mutta ei se lopettanut epämääräisyyttä ja vihollinen kiuskutteli korvaan, että nyt olet menettämässä kaiken sen "siistin hämyilyelämän ja kaverisi". Se on vihollisen valhe, hän haluaa että ihmiset mieluummin päätyisivät yksinäisyyteen huolineen. Kiitos Herralle, että Hän sitten laittoi totaalisen seinän eteeni ja siitä alkoi hidas parantuminen.

Mutta sinulla on Mautsa jo Raamattu tiedossa, mitä minulla ei ollut ja sinulla on selvästi myös hyvä sydän. Ja tuo on Herran ääni, joka sanoo, että "en hylkää" ja se on täysin totta eli niin ei tule käymään, koska sen kuulet. Luulen myös, että Sinetti on oikeassa, että Herra tulee käyttämään sinua voimallisesti. Kaikessa rikkinäisyydessään ihmiset etsivät aina jotakin pysyvää ja sen pystyy antamaan vain Herra itse. Jonkun on vain kylvettävä siemen ja se voit olla sinä, vaikka vain yhdellekin ihmiselle.
Jeesus, sä Herramme, sua seurata tahdomme.
Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä, yksittäin.

https://soundcloud.com/heidi-k-pyl/tiel ... enttilaulu

mautsa
Viestit: 40
Liittynyt: 12 Helmi 2019, 03:16

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja mautsa » 10 Touko 2019, 04:38

kerron teille erään kaverin kertomaa , mitä tapahtui kymmenen vuotta sitten : avioero, kaksi lasta, hänen kaverinsa asekaappi josta otti "esineitä" tarkoituksena lähteä kylälle, vaan mitä tapahtui?, asekaapin omistaja sai mieleensä soittaa hänelle tuntien että jotain on pielessä juuri sillä hetkellä kun hän oli lähdössä ja teko jäi toteutumatta.
olen kolmas kenkilö jolle uskoutui. ja huuleni ovat sinetöidyt enempää sanomasta mutta Jumalan varjelus kulki hänen ylitsensä silloin ja hänet on huomioitu ja talteen otettu vaikka ei sitä vielä itse ateistina tajua.
pari vuotta sitten puhui minulle: ei sitten puhuta uskonasiosta.

minä pyydän teiltä Suomen kristityt esirukousta hänen parantuakseen epileleksiasta, kaatumataudista, joka estää hänen töihin pääsyn!, viimeisessä työhaastattelussa tuli kohtaus kesken kaiken ja niinkuin on mulle kertonut haluaais töihin, on turhautunut
omistettu Jumalalle vaikka ateistina ei sitä vielä tiedosta.

mautsa
Viestit: 40
Liittynyt: 12 Helmi 2019, 03:16

Re: pieni tarina

Viesti Kirjoittaja mautsa » 10 Touko 2019, 05:14

Rakkaus voittaa vihan. Anteeksianto voittaa koston mutta kun hän puhuu erisuulla kun minä eikä ymmärrä tätä raamatullista periaatetta niin mieleen tulee: anna anteeksi niin sinulle anteeksi annetaan, älä kanna vierasta iestä: vihaa, kaunaa, katkeruutta, vai minkä takia sinua vaivaa tämä vieras ies (demoni).
tietyt raamatulliset ohjeet on vain niin selvät.

Vastaa Viestiin