Rakkaus

Täällä voit julistaa sanaa ja keskustella myös armolahjoista
Sinettisormus

Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Rakkautta on montaa tasoa, ei vain seksi rakkautta joka oikeammin on himoa, sitä ei saa sotkea rakkauteen. On lähimmäisen rakkautta, äidin rakkautta, koko maailman laajuista rakkautta, pyyteetöntä rakkautta jne. Rakkautta on todella monia eri tasoja ja jos me ne kaikki hallitsisimme, unohtaen vihan, olisimme täydellisiä. Pystyisimme hallitsemaan sellaisia asioita joista voimme vain uneksia. Voimme yrittää opetella sitä aloittamalla ensin rakastaa itseä, sillä jollemme osaa rakastaa itseämme emme kykene rakastamaan muitakaan. Sitten laajennamme rakkautemme lähimmäisiimme, sukulaisiimme, ystäviimme, naapuriimme, työtovereihimme jne. laajentuen aina nanosfääreihin asti ja kun se on lopulta universaalista rakkautta, olemme perillä, tietoisuudessa johon ihmisen on vaikea ylettyä mutta Jeesus teki sen. Jeesuksen rakkaus on kuolemaa suurempaa. Se on sitä Jeesuksen lupaamaa taivasten valtakuntaa. Jumala on linnani sanotaan, näin on myös minusta:
- Me olemme Jumalan temppeleitä, meidän ruumiimme on se temppeli. Jumala on meissä ja kaikkialla, olemme yhtä. Meidän täytyisi hoitaa itseämme sen temppelin arvon mukaisesti. Emme saisi työntää sinne kaikkea sitä saastaa mitä on tarjolla. "
Meitä ihmisiä on erilaisia ja luonteisia, me täydennämme kaikki hyveillämme ja vioillamme toisiamme ja me opimme toistemme ominaisuuksin avulla elämän tärkeitä oppiläksyjä. Meidän ruumiin temppelistä muodostuu yksi suuri temppeli ja se on Jumala. Olemme kaikki yhtä samaa energiaa - Jumalaa. Jos emme opi elämään ykseydessä vaan panettelemme toisiamme ja teemme toisten elämän ikäväksi se tulee vaikuttamaan meidän psyyke puolella negatiivisesti jopa tehden meille sairauksia, niin, todellakin voimme aiheuttaa toisillemme sairauksia, heikoimmat eivät kestä paineita ja tekevät itselleen sairauden suojamuurikseen, tietämättään. Paholainen yrittää tuhota juuri vihan tunteella, saada meidät katkeruudessamme käyttämään alkoholia ja huumeita ja tekemään kaikkea pahaa. Ne on paholaisen välineitä. Kun asiat
menevät pieleen, itkemme että mikä Jumala antaa tapahtua näin. Ei Jumala toivo meille ikävyyksiä eikä sairauksia mutta sallii kyllä, että sitten oppisimme, käydessämme pohjalla. Sieltä käsin näkee asiat arvokkaampina. Jumala antaa auringon paistaa niin hyville kuin pahoille ja antaa sateen uskoville kuin syntisille. Olemme päästäneet kiusaajan sisällemme, joka aiheuttaa meidän sairauksiamme. Syytämme väärää puuta, vaikka itse olemme antaneet pikkusormen paholaiselle, pahin demoni on pelondemoni joka saastuttaa meidän ajatuksemme, emme enää usko itseemme ja pelkäämme kaikkea pahaa tapahtuvaksi ja se tapahtuukin kun liikaa uskoo pelkoonsa, sitä se demoni toivookin. Rakkaudessa ei ole pelkoa, Jumala on rakkaus. Jumala ei luonut meitä pelkureiksi se kaikki tulee paholaiselta joka lähettää demoneita kimppuumme, sairastuttaen meidät henkisesti ja fyysisesti, että ajautuisimme siihen pahimpaan, kuolemaan. Tämä tapahtuu että paholainen saisi sielumme ja joutisimme ikuiseen kadotukseen. mutta sitä vastaan voi taistella, aina kun pelon, vihan ja muut negatiiviset tunteet yrittää iskeä, voimme käskeä demonia poistumaan Jeesuksen Kristuksen Nimeen, sitä ne tottelevat sillä Jeesus on vahvempi. Itse myös usein teen niin kun nämä tunteet iskevät, masennuksineen, alan rukoilemaan, laulamaan virsiä tai ylistämään jumalaa sillä demonit eivät pidä ylistyksestä. Jotkut ovat saanet univaivoihinsakin tästä apua, kuuntelemalla nukkumaan käydessään kauniita ylistyslauluja. Demonit poistuvat näin meidän makuuhuoneesta estämästä untamme. Olen huomannut että tämä todella toimii, eikä kestä kauaakaan kun huomaa että negatiiviset tunteet väistyy, teen sitä sen aikaa että ajatukseni muuttuu taas paremmiksi, kannataa kokeilla, kuulostaa ehkä uskomattomalta mutta näin on. Joskus huomaan turhaan kiukuttelevani miehelleni, mutta hetken päästä huomaan että eihän se ollut minua, demonit yrittävät säveltää välissämme ja nauraen ajan se vihtahousun pois:
- Minä tiedän kuka sinä olet, häivy! Jeesuksen Kristuksen nimessä!
Näin se turha viha ja kiukku poistuu. Totta kai se hyökkää aina uudelleen ja uudelleen, mutta minä olen tunnistanut sen. En enää pelkää.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13
1. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
2. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
3. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
4. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
5. ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
6. ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
7. kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
11. Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12. Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Löysin joskus jostain lehdestä tekstin itsensä sisäisestä tutkiskelusta, tallensin sen tähän: -"" Mikäli haluat muuttua, on sinun aloitettava se muuttamalla ajatuksiasi, jotka hallitsevat tapoja, joista haluat eroon. Miten niistä sitten pääsee eroon? Korvaamalla ne uusilla ajatuksilla, jotka ovat sen mukaisia kuin se henkilö jollainen haluat olla. Tapa syntyy ajatuksesta, johon itse uskoo. Sitten tulee toisto ja taas toisto, ja ennen pitkää ei tarvita enää erillistä ajatusta, on syntynyt tapa. Tämän jälkeen ihminen hakee tiedostamattaan ympäriltään huomioita, joilla hyväksyttää ja entisestään vahvistaa tuon oman tapansa.Kun sitten haluaa tuosta tavasta eroon, on aloitettava vastakkaisen vaakakupin täyttäminen. Pikku hiljaa uuden ajatuksen vahvistaminen lisää kupin painoa, ja ennen pitkää vanha tapa jää häviölle. Ihmisen on siis ensin saatava ajatus, johon haluaa uskoa, enemmän kuin vanhaan, ja aloitettava työskentely uuden tavan ruokkimiseksi niin kauan, kunnes se vie voiton vanhasta. "" Ajatuksesta kaikki alkaa, mutta ajatuksen on muututtava toiminnaksi… pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jotta tuloksia voi saada. Hyvä apu muutokseen on rukous ainakin kerran päivässä. Joku ajattelee tässä että eihän se rukous auttanut, eikä usko Jumalaan. Näitä asioita ei voi kuitenkaan ajatella niin yksioikoisesti, emme voi tietää Jumalan suunnitelmia. Se että joku läheinen esimerkiksi poistuu keskuudestamme on pala jotain suurempaa suunnitelmaa. Niin pahalta kuin se joskus tuntuukin. Ihmisen on sitä vaikea ymmärtää. Ihmiset sanoo ettei Jumala kuule, ettei häntä ole tai että hän on meidät hylännyt. Todistavat tätä sillä kuinka maailmassa on niin paljon pahaa, vaikka Jumalan pitäisi olla RAKKAUS.
Ei - ei se näin ole, meidän täytyy mennä itseemme, me olemme itse hylänneet Jumalan, emme ole ehkä yrittäneet koskaan häntä löytääkään. Jumala ei tuputa itseään, vaan meidän on mentävä hänen luo. Meidän itsemme täytyy olla avoimia ja rukoilla Jumalaa, Jeesuksen nimissä, emmekä saisi elää kuin epäilevät Tuomakset. Silloin tiedät uskovasi täysillä kun sinulta jää pois JOS sana. Uskossa ei jossitella, asiat joko ovat tai ei ole. Jokainen elämän tapahtuma on ihme, kuten itse elämä. Elämä on suunniteltu antamaan sinulle täydelliset välineet, täydelliset olosuhteet, täydelliset olot, joissa tajuta ja kokea, ilmoittaa ja julistaa, toteuttaa ja tulla siksi joka todellisuudessa olet. Älä siis arvostele äläkä tuomitse. Rakasta vihamiehijäsi, rukoile vainoojiesi puolesta ja ota vastaan elämän jokainen hetki ja tapaus aarteena: täydellisenä lahjana täydelliseltä Luojalta.
Sanoisin … etsi seurauksia ja lopputuloksia, mutta älä vaadi niitä. Päästä irti menneestä ja ota mennyt oppina, ole valmiina uuteen muutokseen, anna anteeksi itsellesi, ei ole mitään, mitä ei saisi anteeksi, opi rakastamaan itseäsi ja muita ja antamaan anteeksi itsellesi ja muille. Kun tämän opit, löydät Jumalan itsestäsi, sisältäsi, jossa on ollut aina.
Jumala on joka paikassa, ihmisissä, ajassa, tilassa mitä on ympärillämme. Tässä taas muistiin kirjoittamani hyvä teksti ihmisen ajattelusta:
-" Mieltäsi hallitsevat ajatukset ovat johdattaneet sinut sinne missä nyt olet ja tehneet sinusta sen mikä nyt olet. Ellet ole tyytyväinen, älä etsi mistään muualta kuin ajatuksistasi. Jotta asiat ympärilläsi voisivat koskaan muuttua, on sinun itsesi muututtava ensin. Rakasta ihmistä silloin, kun hän sitä kaikkein vähiten tuntuu ansaitsevan - silloin hän sitä kaikkein eniten tarvitsee. Älä sure sitä mikä sinulta puuttuu, vaan iloitse siintä, mitä on, listaa kaikki hyvä mitä sinulla vielä on, esim. minä hengitän! Siitä on hyvä aloittaa. Mitä pienempi aihe, sitä suurempi ilo."
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Minä, joka olen ollut ja olen vieläkin monissa asioissa hyvin arka ja ujo ihminen, huomasin että minusta löytyy tarvittaessa yllättävää rohkeutta. Sitä löytyi kun osoitin lähimmäisen rakkautta aivan ventovieraaseen ihmiseen. Olimme perheeni kanssa ostoksilla ja juuri kun olimme pois lähdössä, matkalla autolle, huomasin kadun toisella puolella lastenvaateliikkeen, jossa oli alennusmyynti. Sanoin miehelleni joka jo tuskaisena olisi ollut valmis lähtemään kotiin:
- Menkää te autoon varttumaan, minä käyn vielä pikaisesti tuossa liikkeessä.
Lähdin liikkeelle ja kun saavuin liikkeen eteen, huomasin harmikseni, että liike oli jo suljettu. Ovella sisälle oli pyrkimässä
toinenkin nainen. Molemmat pettyneinä jäimme tuijottamaan näyteikkunaa. Nainen alkoi puhumaan minulle. Hän oli miehensä kanssa Venäjältä, muuttaneet suomeen ja nainen puhui “ huono suomi”. Nainen kertoi kuinka hän kierteli lastenvaateliikkeissä ja katseli niiden ikkunoita. Hänellä oli pakonomainen tarve ostaa lastenvaatteita, kun ne olivat niin kauniita. Hän avautui minulle, kuin olisimme tunteneet aina toisemme. Hän kertoi, etteivät olleet saaneet lasta, vaikka kuinka olivat yrittäneet. Minä kerroin omat kokemukseni asiasta ja sukulaisistamme jotka oliva yhtä toivottomassa tilanteessa. Nainen oli todella masentunut, pelkäsi avioliitonkin kariutuvan tämän takia. Pyysin häntä hakemaan ammattiapua ja rohkaisin häntä monin eri asioin ja ennen kaikkea sanoin, että hänen täytyy pysyä positiivisena. Jos positiivisuus puuttuu, ei tästä asiasta tule koskaan mitään. Sitten minun täytyi sanoa hänelle, että minua odotetaan autossa, minun täytyy lähteä. Nainen oli tyytyväinen kun sai jutella kanssani, hän sanoi:
- Onko sinulle koskaan kukaan sanonut että sinulla on kauniit silmät, ne on enkelin silmät. Niistä näkee heti että sinulle on helppo puhua.
Kiitin häntä näistä sanoista. En tiedä mikä minulle tuli, mutta tein sellaista, mitä en ollut koskaan ennemmin tehnyt. Kohotin käteni hänen harteilleen ja siunasin hänet. Hän kiitti minua kauniista sanoista, näki että hän oli selvästi piristyneempi. Vilkutimme toisillemme hyvästiksi. Sen jälkeen en ole häntä enää tavannut. En tiedä kuinka heidän asiansa on edistyneet. Ehkä joskus, tulemme taas toisiamme kadulla vastaan ja toivon, että silloin hänen toisessa kädessään on pieni kämmen…
- Siellä missä on rakkautta, on enkeleitä. Tämä lause saa sydämeni sykkimään kummasti, se on pakahtumaisillaan rakkaudesta.
Kun ajattelen kaikkia toteutuneita rukouksiani, huomaan että niitä rukoillessa, minulla on ollut juuri tuo rakkauden tunne sydämessäni. Enkelit ovat lähellämme, ovat ne sitten henkisiä tai läheisiä ihmisiä, jotka tuntevat vastuuta ja rakkautta, tätä kaikkeutta kohtaan. Kaikeutta siksi, ettemme saa itsekkäästi ajatella että Jumala olisi luonut vain maan ja sen päälle elämän. Olemmehan jo käyneet avaruuksissa ja mitä vielä löydämmekään. Se kaikki on Jumalan työtä jota meidän täytyy ajatella ja vaalia rakkaudella. Kuinka laajaksi lopulta tiedostamme tämän elämänkaikkeuden, hylkäämättä silti Jumalaa ja Hänen oppejaan. Se kaikki on suurta Jumalaa. Rakkaus on tärkein. Rakkauteen kulminoituu kaikki, kun sen vai oikein ymmärrämme. Kohtaamme henkisesti tai ruumiillisesti mitä tahansa ja muistamme kiittää, että saamme kuulua tähän kaikkeuteen. Kysyn:
- Kuka on luonut ne paljon puhutut ufot, entä mistä on paholainen saanut alkunsa? Vastaan:
- Kaikki on Jumalan luomaa! Kysyn:
- Kuka on unohtanut rakastaa kaikkea ympärillämme olevaa? Vastaan:
- Katso peiliin!
Meidän täytyy lähteä itsestämme ja mitä laajemmalle yletämme rakkauden verkon, sitä vähemmäksi käy pahuus, eli rakkaus yksinkertaisesti kukistaa paholaisen. Levittäkää siipemme, olkaamme enkeleitä, apua tarvitseville. Aloitetaan lähimmäisistämme, levittäen verkkoamme rakkaudessa pidemmälle ja pidemmälle. Huomaat kuinka hyvältä omassa sydämessäsi tuntuu, kun olet saanut auttaa ja rakastaa. Verkkosi vahvistuu päivä päivältä. Loppujen lopuksi se on niin vahva, ettei siihen enää pahuus pysty. Silloin syntyy se luvattu paratiisi, josta meille on lopussa
ennustettu.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Suoraan Jumalan rakastavalta sydämeltä tulee meille lupaus:
-” Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut.” ( Jer.31:3)
Sydämemme kaipaa vakuutusta siitä, että Herra on kanssamme ja että olemme Hänelle rakkaita.
Raamattu on rakkaus kertomus! Jumala antoi rakkaudelle kasvot Jeesuksessa Kristuksessa.
Jeesus tuli kertomaan meille, miten hyvä ja rakastava Isä meillä on.
Hänen luonaan koemme sielumme syvintä myöden olevamme kotona.
Jumala suhteelle on raivattava tilaa, muuten huomiomme kiintyy muualle. Rakkaudessa ei ole pelkoa.
Herra on elämämme turva ja kaikki päivämme ovat Hänen kädessään.
Jumala rohkaisee meitä luottamaan Häneen vaikeimmissakin elämän tilanteissa. Me kunnioitamme Jumalaa luottamalla Häneen ja Jumala kunnioittaa meidän uskoamme.
Todellista uskoa on juuri se, että luovutamme murheemme Hänelle.
Silloin meille kuuluu Hänen huolenpitonsa.
Lahjoittakaa köyhien sydäntemme rakkaus Hänelle, joka ensin on rakastanut meitä.
Ja meillä on oleva kyllin!
Taivaassa ei ole pelkoa, surua, vihaa eikä kipua vaan ylitse pulppuavaa rakkautta. Jumala antaa meille enemmän kuin ymmärrämme. Ei ole tärkeää, koska kuolee, vaan tietää minne menee kuoleman jälkeen.
Olemme masentuneita ja kiusaantuneita koska tiedämme olevamme syntisiä. Ilo tulee läheisestä suhteesta Jumalaan, pyritään siihen.
Ovi taivaaseen on ylistyksen kautta avoin, Jumala rakastaa sitä
että me ylistyksellä kirkastamme Hänet. Iloitsemme ja laulamme hänen kunniakseen, rukoilemme ja olemme Häneen yhteydessä lakkaamatta.
Suurin osa sairauksistamme johtuu rakkauden puutteesta. Jumala rakastaa meitä ehdoitta, koska on luonut meidät, olemme Hänelle rakkaita.
Jumala kantaa meitä käsivarsillaan. tarkoituksemme on ottaa rakkautta vastaan ja antaa sitä eteenpäin.
Salome1972

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Salome1972 »

Ihanaa, kun olet saanut kulkea edeltä valmistetuissa teoissa! Minua liikutti se kuinka Jumala johdatti sinut sen lastenvaateliikkeen eteen.
Itsellänikin on samankaltaisia kokemuksia, vaikkakin pieniä ja arkipäiväisiä. Olen muutenkin paljon arkipäiväisempi kuin sinä, enkä ollenkaan niin kauniin runollinen! :D Rohkaisen sinua olemaan edelleen vähimmässäkin uskollinen, niin Herra panee sinut paljon haltijaksi!
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Salome1972 kirjoitti:Ihanaa, kun olet saanut kulkea edeltä valmistetuissa teoissa! Minua liikutti se kuinka Jumala johdatti sinut sen lastenvaateliikkeen eteen.
Itsellänikin on samankaltaisia kokemuksia, vaikkakin pieniä ja arkipäiväisiä. Olen muutenkin paljon arkipäiväisempi kuin sinä, enkä ollenkaan niin kauniin runollinen! :D Rohkaisen sinua olemaan edelleen vähimmässäkin uskollinen, niin Herra panee sinut paljon haltijaksi!
... kiitos Salome lohduttavista sanoistasi, on ollut tuota alakuloa liikkellä...
eilen yhtä ohjelmaa katsoessani sanottiin hyvin, laki henkisyys luo vihaa ja armo luo rakkautta! Aamen.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

http://www.uskonet.fi/artikkelit/202/ra ... ksiantamus

Jumala on rakkaus

Johannes kirjoitti paljon rakkaudesta.

"Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa. Siinä on rakkaus – ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä. Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi. Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä. Jos joku sanoo: 'Minä rakastan Jumalaa', mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä." (1. Joh. 4:7-21)

Kuva
http://1.bp.blogspot.com/-CXNE-DFiqdw/T ... 0/0405.gif
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

http://www.kotisatama.net/fi/raamattuja ... 1997-06-26

Vasta- ja agape- rakkautta

Jumalan rakkaus puolestaan sytytti meissä rakkauden häntä kohtaan, joten rakkautemme on Jumalan rakkauden herättämää vastarakkautta. Tuo rakkaus, joka syttyi meissä palamaan, on se voima, joka puolestaan saa meidät edelleen rakastamaan toisiamme veljinä ja sisarina. Meille ei siis jää ansioita lähimmäisenrakkaudessakaan, vaan sekin on Jumalan meissä synnyttämää. Mutta mitä on tuo rakkaus?

Rakkaus-sana, jota Johannes käyttää on kreikan kielen 'agape' tai verbimuotoisena 'agapao'. Agape on epämääräisin ja vaikein antiikin kreikan viidestä rakkautta tarkoittavasta sanasta. Se ei tarkoita seksuaalista vetoa, ei kiintymystä eikä ystävän- tai äidinrakkautta. Se voidaan kääntää jumalalliseksi, pyyteettömäksi rakkaudeksi. Agape on rakkaus, joka tahtoo rakastaa. Agape päättää sitoutua rakastamaan. Agape ei pyydä ansioita, ei vaadi vastarakkautta, ei laskelmoi. Sen sijaan se antaa anteeksi, armahtaa, pysyy ja kestää. Agape ei ole pelkkä tunne, vaan paremminkin elämän sisältö.

Agape on asenne, joka sanoo: "Tahdon ensisijaisesti sinun parastasi, en omaani." tai "Tahdon huomioida sinut, nähdä sinut ja sinun tarpeesi. Ei se mitään, vaikka et minusta pitäisikään." Jumala tahtoo, että sanomme toinen toisillemme sisarina ja veljinä: "minä agapao sinua". Meidät tunnetaan Jeesuksen opetuslapsiksi siitä, että meillä on keskinäinen rakkaus.

Mistäkö agape-rakkaus sitten tunnetaan? Jumalan rakkaus näkyy hänen teoissaan. Vastaavasti meidän rakkautemme näkyy tekoina toinen toisiamme kohtaan. Agape tulee olla motiivimme kaikessa, mitä teemme. Muistetaan kuitenkin, että rakkautemme on vajavaista, ja että rakkaus ei vaadi ja velvoita meitä, vaan rakkaus saa meidät liikkeelle meidän omasta tahdostamme. Rakkaus on siis pitkämielinen.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

LUE LISÄÄ : http://www.tulta.net/NRK/NRK068.htm

1. Kor. 13:13-14:1: Niin pysyvät nyt USKO, TOIVO, RAKKAUS, NÄMÄ KOLME; MUTTA SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS. TAVOITELKAA (AGAPE-)RAKKAUTTA...

Paavali kutsuu seurakuntaa tavoittelemaan Jumalan (agape-)rakkautta, sillä tämä rakkaus on suurempi kuin usko tai toivo. Kreikankielen alkuteksteissä 'agape' sanaa käytetään vain Jumalan rakkauden kaltaisesta rakkaudesta. Kreikankielessä on useita sanoja erilaisille inhimillisen rakkauden muodoille, mutta meitä kiinnostaa nyt vain tämä yksi, 'agape'-rakkaus, sillä sitä meitä kehotetaan tavoittelemaan.

Usko, toivo ja rakkaus ovat jumalallisia ominaisuuksia, mutta miksi agape-rakkaus on näistä suurin? Raamattu sanoo, että JUMALA ON (AGAPE-)RAKKAUS. Tämä on itse Jumalan olemus, luonne ja voima. Rakkaus on Jumalan kaiken toiminnan ja voiman vaikutin ja toimintatapa. Jumalassa ei ole ulottuvuutta, jota rakkaus ei kattaisi. Suurin Jumalan itsensä ominaisuuksista on Hänen agape-rakkautensa.
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Siinä on rakkaus ... : http://www.kotisatama.net/fi/raamattuja ... 1997-06-26

Tärkeää sanomaa rakkaudesta. Rakkauden tasoja on monia, mutta se Jumalan agape rakkaus on suurinta. Se rakkaus rakastaa kaikkia, vaikka ei vasta rakkautta saisikaan.
"Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä."
1. Joh. 4:7-12 [kr92] [kr38]
Maaret

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Tuo kuva sai mut oivaltamaan jotain. Tuossa kuvassa kerrotaan että tavoitella Jumalan rakkautta. Mutta ihmiset aina sanoo että rakastakaa kuten Jumala vaikka siihen ei kukaan pysty.

Tai jos valittaa että "kaikki kiusaa" niin uskovien ystävien vastaus on "ne kiusaa koska et rakasta kuten Jumala". Outoa siinä on etten ole koskaan itse nähnyt kenenkään uskovan rakastavan kuin Jumala mutta silti ne vaatii sitä minulta ja selittää että "siinäs kärsit koska et rakasta kuin Jumala".

Toisaalta paljon maailman tilanteesta on seurausta seurakunnan tilasta. Esim vuosia on rukoiltu erilaisissa rukousilloissa, että "jos minun kansani kääntyy ja tekee parannuksen niin Minä parannan heidän maansa". Mutta kansa ei ole käänytynyt vaan keskeisin asia noissa rukousilloissa on aina ollut rahankeruu ja sitä se on edellen. Joten ei se maa parane koska ei srk tee parannusta.

Vuosia sitten valitin ettei srkta kiinnosta kiusattujen kohtalo, no nyt maailma on samanlainen , sitä ei kiinnosta raiskattujen lasten kohtalo. edes Suomessa jonka pitäisi olla sivistysvaltio.

Tämän kommentin tarkoitus ei ole syyttää ketään vaan kertoa kuinka näen tilanteen.
Maaret

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Maaret »

Mä rakastin terroristeja silloin kun ne pysyi omassa maassaan ja rukoilin heille armoa Jumalalta säälien "miksi heidän kaikkien täytyy joutua kadotukseen vain sen takia että heidän johtajansa valehtelkee heille". No, nyt he ovat saapuneet eurooppaan kuulemaan pelastuksesta mutta en enää kykene heitä rakastamaan koska tulivat Suomeen raiskaamaan meidän lapsia.

Välillä tuntuu etten pidä omista rukousvastauksistani :(
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Amen.
Oivalsit aivan oikein, me emme voi rakastaa kuin Jumala, mutta Jumala voi rakastaa meidän kauttamme. Se on minun kutsumukseni. Levittää sitä rakkautta, mitä Jumalalta saan. Hän on sydämessäni, täyttäen sen rakkaudella. Tuo rakkaus ei tarvitse vasta rakkautta, vaan rakastaa kaikesta huolimatta. VAU!!!
Sinettisormus

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

JESAJA 55
1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.
4. Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.
5. Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut.
6. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.
7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.
8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne
.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
12. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.
13. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.
Pi_O

Re: Rakkaus

Viesti Kirjoittaja Pi_O »

Rakkaus voittaa ja murtaa synnin kahleet!
On opittava ottamaan vastaan Jumalan rakkaus, jotta rakkautta voi jakaa itsekin.
Rakkaus ei ole synnin hyväksymistä vaan tervettä rohkeutta puuttua epäkohtiin.

1. Joh. 4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Aamen!
Vastaa Viestiin