Perheemme puolesta

[Antti]

Meidän perheellä (vanhemmat + 3 pientä lasta) on ollut jo muutaman vuoden ajan tilanne, jossa henkivallat ovat ahdistaneet välillä kovaakin uskomattomien naapureiden kautta. Luoneet "sattumien" kautta väärinkäsityksiä ja välirikkoa. Viime viikolla tilanne muuttui yhtäkkiä todella huonoksi. Aivan kuin tilanteiden takana olevat henkivallat eivät enää yrittäneet salailla osallisuuttaan, niin röyhkeästi tulivat esiin. Tilanne on huono kahteenkin suuntaan tontilta katsottuna. Vaimon kanssa rukoillaan nyt päivittäin työpaikoilla ja kotona, koko ajan melkein. Ilmapiiri on tosi painostava. Kuitenkin, Jeesusta kun olen huutanut avukseni tässä tilanteessa, niin olen odottamattani saanut armon havaita kuinka paljon vääryyttä itsessäni on! En ole tehnyt kenellekään kiusaa, mutta omassa "oikeudentunnossani" olen kuunnellut itseäni enkä Jumalaa. Olen huomannut että ajatukseni ovat ylpeitä. Ja asenteeni on muita ihmisiä kohtaan väärä, asetun mielessäni muiden yläpuolelle. Puhun nyt muistakin kuin naapureista. Takiani vastustajalla on ollut otollinen maaperä järjestää tilanteet huonoon kuntoon. Kiitos Jeesus että toit syntini valoon! Haluan tehdä niistä parannuksen ja saada vapautuksen. Pyytäisin siis, että voisitte rukoilla Jumalan johdatusta ja tahdon toteutumista tässä tilanteessamme naapureiden kanssa. Uskon kuten mm. Rauno Helppi on opettanut, että rukouksella voidaan hallita henkimaailman voimasuhteita, Jeesuksen auktoriteetissa. Ja että Jeesus on kaikkiriittävä apu kaikkiin elämän tilanteisiin, tähänkin.

[-jarmo-]

Amen, Halleluja Jeesus Kristus on juuri sinua varten tässäkin asiassa, veljeni Antti.

Huomaan että haet nöyryyttä ja se on juuri se mikä laittaa koko Taivasen Valtakunnan voimat taaksesi. Vielä kun itse näet tilanteen sellaisena kun se nyt on, niin tilanteesi näyttää nyt paljon lohdullisemmalta. Elämme vaan sellaista aikaa, jossa Matteus 7. luvun luste sidotaan kimppuihin ja erotellaan erilleen havatsemallasi tavalla uskovat näistä uskottomista. Siksipä tässä on tärkeää pysyä nöyrinä ja olla ylpeinä Jeesuksesta joka teki meidän tiemme auki.

Henkivallat tekee kovasti työtä koko ajan ympärillämme ja koittaa horjuttaa uskoamme. Teillä vaan on hyvä siunaus koska olette perheenä uskossa, näin ei monillakaan ole, jotka tuskailevat puolisonsa puolesta, kun minä itsekin teen joka päivä ja joka kaikenlisäksi otti vielä eron minusta. Niinpä on uskon lujuutta osoittaa ettei kunnioita maallisia sääntöjä, vaan olemme vastuussa myös puolisoistamme.

Kaikki tällainen on ristinkantoa ja jos sitä joutuu kantamaan, niin metriäkään sitä ristiä ei kanna tyhjän vuoksi.

Rukoilen nyt puolestasi ja perheesi puolesta, jotta ilkeämieliset naapurit jättäisivät teidät rauhaan. Siunauksin veljesi -jarmo-

[Antti]

Kiitos Jarmo rohkaisevista sanoista ja rukouksista!

On totta, että koen että nyt olisi syytä nöyrtyä. Ei ole aina tuntunut siltä että omat asiat olisivat kunnossa ylösottoa ajatellen. Jumalalta ja Hänen sallimuksestaan kaikki elämäämme kuitenkin tulee, oikaisukin.

Ja ainakin vastustaja näyttää näkevän vaivaa meidän takia. Olenkin pitänyt sitä usein merkkinä siitä, että kuuluttaisiin Jeesukselle. Kuten mainitsemasi yhteiselo. Se on ollut meille aina haastavaa (11 v.). Kodeissamme on myös henkivallat yrittäneet kovasti häiritä. Näkyvästikin. Lapsillekin. Ne tapahtumat on kuitenkin Jumala kääntänyt meidän parhaaksemme, kun olemme hädässä Hänen puoleensa kääntyneet.

Tiedän omaa perhetilannettasi sen verran mitä sivustollasi kirjoitat. Olen seurannut sitä muistaakseni 2009 syksystä asti, käytännössä päivittäin. Sitoutumisesi Jumalan edessä vahvistettuun avioliittoon, maallisen eronkin tilanteessa, on kunnioitettavaa. Se luo suurta uskottavuutta kirjoittamiseesi, kun käy ilmi, miten todella olet elämässäsi sitoutunut Jumalan Sanaan. Vaikka tilanne on esim. avioliiton osalta äärimmäisen hankala.

Kirjoituksesi ja valvomisesi ovat olleetkin hyvin tärkeitä itselleni näinä vuosina. Olisin käytännössä hengellisesti aivan unessa, ellet ilmoittaisi vartiopaikallasi niin kuuluvasti Jeesuksen tulosta. Uskon että tilanne on sama monille. Toivon ja rukoilen että jaksat sitä jatkaa.

[Sinettisormus]

Rakas Jeesus, sinä näet tämän miehen pyynnön, näet tämän perheen jonka puolesta on huoli Anna sen Perkeleen pahan poistua heidän elämästään. Riko kaikki pahan kahleet ja sidokset. Ala poistaa heidän elämästään sitä turhaa maallista mikä sitoo tätä perhettä, ja anna tilalle sitä mikä hyvää on sinun tahtosi mukaan. Opeta sinun tahtosi tuoma nöyryys. Kiitos että otat vastaan tämän peheen huolet, sillä näen tänään vahvasti kuinka pahalla on kiire ja se tekee noita mustia verkkojaan, mutta revi ne, revi ne syvältä maasta, estä sitä lisääntymästä!
Jeesuksen kristuksen nimeen tämä tapahtukoon!
Amen.

[-jarmo-]

Kiitos Sinetti ja ruokoilen myös edelleen tämän Antti veljen ja hänen perheensä puolesta. Herramme Jeesus Kristus on väkevä voimassaan ja Hän voi tehdä asialle sen vaatimat toimet. Tärkeintä on että me viestitämme toivomme Hänessä, niin Hän tekee kyllä sen jälkeen tahtonsa.

[Samuli]

Perheen päänä Antti on sinulla suuri vastuu. Käykää yhdessä Herran eteen ja kuunnelkaa, mitä Hänellä on teitä varten.

Rukoilen myös puolestanne, Jumalan johdatusta ja varjelusta sekä rauhaa perheellenne.

Psalmi 37 1-10
Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.

[Antti]

Kiitos teillekin rukoustuestanne Sinettisormus ja Samuli! Ja muillekin jotka ovat mahdollisesti rukoilleet puolestamme taustalla.

Laitoin esirukouspyyntöni eilen. Jo illalla ilmapiiri kodissa oli rauhallisempi kuin pitkään aikaan. Myös usein aamulla kiireestä johtuva hälinä ja kireä ilmapiiri tuntui olevan kuin pois otettu. Lapsetkin sen huomasivat. Illalla kun luettiin vaimoni Annukan kanssa Raamattua, niin avautui Psalmi 79. Jakeet 4-13 sopii aivan tähän meidän tilanteeseen.

Psalmit ovat muutenkin puhutelleet vahvasti viime aikoina. Kuten tuo Samulin laittama kohta, jossa on kehoitus Jumalan tahdon etsimiseen ja oikeamieliseen elämään. Koen että nyt on Jumalalle erottautumisen aika! Myös kehoitus tuoda perhe Jumalan eteen perheen päänä on kohdallani tarpeen. Asiat ovat joskus olleet sen suhteen paremminkin.

Yritin tänään järjestellä asioita niin, että voisin käydä parin viikon päästä viikonloppuna upotuskasteella erään reissun yhteydessä. Se on vielä epävarmaa, toivottavasti se toteutuisi. Uskon että sitä kautta vapautuisin sidonnaisuuksista elämässäni, mitä Sinettisormuskin rukoili. Ja Jumalan siunaukset voisivat viimein tulla meidän päälle, ja paha väistyä.

Kiitos vielä teille!

[Sinettisormus]

Kiitos Herralle että hänen työnsä on jo alkanut vaikuttaa, jatkamme rukousta ja olen onnellinen tuosta, että kerroit meneväsi kasteelle, tee se täydessä uskossa ja uskollisuuden osoituksena Herrallemme, se kasteelle meno onnistuu, jos se on Herran tahto ja niin kyllä uskon. Minulle kävi aikanaan samoin, että vihulainen yritti estää kasteelle menon kaikin tavoin, mutta koska se oli Herrastani, Jeesuksesta kristuksesta, se myös tapahtui, vaikka vierelläni oli niitä jotka esittivät epäileviä sanojaan, ilmoitin kokoajan, että koska Jeesus on minut tähän kutsunut se tulee tapahtumaan ja niin se toteutui. Siunausta ja Rauhaa sinulle ja perheellesi Antti.

PSALMIT 79
1. Aasafin virsi. Jumala, pakanat ovat tunkeutuneet sinun perintöosaasi,
he ovat saastuttaneet sinun pyhän temppelisi, ovat tehneet Jerusalemista kiviraunion.
2. He antoivat sinun palvelijaisi ruumiit taivaan linnuille ruuaksi, maan pedoille sinun hurskaittesi lihan.
3. He vuodattivat heidän vertansa kuin vettä ympäri Jerusalemia, eikä heitä kukaan haudannut.
4. Me olemme joutuneet naapuriemme häväistäviksi, niiden pilkattaviksi ja ivattaviksi, jotka ympärillämme asuvat.
5. Kuinka kauan sinä, Herra, olet yhäti vihoissasi, kuinka kauan sinun kiivautesi tulena palaa?
6. Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja valtakuntien ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avukseen huuda.
7. Sillä he ovat syöneet Jaakobin ja tehneet hänen asuinsijansa autioksi.
8. Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia, anna armosi pian kohdata meitä, sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.
9. Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden.
10. Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?" Tulkoon tunnetuksi pakanain seassa, meidän silmäimme nähden, sinun palvelijaisi vuodatetun veren kosto.
11. Tulkoon vankien huokaus sinun kasvojesi eteen; suuren käsivartesi voimalla pidä elossa kuoleman lapset.
12. Ja maksa naapureillemme, heidän helmaansa, seitsenkertaisesti se herjaus, jolla he ovat herjanneet sinua, Herra.
13. Mutta me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen.

[-jarmo-]

Yritin tänään järjestellä asioita niin, että voisin käydä parin viikon päästä viikonloppuna upotuskasteella erään reissun yhteydessä.

Tiedätkö että juuri tämä on se juttu joka on koko asian pääsyy. Kaste ei ole tyhjänpäiväinen toimitus, vaan se on kihlaus Jeesukselle Kristukselle, elikkä saatnalle se kaikkein pahin, koska olet kasteen jälkeen ikäänkuin kuollut henkimaailmalle.

Eräs tarina kuuluu USA:sta niin että vanha väkivaltainen ja elämänsä lopeen palanut linnakundi päätti etsiä lapsuuden ystävänsä ja aloittaa elämänsä uudelleen. Hän etsi kaikkialta mistä tuon lapsuudenkaverinsa löytäsi ja meni lopulta meediolle, joka sanoi että osoite on "se ja se" mutta tämä mies on kuollut päivämäärällä **.** siis jotain. Kaveri tuumi että miten se on mahdollista ja meni kuitenkin kyseiseen osoitteeseen jossa tuttu mies avasi oven. Heillä meni pitkään jutellessa ja tämä lapsuuden tuttava kertoi olevansa uskossa.
Sitten linnakundi alkoi kertoa miten tämä löysi ystävänsä ja sanoi että sai jopa osoittenkin meediolta mutta tämä kertoi sinun kuolleen **.** päivänä. Siihen uskovan suu loksahti auki, koska se oli tämän miehen kastepäivä.
Tarinan mukaan tämä linnakundi tuli uskoon ja kastettiin samaan seurakuntaan jonkin ajan kuluttua.

Näin merkittävästä asiasta on kasteessa kysymys! Vaikka kuitenkin pitää muistaa, ettei ryöväriä ristilläkään kastettu. Se ei ole vesi joka sen tekee, vaan sydän. Teot eivät kuitenkaan ole turhia, sillä usko ilman tekoja on turhaa. Elikkä jos voit teoillasi näyttää perheessäsi kuinka sinä perheen päänä haluat kasteelle, niin koko teitä aiemmin riivannut petolauma hyökkää aivan ymmärrettävistä syistä täydellä voimalla kimppuunne.

Nyt siis ymmärrän oikein hyvin JA NYT KAIKKI TYKKITULTA KOKO SYDÄMEN KYLLYYDESTÄ ANTIN PERHEEN PUOLESTA! Meidän kaikkien puolesta on rukoiltu ja olemme pelastuneet rukousten voimasta, emme omasta tahdostamme. Nyt pitää Antin saada rukousapua vielä lisää!

Amen ja kiitos Jeesus Kristus, sinä voit! Halleluja!

[Sinettisormus]

Tuon kertomuksen muistan, Jarmo. Se oli pysäyttävä, kun aikanani luin sen tuolta sivulta; David Pawson Pirkkahallissa 17.5.2007. Sivun voi Googlettaa tuolla nimikkeellä, jos ketä kiinnostaa, http://www.kolumbus.fi/~w462389/kaste/pawson.htm ja siellä oli vielä tämä kertomus:

Kotikaupungissani on nuori mies, joka oli helvetin enkeli – täydelleen sellainen, jolla oli m oottoripyörä. Hän käytti huumeita. Ja Herra löysi ja pelasti hänet. Hänestä tuli uusi mies ja hän tiesi, että hänen pitäisi tulla kastetuksi, mutta hän ei halunnut sitä, koska hänellä oli rinnassaan tatuointi: kuva saatanasta, paholaisesta. Ja hän huomasi, että kun ihminen menee veteen, niin hänen paidastaan tulee läpinäkyvä. Ja hän sanoi, ettei hän kehtaa tulla kastetuksi. Ihmiset näkevät paholaisen ruumiissani.

Niin hän meni paikalliseen sairaalaan ja puhui plastiikkakirurgin kanssa. Ja hän sanoi, "Voitteko ottaa pois sen tatuoinnin ruumiistani; haluan tulla kastetuksi?" Ja kirurgi sanoi: "Kyllä minä voin. Me voimme polttaa sen pois, mutta siihen jää silloin arpi. Tai me voimme irrottaa ihoa reidestäsi ja siirtää sen rintaasi, mutta siihen menee paljon aikaa ja se maksaa sinulle paljon rahaa." Poika sanoi, ettei hänellä ole vaadittavaa aikaa eikä rahaa.

Ja hän pyysi joitakin ystäviään kastamaan hänet. Ja he tekivät sen uima-altaassa erässä puutarhassa. Ja kristityt ympäröivät uima-altaan. Ja poika meni alas veteen hautaamaan menneisyytensä. Ja hän nousi ylös vedestä ilman tatuointia!

Mahtavaa, mitä Jeesuksen Kristuksen voima saa aikaan. Tuli vielä mieleeni, että jos suinkin mahdollista ja muukin perhe haluaisi tuolle kasteelle, jos uskoa ja ymmärrystä riittää. Lapset, jotka ovat jo siinä iässä, että heillä on ymmärrystä ja tietenkin omaa halua, voi myös kastaa. Pieniä lapsia ei kannata viedä, jos heidän ymmärryksensä vielä ole riittävää, he ovat taivaskelpoisia sinällään. Tiedän erään tytön, joka välttämättä tahtoi jo 4 vuotiaana kasteelle, hänen rakkautensa Jeesukseen oli niin valtavaa. Tyttö oli pieni ja kastettaessa ei meinannut pysyä käsissä, vaan muljahteli käsissä kuin pieni hylje Tänään tuo todella iloinen nuori neitokainen on mahtava Herran Profeetta. Iso hän ei ole vieläkään kasvultaan, mutta sitä suurempi henkisesti. Jarmo sanoi oikein että siinä kihlaudumme Jeesukselle Kristukselle ja saamme näin myös osoittaa uskollisuuttamme häneen. Vanha minä upotetaan. Kun itse aikanani menin kasteelle ja sitten iloisena sitä miehelleni kerroin, kysyi hän (ei uskova): "Etkö enää sitten olekkaan se, jonka kanssa menin naimisiin?" Nauroin vain iloisesti: "Olen nyt uusi luomus, uudesti syntynyt!"

[Sinettisormus]

Tuosta Jarmon kertomasta tarinasta piti vielö sanoa tälläinen maininta, että tuo meedio oli väärän hengen palveluksessa ja siksi näki vain miehen kuolleena. Mutta tuo mies oli kuollut vain entiselle elämälleen, eikä ollut näin enää tuon väärän hengen alainen, vaan uudesti syntynyt, uusi luomus, Jumalan lapsi ja perillinen! Amen!

[Sinettisormus]

Psalmi 104; Luojan Ylistys: https://www.youtube.com/watch?v=PJO344Vwk_0

PSALMIT 104
1. Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen
suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
2. Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
3. sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
4. Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
5. Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6. Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7. Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8. vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9. Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10. Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11. Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12. Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13. Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14. Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15. ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16. Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17. Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18. Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
19. Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
20. Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
21. Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
22. Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
23. Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
24. Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
25. Merikin, suuri ja aava - siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
26. Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
27. Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
28. Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
29. Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
30. Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
31. Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
32. hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33. Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
34. Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
35. Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!

[Antti]

Nyt tämä asia alkaa ehkä avautumaan itsellenikin. Eli kasteen merkitys ja tarpeellisuus.

Haluasin kertoa teille yhdestä tapahtumasta. En ole siitä monillekaan kertonut.

Koin 17 vuotta sitten jotain, muutamaa päivää ennen kuin täytin 18. Olin etsikossa ja tutkin iltaisin Raamattua vanhempieni kodissa jossa silloin asuin. Isäni oli tuonut pari vuotta aikaisemmin jonkin hengellisen kirjan joiltain hengellisiltä messuilta. Mahdollisesti Kansanlähetyksen, joka tausta lapsuudenkodissani on. Se oli ollut odottamassa hyllyssäni siitä asti ja viimein sen avasin. Toisena iltana kun olin sitä lukenut, tulin voimakkaaseen synnin hätään. Nukahtamisen kynnyksellä huokasin mielessäni sanat "jos olet olemassa, niin tee se". Pyysin siis pelastumista ja jollain tavalla viimein luovutin Jumalan edessä.

Ennen kuin sain lauseen edes mielessäni kunnolla sanottua, alkoi sängyssä maatessa jalkojani lämmittämään voimakkaasti. Lämpö nousi nopeasti jalkoja ylös ja humahti yhtäkkiä koko ruumiiseen. En tiedä oliko silmäni auki vai kiinni, näin pelkästään puhtaan valkoista. En pystynyt liikkumaan, olin kuin painettuna sänkyyn. Muistan että käsiä pystyin liikuttamaan pään eteen ja taakse. Huusin mielessäni Jumalalle "älä tee sitä", jotenkin pelästyin sitä odottamatonta ja outoa tilannetta. Mutta en päässyt siitä mihinkään. Yhtäkkiä rintakehän kohdalta, jostain tosi syvältä, ikäänkuin repäistiin pois jotain möykyn tapaista. Se kouristi ja sattui pistävästi. Välittömästi sen jälkeen pystyin taas liikkumaan, ja hypähdin ylös sängyn viereen. Olin tosi hämmentynyt ja itkin. Mutta olo oli kevyt. Herätin vanhempani ja kerroin mitä tapahtui. Hämmentyneitä olivat hekin. Rukoiltiin yhdessä ja menin nukkumaan. Muistan että silmät kiinni maatessa tuntui niin kuin painottomana leijuisi.

En pystynyt sinä iltana lukemaan Raamatun tekstiä, enkä seuraavanakaan. Vasta kolmantena. Heti jos yritti aloittaa lukemisen, niin tuli ihan huonolta tuntuva olo, ettei sitä kestä. Olen monta kertaa miettinyt että mistä se johtui. Yhden kommentin olen joskus saanut eräältä, että ehkä en siinä tilassa kestänyt niin "kiinteää ravintoa", olisin tarvinnut "maitoa". Mutta en kyllä tiedä vieläkään mistä oli kyse.

Pidin pitkän aikaa selvänä, että kokemukseni oli Jumalasta. Kunnes viime vuosina olen alkanut epäröimään, että olikohan? En oikein uskalla luottaa karismaattisiin kokemuksiin, enkä ole niistä kiinnostunut. Päinvastoin, ajattelen että asiat olisi parempi mennä rauhassa ja hyvässä järjestyksessä. En silti halua vahingossa arvostella Pyhää Henkeä vastaan, kun en ymmärrä toimintatavoistaan tarpeeksi.

Suurin syy epäilyille on varmasti se, että en ole onnistunut selättämään synnin otetta elämässäni. Vuodet tapahtuman jälkeen ovat olleet hyvin vaihtelevia uskonelämän suhteen. Mutta nyt, tämän kasteasian tullessa esille aloin miettimään asiaa taas uudelleen. Josko silloin olisi sittenkin tapahtunut niin, että synnin taakka otettiin pois ja olisin tullut pelastetuksi. Mutta ilman uskovien kastetta, elämääni on näihin päiviin asti hallinnut vielä vanha ihminen ja aadamin perintö. Ja se kaikki odottaa nyt vielä hukuttamistaan.

Toivon että Jumala voisi kauttanne antaa lopulta selvyyden tuohon kokemusasiaan. Se vaivaa aika paljon taustalla, kun se oli kuitenkin niin voimakas että jotain siitä olisi oltava mieltä. Kun vaan uskaltaisi olla.

[Antti]

Lyhyenä jatkona vielä edelliseen viestiin:

Vai voisiko tuonkaltainen kokemus olla peräisin vieraista hengistä, jotka mahdollisesti asettuvat sisään tai jotain muuta sen kaltaista? Se on se pelkoni asiassa. Varsinkin kun ulkoinen elämä tapahtuman jälkeen ei ole ollut sitä, mitä sen mielestäni olisi pitänyt olla.

[Sinettisormus]

Amen Antti! Koen sen juuri noin kuin tuossa alussa kerroit. Sinä annoit Jumalalle luvan tulla sinun elämääsi ja hän tuli, Pyhän Hengensä kautta, tuo ahdistava möykky (synti) otettiin pois ja huomasit itsekkin kuinka kevyt olo sinulle tuli. Minä vihaan tuota sanaa, karismaattisuus, joskus olen sanonutkin, että jos noin on, Jeesuskin oli hyvin karismaattinen tehdessään ihmeitä. Ja hän tuli tänne elämään, meille esimerkiksi, siis miksi emme mekin voisi saada ihmeitä, Jeesuksessa Kristuksessa, emme kuitenkaan itsessämme. Meidän tulee vain kuolla itsellemme, omille haluillemme, ja elää Jumalan tahdon mukaan. Niinhän sanotaan rukouksessakin ... tapahtukoon sinun tahtosi....
Amen.

[-jarmo-]

Mielestäni olet selvittänyt jo sikäli asian että näet itsekin kuinka häilyvä on henkimaailmassa tämä ero ja kuinka Jumalasta erossa olevat henget osaavat näytellä. Elikkä voin vain sanoa omasta tunteistasi käsin sen vanhan kaavan mukaan, mikä erottaa Jumalan Hengen muista. Jumalan Henki kehottaa lukemaan Raamattua ja vieraat henget kehoittavat lukemaan milloin mitäkin muuta kirjallisuutta.

(korjaus seuraavaan lauseeseen klo 16:08 koska kirjoitin sen juuri päin vastoin kuin halusin kertoa)

ELIKKÄ: Jumalan Henki EI kehota sinua etsimään omaan tuntoosi vastinetta itsestäsi ja teoistasi, vaan Poikansa Jeesuksen kautta, eikä kiinnittämaan huomiota muunlaiseen "puhdistautumiseen" tai jopa hakemaan vastinetta Jeesuksen korvikkeista, kuten jokin esine, muu ihminen tai instituutio, ehkä jopa henki.

Tuo lause oli alun perin täysin väärin. ANTEEKSI!!

Näin ollen kun luin tekstiäsi, jossa et kyennyt lukemaan Raamattua, niin herää väkisinkin kysymys, MIKSI? Itse kun olen syntymäsukossa periaatteessa ja kastettukin 12-vuotiaana 1976 kesäleirillä, niin silti elämä vei ja piti ikäänkuin tulla uskoon uudelleen. Se oli kuin aktivointi unenomaisesta ajanjaksosta, jossa olin silti ollut usein rukouksessa mutta elin eräänlaisessa valheellisuudessa kaiken aikaa.
Joka tapauksessa silloin kun 2006 viimeisen kerran nostin päätäni synnistä, jossa olin maannut, niin se herätti valtavan Jumalan sanan-nälän, jolloin olin vanhasta adventistielämän tietopohjastani huolimatta kuin Raamattu olisi ollut ihan uusi tietolähde. Näin sen vain ihan uudella tavalla ja aloin käsittää sen vertauskuvien merkitystä Pyhän Hengen johdolla. Henki sitten ohjasi minua lukemaan pelkästään Raamattua ja hylkäämään kaikki muu kirjallisuus toisarvoisena, jonka seurauksena imin sitä kuin sieni.

Karismaattisuus ei ole tietenkään sellaisenaan pahasta, vaan meidän jokaisen on käsitettävä punnita jokainen henki jonka kohtaamme. Usein karismaattisuudella on tapana johtaa hyvänolon tunteisiin ja hyvän lupaamiseen, joka saattaa joskus olla suoraa eksytystä muttei silti välttämättä. Se saattaa luvata hyvää jota ei sitten koskaan tulekaan, vaan kokemuksetkin johtaa pian vain huonompaan suuntaan ja pois päin Jeesuksesta, kiinnittämään huomion palvontaa juuri tuohon henkimaailmaan joka muka tekee hyvää meissä.

Mutta kuten sanoin, ei kaikki ole sitä, vaan osa on ja siksi täytyy muistaa että henkimaailma osaa matkia Pyhän Hengen työskentelyä. Myöskään se sanonta ei päde että missä on Pyhän Hengen läsnäolo vahvana, siellä ei saastainen henkimaailma viihdy. Se on joskus päinvastoin, siellähän juuri nuo henget saalistavat, missä Pyhä Henki tekee työtä. Se on taistelua sieluistamme.

Tärkeintä on nyt varmasti se että olet Antti veljeni aloittanut puntaroimaan. Pyhä Henki avustaa sinua, emmekä me muut oikeen voi sanoa sinulle muuta kuin sen minkä totesin jo oman kertomuksesi pohjalta. Jeesus ja Raamattu ovat ne joiden luokse jumalaton henkimaailma ei sinua halua. Siitä sinä tunnistat sen.

siunauksin -jarmo-

[AOAOAOAOAO]

Ryöväriä ei kastettu sen takia, koska Jeesus EI OLLUT VIELÄ ANTANUT KASTEKÄSKYÄ.

Ja, sen antamisen edellytys oli, että ENSIN Jeesuksen täytyi kuolla ja sitten ylösnousta. Tämä sama asia tapahtuu KASTEESSA jokaiselle kastettavalle.

" Joka ei synny Vedestä ja Hengestä, ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa "

[Sinettisormus]

AAMEN, AO!!! Olemme isojen asioiden äärellä! AAMEN!

[-jarmo-]

Silti jokainen ihmisestä syntynyt on syntynyt lapsivedestä, joka kattaa tuon fyysisen vesikasteen. Siksi luterilainen lapsikaste on sikäli ihan turha toimenpide. Samoin Raamattu lausuu sapatinvietosta ihan samoja asioita, eikä sen pitämättä jättäjä voi nähdä Jumalan valtakuntaa. Samoin kaikki muukin on samassa tekojen kategoriassa. Kaikissa on siis taustalla symbolinen puoli.
Meillähän olisi esimerkiksi kaikki monin tavoin liikunta- ja muu vammautumisen tai muun terveytensä kautta mahdottomina ymmärtämämme kasteelle, vailla pelastusta. Liha ei peri taivastenvaltakuntaa, vaan henki. Hengessä tulee se kaste... mutta jos olet kykeneväinen pitämään sapattia, pidä sapattia ja jos olet kykenevä kasteelle, mene ja ota kaste jne... teot seuraavat uskomme sisäistä ymmärrystä hengessä.

Näin minä sen asian ymmärsin.

[-jarmo-]

Ja Antti, olen pahoillani jos olemme hämmentäneet mieltäsi. Se ei ollut tarkoitus, vaan avata sitä vaikka se joskus tietysti saattaa satuttaakin. En minä halua sinulle kertoa mitään sellaista, jota en koe oikeaksi saati jonka kokisin vääräksi.