»Pelasta sinä meidät, sinä uskollinen, voimallinen Jumala kaikesta pahasta, siitäkin, jota emme pahaksi ymmärrä. Sinä, joka näet kaikki perkeleen, maailman ja meidän sydämemme salaiset verkot ja paulat ja joka olet käskenyt meidän sinua avuksi huutamaan kaikessa hädässä. Pelasta sinä meidät.»
Nämä ovat Herran omat sanat: »Kaikkea muuta kavalampi on sydän, ja se on turmeltunut. kuka sen tuntee? Minä, Herra, tutkin sydämen ja koettelen munaskuut»
1 Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta.(7:2) Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,
2 (7:3) etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois-eikä pelastajaa olisi.
3 (7:4) Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,
4 (7:5) jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,
5 (7:6) niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela.
6 (7:7) Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
7 (7:8) Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
8 (7:9) Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
9 (7:10) Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.
10 (7:11) Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.
11 (7:12) Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
12 (7:13) Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
13 (7:14) hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.
14 (7:15) Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
15 (7:16) Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
16 (7:17) Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.
17 (7:18) Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.
1. Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
2. vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!
3. Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
4. Niin eivät jumalattomat! Vaan he ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
5. Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.
6. Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomain tie hukkuu.
Perussyynä tähän oman vanhurskauden tavoitteluun on se, ettei se ihminen tunne oman turmeluksensa syvyyttä, eikä liioin Jumalan pyhyyden vaatimuksia. Hän ei ole huomaavinaankaan, että Jumala vaatii sydämen puhtautta, hurskaudessaan hän vaan tarkkaa ulkonaisia töitä. Sillä tavalla tuleekin hän hyväksi ja hurskaaksi omissa silmissään. Jos siis tahdot tietää, miten se lohdutus on saatavissa, että omissa silmissäsi olet hurskas ja hyvä, niin tiedä siihen tarvittavan vain sen verran ulkokultaisuutta, ettet ensinkään välitä sydämestä, onko se joka hetki hyvä, puhdas, nöyrä, laupias ja rakastavainen, vain sinä katsot ainoastaan töitä. Siten voit tulla kyllin hurskaaksi saavuttaaksesi lohdutuksen itsestäsi. Ja niin on sinusta kaikkine hurskauksinesi tullut farisealainen.
Mutta jos Herra Jumala on niin saanut astua sielusi silmien eteen, että sinulle on käynyt tärkeäksi kaikessa, jopa sydämessäsikin ja joka hetki tulla pyhäksi ja hänen edessänsä otolliseksi, silloin et ikinä tyydy itseesi täällä maan päällä. Ei, silloin saat usein tuntea synnin niin kauhistavan voimalliseksi, moninaiseksi ja inhottavaksi, ettei enää tiedä mihin kääntyä.
Usein olet aivan joutua epätoivoon kaikesta evankeliumin julistamisesta armosta huolimatta. Silloin et enää pidä itseäsi jumalisena ja vanhurskaana, vaan sinusta tulee viheliäinen, syntinen, joka alinomaa tarvitset Jumalan armoa, alinomaa tarvitset Vapahtajaa, hänen lunastustaan hänen puolustustaan. Sellainen ihminen on kristititty.
