Markku Veilo varoittaa sinisilmäisyydestä

[Jyrki]

Rakastakaamme totuutta. Älkäämme juosko ihmeiden perässä (alk. 36:57).

https://www.youtube.com/watch?v=dwtLl76 ... e&t=36m57s

Matt. 18:7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

[näkymätön ninni]

Tärkeä varoitus onkin tuo Markku Veilon varoitus! Avatkaa silmänne ja rakastakaa totuutta!

2. tess.2:
10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.

Totuuden henki johda sinä meitä, etsiässemme valkeuden teitä...

Virsi 484 Totuuden Henki

1.
Totuuden Henki, johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä.
Työtämme ohjaa, meitä älä heitä,
tietomme siunaa.

2.
Kaikessa näytä käsiala Luojan,
mahtavan, viisaan, kaiken hyvän suojan.
Kristuksen luokse, rakkauden tuojan,
johdata meidät.

3.
Kristus on tiemme, valo sydäntemme,
toivomme ainut, pyhä totuutemme.
Armosi, Jeesus, anna voimaksemme,
uudista meidät.

4.
Anna nyt, Kristus, valos meille hohtaa,
anna sen meitä Isän kotiin johtaa.
Jos mikä murhe meitä täällä kohtaa,
voittamaan auta.

Lauletaan yhdessä:

https://www.youtube.com/watch?v=GyXd7-y ... asIfMrWuXw

[-jarmo-]

Iso AMEN noista sanoista. Totisesti, seuratkaamme vain Jeesusta Kristusta. Ihmeitä voivat tehdä kaikki henget.

[näkymätön ninni]

Minua on jo pitkään "vaivannut" mieltä eräs näky, johon joskus noin 7-8 vuotta sitten törmäsin. Tämä näky puhutteli minua kovasti jo silloin ja nyt se on puhutellut minua varmaan jo yli kuukauden verran. Koetin etisiä sitä jo aiemmin tänne kaikille luettavaksi, mutta nyt vasta löysin sen ja tiesin mihin ketjuun se kuuluu. Siis tähän Jyrkin aloittamaan ketjuun sen nyt tuon. Tässä tämä näky nyt on:

Jouko Nieminen, Kokkola 2006
Nettiin toimitti Petri Malk


"Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä. Ja tämä on se lupaus, minkä hän on meille luvannut: iankaikkinen elämä". (1 Joh 2:24-25)

Näky
Tapahtui Kokkolan kirkossa v.1981

Istun etupenkillä. Olen käyttänyt puheenvuoron Sanan ja rukouksen illassa ja katselen alttarille päin. Samassa tapahtuu jotakin – minut siirretään näyssä jonnekin alttarin taakse, josta näen koko kirkkokansan edestä päin. Kirkko on täynnä ihmisiä, eletäänhän vielä herätyksen aikaa. Keskikäytävällä jonottaa valtava ihmisjono kaksi rinnan, satoja ihmisiä, pääsyä rukoiltavaksi. Kuljen hiljaa eteenpäin ja katseeni kiintyy alttarin vasemmalla puolella, (saarnatuolin puolella) toimivaan rukousryhmän. Veljet rukoilevat kädet kohotettuina apua tarvitsevien tai Hengen kosketusta kaipaavien puolesta.

Mutta jään ihmetellen katsomaan, kun veljien pannessa kätensä ihmisten päälle, käsien yläpuolella oleva ilma alkaa pyöriä ja kieppua, ja näen kolmen erivärisen ilmavirtauksen ikään kuin taistelevan keskenään tilasta päästä "mukaan siunaukseen". Yksi virtaus on väriltään musta, toinen harmaa ja kolmas valkoinen. Ne sekoittuvat toisiinsa miten vain eri ihmisten kohdilla. Jostakin syystä minulle on selvää siinä, että valkoinen on Jumalasta, harmaa on sielullista, ja musta on perkeleestä. Kuljen hiljaa eteenpäin ja ihmettelen. Äkkiä vierelläni on ääni (enkeli), joka kysyy: "Miksi ihmettelet? Katsohan tuota toista rukousjonoa". Silloin huomaan, että myös oikealla puolella on "rukousjono". Tosin … en näe mitään jonoa. Mutta alttarin reunalla on jokin hahmo, joka on kumartunut hyvin alas. Hän on valkoisissa vaatteissa ja polvillaan pää käsien varassa ,niin kuin Jeesus Getsemanen ahdistuksissa.

Kuljen hämmästyneenä eteenpäin hahmon vierelle ja kurkistan. Siinä on Jeesus. Hän on murheellinen. Ihmettelen ??? En ymmärrä mitään. Silloin enkeli sanoo: "Älä ihmettele. Sinä näet tuon toisen jonon, jossa on paljon ihmisiä. Siinä kutsuttiin ihmisiä kokemaan siunauksia… Mutta tässä toisessa jonossa – jossa ei ole ketään – kutsuttiin ihmisiä seuraamaan Jeesusta ristin tielle."

Näky päättyy. Istun taas paikallani ja itken. Jeesus, eikö kukaan? Teen päätökseni: Jeesus, jos ei kukaan muu, niin minä ainakin tulen…

Olen ajatellut aika ajoin tätä näkyä. Olen ymmärtänyt, että tuossa siunausjonossa tapahtui hyvääkin. Jumalakin toimi siellä. Mutta myöhemmin olen käsittänyt, että nuo kaksi jonoa olivat kuitenkin eri jonoja, mitä se sitten merkitseekään?

Uskon, että tämä kirjoitukseni on syntynyt Jumalan tahdosta. Hän rakastaa syvästi jokaista horjuvaa ja kiusattua lastaan, eikä Hän todellakaan halua menettää meistä yhtäkään. Siksi Hän on rakkaasti varoittanut meitä etukäteen Raamatun sanassa eksytyksistä ja antanut meille ristin evankeliumin suojaksi kaikkea harhaa vastaan.

Uskon myöskin, että elämässäni monet asiat ovat tapahtuneet Jumalan johdatuksesta tätä seulonnan ja puimisen aikaa varten, jolloin "Jumala on puhdistava puimatanterensa…" ja jolloin tyhmät neitsyet ja viisaat neitsyet valitsevat tiensä.

Tämä kirjoitus tutkii niiden kahden tien välistä eroa, mitkä näyssä näytettiin

_________________

[näkymätön ninni]

Tässä vielä linkki sivuille, josta löysin tuon näyn. Hyvää luettavaa koko ketju...

http://vapaasana.swedishforum.net/t527- ... -harhoista

[näkymätön ninni]

Matt. 24:4
Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Mark. 13:5
Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

[-jarmo-]

Tuo Kokkolan kirkossa saatu näky on niin totta... valitettavasti. Kun menet mihin tahansa seurakuntaan, jossa on rukouspalvelu, niin kuka heistä jonossa olevista pyytää esirukousta Jeesuksen eteen nöyrtymisensä puolesta? Mutta jos kuuntelet heitä, niin järjestään jokainen heistä pyytää jotain maallista, jos ei terveyteensä, niin sitten taloudellisiin murheisiinsa. Joku saattaa rukoilla ihmissuhteisiinsa kohennusta.
Onneksi silti aika moni osaa pyytää uskosta osattomille sukulaisilleen ja läheisilleen rukousapua että löytäisivät tien ristin juurelle.

Mutta valtavan hyvä näky, joka kuvastaa raadollisuuttamme jopa uskovina.

Itse muistan vuosia rukoilleeni itselleni nöyryyttä, teen sitä monesti vieläkin. Enkä kadu yhtään ainoaa rukoustani siitä rukouspyynnöstä. Sellainen kuuluu epätavallisten rukouspyyntöjen joukkoon, joissa on varsin lyhyt jono alttarille ja jokainen joka on jotain siihen viittaavaa itselleen rukoillut, tajuaa sen jälkeen vasta mistä oli oikein kysymys. Ylpeys on meissä juuri se ominaisuus, mitä Jumala meissä eniten vihaa. Se nimenomaan aiheuttaa sen, ettemme kykene luopumaan synneistämme.

[Vanha Uskis]

Näin se taitaa olla miten Jarmo kirjoittaa, näitä omalle lihalle mieluisia asioita haetaan rukousjonoissa. Vanha Uskis ihmettelee sitä ettei ole milloinkaan kaatunut, vaikka olen yli 30 vuoden aikana aika monen rukoiltavana ollut. Toinen asia on se että jotenkin koen että nyt meistä monella on vilpitön tarve myöskin saada rukousta ja päästä toisten rukoiltavaksi. Iso ongelma on se että mistä haet rukousapua, Ilpoisten ryhmä olisi ehkä yksi sellainen, mutta ei näitä paikkoja paljoa ole ainakaan itselläni tiedossa?

[näkymätön ninni]

Kiitos Jarmo ja Vanha Uskis hyvistä ja puhuttelevista kommenteista!

Missä päin mualimaa se Ilpoisten ryhmä kokoontuu

[näkymätön ninni]

Onko se tämä?

http://www.ilpoistenpiiri.net/

[näkymätön ninni]

Mulla on pikkisen pitkä matka sinne turkkuseen tulla...

[näkymätön ninni]

Vielä tuohon näkyyn liittyen (kahdesta rukous jonosta), joka on vaivannut mieltäni jo pidemmän aikaa:

Tuossa näyssä minut tekee surulliseksi juuri se, josta Jarmokin jo tuolla ylempänä mainitsi, että ihmiset eivät todellisuudessa etsi Jumalaa eivätkä halua todellisuudessa löytää Jeesusta elämäänsä. He eivät ole valmiita kantamaan ristiä, vaan he etsivät nimenomaan ihmeitä ja uutta voimaa. He eivät seiso rukousjonossa tunnustaakseen syntisyytensä ja nöyrtyäkseen Jumalan pelastavan ja rakastavan käden alle, vaan he hakevat parantumisia ja voimallisia kokemuksia jatkaakseen entiseen malliin elämäänsä. Tämä tekee minut surulliseksi. Jumalasta tehdään automaatti, josta haetaan virkistystä ja virikettä oman elämän tyydyttämiseksi.

Kaiken lisäksi ja yhä lisääntyvässä määrin nousee koko ajan julistajia, jotka käyttävät tätä ihmisten loputonta janoa hyväksi. Nämä julistajat, jotka sanovat toimivansa "Jeesuksen" nimessä, eivät todellisuudessa niin toimi. Julistuksesta puuttuu se tärkein. Jeesuksen Kristuksen tekemä työ ristillä meidän jokaisen syntien tähden. Julistetaan parannusta sairauksista ym, julistetaan Jumalan ihmeellistä voimaa ym..., mutta kuinka moni enää julistaa parannusta synneistä? Tämä tekee minut vieläkin surullisemmaksi.

Matt.24:
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?"
4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.

Matt.7:
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

Uskovat ovat tänä päivänä valtavassa hajaannuksen tilassa, näin koen. Kuten Vanha Uskiskin tuolla totesi; ongelma on olemassa. Mistä haet rukousapua?
Olen joskus aikoinaan kokenut epätoivoakin tämän asian kanssa. Mihin mennä...
Tästä näkökulmasta kun asioita katselee, niin Jeesuksen tulemus on lähempänä kuin koskaan.
Eksytystä on ja paljon...

Raamatun Sana kehoittaa koettelemaan kaikki ja pitämään sen mikä hyvää on. Kuitenkin tuntuu, että ottaako tätäkään enää kukaan todesta? Koetellaanko opetusta ja julistusta enää ollenkaan? Varsinkin niitä jotka julkisesti opettavat ja pitävät kokouksia, pitäisi pystyä koettelemaan. Ikävää on se, että jos uskaltautuu niin tekemään, ollaan jo huutamassa, että älkää tuomitko! Tai pahimmassa tapauksessa sanotaan; Miten uskallat koskea Jumalan valittuun? Kaikki me jossain kohden erehdymme, se pitäisi jokaisen tunnustaa ja ymmärtää. Mutta jos julistus on läpensä mätää ja täynnä epämääräistä opetusta ilman sytien sovitusta, niin eikö näistä pitäisi myös julkisesti uskaltaa puhua ja tuoda esille.

Lainaus Petri Paavolalta:
Jaak 3:
1 ¶ Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.
2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Meidän tulisi kaikella tavalla suostua koeteltaviksi yksilöinä ja seurakuntana niin sisältä käsin kuin julkisesti seurakuntamme ulkopuolelta. Koettelemisen tärkeys korostuu siinä, että me jokainen erehdymme monessa kohden ja siksi meidän tulee kaikella tavalla suostua koeteltaviksi. Sanaa julistaville ja opettaville veljille on Raamatussa varoitus ettei kukaan saisi pyrkiä itse opettamaan ilman Jumalan antamaa armoitusta, koska se on kovemman tuomion alainen palvelutehtävä, jos opettaa väärin ja varsinkin jos ei suostu koeteltavaksi eikä korjaamaan kurssiaan. Toki jokainen on vastuussa Jumalalle tekemisistään ja tekemättä jättämisistään myös hän, jolla ei ole opettamisen armoitusta, mutta väärin opettava on aina kovemman tuomion alaisena kuin häntä kuulevat, vaikka kaikki väärän opetuksen alaisuudessa olevat ovat itse vastuussa uskostaan Jumalalle.

Olen myös niinkuin Jarmokin, joutunut monta kertaa pyytämään Jumalalta nöyryyttä, kun olen huomannut itsessäni ylpeyden synnin. Ja näin joudun edelleen tekemään vielä monta kertaa. Kiitos Herralle, että Hän on armahtavainen ja rikas armossaan.

[näkymätön ninni]

Paavalin kirje Kolossalaisille 2 luku avautui tähän aamuun ja aiheeseen liittyen. Käykeehän lukaisemassa.

[näkymätön ninni]

Miettiessäni tätä uskovien hajaannusta ja omaa ulkopuolisuuden tunnettani tähän liittyen tuli vastaan Paavalin kirje Hebrealaisille luku 13:

8 Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.
9 Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.
10 Meillä on uhrialttari, josta majassa palvelevilla ei ole valta syödä.
11 Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimpään, poltetaan ulkopuolella leirin.
12 Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella.
13 Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;
14 sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.
15 Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.
16 Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.
17 Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä.
18 Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa.

[näkymätön ninni]

Miksi me uskovat olemme niin sinisilmäisiä?
Miksi me niin helposti eksymme?
Tätä olen pohtinut jo useamman kuukauden ajan.

Koen, että uskovat joille Jeesuksen sairauksista parantava voima nousee ykkössijalle, ja uskovat joilla on jatkuva jano saada yhä uusia näkyjä ja profetioita, altistuvat myös herkemmin harhoille ja väärille opetuksille. Ihmeitä ja Jumalan voimaa janotessaan uskova voi huomaamattaan sitoutua pimeyden voimiin. Jos etsitään jatkuvaa voimaa Jeesuksen nimessä, eikä tyydytä ristin heikkouteen, syrjäytetään todellinen ristin Jeesus ja tilalle tulee valheellinen voima.

valheenhenki toimii ja vaikuttaa voimakkaasti sellaisen ihmisen kautta, joka ei tunnusta eikä tunnista omaa heikkouttansa, vaan tavoittelee Jumalan voimaa ilman oman heikkoutensa tunnustamista ja tiedostamista. Kun et halua olla heikko ja tavoittelet Jumalan voimaa, niin silloin sinussa asuu ylpeyttä, joka on pukeutunut nöyryyden valeasuun ja silloin voit tulla kanavaksi, joka levittää ympäristöönsä valhevoimaa ja vääriä opetuksia.

Raamatun opettama heikkous ei tarkoita synnin hyväksymistä tai kielteisten ja väärien asioiden ihannoimista sekä niiden kautta vaeltamista, vaan sitä että ymmärrät olevasi pieni ja heikko ihminen ja siksi tarvitset Jumalan apua, rakkautta ja voimaa, että hän voi sinua auttaa voittamaan syntejä sekä ongelmia, joita elämässäsi on. Ja kun tätä tapahtuu yhä enemmän, niin silloin myös tietenkin opit tuntemaan yhä syvällisemmin Jumalaa sekä elämään Jumalan tahdon mukaisesti Hänen totuutensa ja rakkautensa läsnäolossa. (Tämä lainaus on muistaakseni Petri Paavolan sivuilta)

Kaikki profetiat, näyt ja erityisesti julkinen opetus tulisi koetella Raamatun Sanalla. Ilman Sanaa uskova hukkuu harhoihin ja vääriin opetuksiin. Profetioiden valta voi olla todella pelottava, jos ne hyväksytään jumalallisina totuuksina, ilman Raamatun Sanan totuutta.

Koen myös vaaran merkkinä pelkän Pyhän Hengen voiman korostuksen ilman sanomaa Isästä ja Pojasta.
Eksytys on petollisella tavalla oikean opetuksen kaltaista. Kristuksen nimeä käyttävät voimat, jotka tosiasiassa ovat vihamielisiä Kristukselle ja hänen hengelleen.
Jeesuksella oli todellinen huoli opetuslapsistaan, koska hän toistuvasti lopunajan puheessaan varoittaa omiaan eksytyksistä. (Matt.24)

[Sinettisormus]

Löysin tähänkin ketjuun sopivan näyn, oikeasta ja väärästä herätyksestä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14244643 ... ratyksesta
....tästä olemme puhuneet täällä.

[Vanha Uskis]

Onko se tämä?

http://www.ilpoistenpiiri.net/

Tämä se on mistä olen kuullut hyvää. Itse en ole käynyt, on kaukana ja viimeiseen kymmeneen vuoteen en ole käynyt missään...

[-jarmo-]

Joo, toi Ilpoisten piiri kokoontuu Martinkirkossa Turussa ja siellähän käy ihan 100-200km säteellä jengiä just sen vuoksi. Saatanakin on koittanut tehdä jos vaikka mitä siellä, koska se on hänen näkökulmastaan ihan katastrofi, ihmisiä tulee uskoon. Se on just sen Tuula Ekbomin ja Lassi Erpiön aikaansaamakonsepti, jonka Jumalan Henki on siunannut erityisesti. Saivat lopulta TV7:ssa esiintymisaikaakin ja ilmeisesti jonkun sortin oman ohjelman. Hienoa Herran työtä molemmat tekevät siellä. Suosittelen!

[olli]

Olen taannoin asunut Ilpoisissa, tosin siitä nyt on jo useampi vuosikymmen. Siellä muuten tulin uskoon, 29.11.1977, luettuani Raamattua kolmannen kerroksen parvekkeella osoitteessa Lauklähteenkatu 11 E.

Piti nimittäin lukea isältäni salaa; hän minut pieksi kerran kun oli kuullut minun käyneen seurakunnan lennokkikerhossa. Asuin kahdestaan isäni kanssa, koska vanhempani olivat eronneet sen jälkeen kun äitini oli koettanut tappaa minut.

Äitini kuolinvuoteellaan (viikko ennen kuolemaansa) uskoakseni viimein pelastui kun kävin häntä katsomassa erään pastorin kanssa ja pastori jäi hänen kanssaan kahdestaan, rukoilemaan. Isäni pelastui kun rukoili kotonani samana päivänä jona hän ajoi kotiinsa meiltä, matkalla alkoi sydän kipuilla, hän ajoikin suoraan sairaalaan ja samana iltana hän vielä meni koomaan (ja parin päivän päästä kuoli).

Kelpaisiko tämä todistuksesta siitä että Herra on uskollinen, ja että ihmisten puolesta kannattaa rukoilla ?

[-jarmo-]

Ohhoh... jopas on sullekin tullut kaikenlaista elämääsi. Olipas melkoiset kohtalot vanhemmillas.