Ja tietysti Aatu sitten sitä hedelmää haukkasi, mutta ei mennä yksityiskohtiin.16 Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista,
17 mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
Mutta: kuoliko se Aatu sitten SINÄ PÄIVÄNÄ kun hedelmästä puraisi ? No eipä kupsahtanut, ei. Eikä seuraavana päivänä. Eikä heittänyt veiviään vielä edes seuraavana viikkona. Eikä seuraavassa kuussa. Eikä ruokahalu loppunut vielä seuraavanakaan vuonna. Eikä seuraavana vuosikymmenenä. Eikä muuten edes seuraavana vuosisatana, jos tarkkoja ollaan.
Jumalan sana ei raukene tyhjiin. Joten mitä siis oikeasti tapahtui, SINÄ PÄIVÄNÄ ? Jotkut selittelevät tätä kohtaa "yksi päivä on kuin tuhat vuotta" tai muilla hömpötyksillä, mutta kyllä se jos Jumala sanoo SINÄ PÄIVÄNÄ, se oikeasti tarkoittaa sitä.
Tuossa jo aiemmin sanoin, että kuolema Raamatussa tarkoittaa aina jotakin eroa. Tässä tapauksessa, Aadam erosi Jumalan yhteydestä niin hengellisesti kuin fyysisestikin. Eli "eroamalla erosi = kuolemalla kuoli". Aadam erosi Jumalan yhteydestä hengellisesti ja myös fyysisesti.
Sana kävi kirjaimellisesti toteen: kuolemalla kuoli = eroamalla erosi.
Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen ? No todella valtavasti; koska väitettyä "perisyntiä" puolustellaan erityisesti Room 5:12:lla:
Saanko sanoa tuon selväkielisenä:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-
12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta JUMALAA VASTAAN RIKKOMINEN tuli maailmaan, ja JUMALAA VASTAAN RIKKOMISEN KAUTTA kautta ERO JUMALAN YHTEYDESTÄ, niin ERO JUMALAN YHTEYDESTÄ on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat JUMALAA VASTAAN RIKKONEET-
Tämä on aivan päivänselvä asia, eikä suinkaan mikään perustelu "perisynti"-harhaopille. Jumala ennalta näki, ettei yksikään ihminen tule tässä maailmassa toteuttamaan Hänen tahtoaan, joten paitsi kirjaimellinen fyysinen ero Jumalasta, myös hengellinen ero Jumalasta on tullut kaikkien osaksi, sen kautta että yhden ihmisen kautta houkutus syntiin (=rikkomiseen Jumalaa vastaan) on tullut kaikkien osaksi.
Mutta erityisesti korostaisin tuota fyysistä eroa (Room 5:12 suhteen). Koska me ihmiskuntana erosimme Jumalan yhteydestä, ero Jumalasta on siis tullut yhden ihmisen kautta ihmiskunnan osaksi. Se on niin yksinkertainen asia, että siitä ei pääse yli eikä ympäri - se on aivan perustavaa laatua oleva totuus.
Ei siis ole perisyntiä. On vain ero Jumalasta, jonka Kristus ainoana mahdollisena sovittajana tuli sovittamaan.
