Auttakaa toinen toistanne

[Sinettisormus]

Kirje roomalaisille 12
1. Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
2. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
3. Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.
4. Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä,
5. niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
6. ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on;
7. Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;
8. jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.
9. Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
10. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
11. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
12. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
13. Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
15. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
16. Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
17. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
19. Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20. Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".
21. Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.


https://www.youtube.com/watch?v=TkHWayeIT_o

[Sinettisormus]

Kun tein tämän aloituksen, heti sen kirjoittamisen jälkeen minulle tuli tällainen vanha profetia vastaan, juuri kuin aloituksen otsikko sanoo:
21. Raymond Aguileralle annettu profetia 15 Joulukuuta 1990, Tammikuun 1 pvään 1991, Espanjaksi.

Miten menee Poikani ja Tyttäreni? Miten menee Poikani ja Tyttäreni? Miten menee Poikani? Niin, miten meni? Miten meni?

Ovet, Taivaan Ovet, Taivaan, Taivaan. Oi Taivaan Ovet eivät ole leveät, eivät ole leveät, eivät ole leveät.

Niin Poikani, opiskelkaa, opiskelkaa Raamattua. Opiskelkaa Raamattua sillä Ovet, Ovet eivät ole leveät, eivät ole leveät, eivät ole leveät Taivaassa, Taivaassa.

Opiskelkaa, opiskelkaa Poikani ja Tyttäreni, sillä teidän Isänne rakastaa teitä. Sillä teidän Isänne rakastaa teitä Koko Sydämellään, Koko Sydämellään, Koko Sydämellään, kaikkien tähtien, koko maailman ja kaiken sen mitä tulee olemaan ja miten se tulee olemaan, kaiken sen Sydämellä.

Oi kyllä, Minä olen kaiken Isä. Oi, opiskelkaa. Opiskelkaa Raamattua niin että voisitte opettaa itseänne. Että voisitte opettaa itseänne. Että voisitte opettaa itseänne siitä minkälainen paholainen on, paholainen, joka on hyvin ilkeä. Hän on hyvin ilkeä. Hän tahtoo syödä teidät. Hän tahtoo syödä teidät.

Opiskelkaa Poikani ja Tyttäreni, opiskelkaa. Tämä on teidän Jumalanne. Tämä on teidän Jumalanne. Tämä on teidän Jumalanne yhdessä Poikanne, yhdessä Poikanne, ja Pyhän Hengen, ja Pyhän Hengen, ja Pyhän Hengen kanssa, Pojan Jeesuksen, Pojan Jeesuksen, Kristuksen, Kristuksen, Kristuksen Jeesuksen, Jeesuksen, Jeesuksen kanssa.

Se on hyvin vaikeaa. Se on hyvin vaikeaa. Se on hyvin vaikeaa, paholainen. Se on hyvin vaikeaa, minkälainen paholainen on Minun Pyhilleni.

Kyllä, mutta aika on saapunut. Se on saapunut. Se on Laki, Jeesuksen Laki, Jeesuksen Laki, Jeesuksen Laki.

Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua, aika on saapunut. Joulukuun 2, Joulukuun 2, Sota on alkanut, Sota alkoi Taivaassa, Taivaassa.

Auttakaa toinen toistanne. Auttakaa toinen toistanne Jeesuksen Kristuksen Ruumiissa, Kristuksen ruumiissa, Kristuksen Ruumiissa, Kirkossa, Kirkossa, Jumalan Kirkossa, Jumalan.

Auttakaa toinen toistanne. Auttakaa toinen toistanne. Älkää tapelko. Älkää tapelko. Älkää tapelko. Auttakaa toinen toistanne. Auttakaa toinen toistanne sillä aika on saapunut, on saapunut. Päivä josta puhuin monta vuotta sitten. Päivä josta puhuin monta vuotta sitten.

Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua! Menkää Kirkoon, menkää Kirkkoon, ja opiskelkaa, ja opiskelkaa Raamattua, Raamattua, Raamaattua, ja syökää, ja syökää, syökää, Ehtoollista, Ehtoollista, Ehtoollista. Se on tärkeää! Se on tärkeää. Se on tärkeää Poikani.

Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua! Katsokaa, katsokaa Taivaaseen, Taivaaseen. Etsikää Minua. Minä olen täällä Taivaassa, Isänne, Jeesuksenne, Pyhä Henkenne.

Kääntykää Minun puoleeni! Kääntykää Minun puoleeni! Kääntykää Minun puoleeni syntejenne kanssa, syntejenne kanssa. Kääntykää Minun puoleeni! Kääntykää Minun puoleeni! Kääntykää Minun puoleeni! Sillä Minä tahdon kuulla syntinne. Katukaa, Katukaa, Katukaa Poikani ja Tyttäreni.

Kuunnelkaa Minua! Kuunnelkaa Minua! Ovet eivät ole leveät. Ovet eivät ole leveät Taivaassa, Taivaassa. Minä rakastan teitä niin paljon. Minä rakastan teitä niin paljon. Minä rakastan teitä niin paljon, Poikani ja Tyttäreni. Niin, Poikani ja Tyttäreni.

http://profetioita.com/021fin.htm

[-jarmo-]

Tuo Aguileiran mantraaminen hämmentaa minua, eli sanan toistaminen vaikka sana onkin hyvin johdonmukainen.

Sitten tuo sota taivaassa ei oikeen sovi joukkoon, koska se on mielestäni jo käyty heti Jeesuksen noustua haudasta, joka aiheutti sen ettei kuolemalla ollut siihen voittoa ja näin synti oli voitettu ja silloin Jeesuksesta tuli ihmisten puolustaja. Joten tästä syystä Jeesus joutui odottamaan taivaassa syttyneen sodan päättymistä ne 40 päivää, jonka jälkeen puolustaja saapui ylös ja syyttäjä oli heitetty alas ja heti perään Pyhä Henki annettiin ihmisille.

[Sinettisormus]

... tuo mantra hämmensi minuakin, mutta nuo samat sanat, auttakaa toinen toistanne, vei hämmennyksestä voiton...

[Sinettisormus]

.. ajattelin tuota sotaa, ilm. 12. mukaan ja sen kerrotaan alkaneen kuitenkin menneessä muodossa.

[-jarmo-]

Rakas Sinetti, tiedät etten halua harhauttaa ketään, enkä ainakaan viedä ketään pois Jeesuksen veren piiristä. Siksi koitan aina muistuttaa ettei erehdys ole tärkeää, eikä sellaienen kaikkitietävyys ole tavoiteltavaa. Koitan ajatella loogisesti ja olen huomannut Raamattua lukiessani että ns. kuuden päivän sota tarkoittaa lankeemuksen ja Jeesuksen paluun välistä aikaa, sen samalla ollessa myös koko Raamatun sisältö, 1. Mooseksen kirjasta viimeiseen Johahnneksen ilmestyskirjaan saakka. Tämä taas kertoi minulle että tarinan alku kirjoitettiin menneessä muodossa mutta niin kirjoitettiin myös loppukin, menneessä muodossa, vaikkei niitä asioita ole vielä tapahtunut. Tämä on siis Jumalan silmin katsottavaa.

Kun lukee Raamattua, niin siellä huomaa tällaisia seikkoja ja jos Jumala sanoi, minä olen A&O se tarkoittaa myös Raamatun A&O.

[Sinettisormus]

... totta ja on hyvä että koetellaan, tuostakin voi noukkia sen hyvän ja jättää loput huomiotta...

[-jarmo-]

Juuri näin

[Sinettisormus]

ketjuun sopivaa musikkia: Särkyneiden majatalo: https://www.youtube.com/watch?v=RNdcaU0mp7g

SÄRKYNEIDEN MAJATALO

Ei täällä asu sankareita, hävinneitä on niin monta,
kerjäläisiä, vai uupuneita, jotka tullessaan tuovat muistojaan,
riekaleita ihmiselämän.

Ei täällä asu uljas kansa, ei ketään löydy tahratonta,
monet unohtivat unelmansa kivikatuihin tämän kaupungin
jossa Juudas pettää ystävän.
He etsivät tietä valoon maassa, kyyneleiden.
He saapuvat majataloon särkyneiden.

Me tarvitsemme ystävyyttä vailla yhtään vaatimusta,
me pelkäämme niin menneisyyttä, joka varjoineen
aina uudelleen uhkaa uskon viedä huomiseen.

Me ikävöimme olkapäätä, ihmiskäden kosketusta.
Vaikka olisikin sydän jäätä, lämpö rakkauden
sulattaa voi sen, tuoda kevään sielun kylmyyteen.
He etsivät tietä valoon maassa kyyneleiden.
He saapuvat majataloon särkyneiden.

On meidän tehtävämme täällä kantaa toinen toisiamme,
halki synkimmän yön pitää päällä toivon kynttilää,
ettei kukaan jää yksin harhailemaan pimeyteen.

Ei kauneimmassa temppelissä asu meidän Jumalamme.
Mutta siellä hän on aina missä joku rakastaa,
pelko katoaa, vettä janoinen saa juodakseen.
:,: He etsivät tietä valoon maassa kyyneleiden.
He saapuvat majataloon särkyneiden.:,:

- Pekka Simojoki-

[Sinettisormus]

Evankeliumi Matteuksen mukaan 25
1. "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan.
2. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
3. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa.
4. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa.
5. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
6. Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'
7. Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon.
8. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'.
9. Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.'
10. Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.
11. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
12. Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'.
13. Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.
14. Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
15. yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
16. Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
17. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
18. Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
19. Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
20. Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
21. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
22. Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
23. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
24. Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
25. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
26. Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
27. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
28. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.
29. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
30. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.'
31. Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
33. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
41. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43. minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

[Sinettisormus]

Tämä kertomus on meille vakava muistutus siitä, että kristillinen usko ei ole ideologia, vaan se on elämää.

[Sinettisormus]

Vahvista Ystävää: https://www.youtube.com/watch?v=c0OirbX8j2M

1. Näet uupuneen, kuljet vierelleen
jotain sanot jälleen ja jätät yksikseen.
Joku yksinään polun viereen jää.
Kuka nostaa, kuka kantaa, ystävää.


2. Matka yhteinen, kanssa veljen sen,
joka yksin kulki, tieltä langeten.
Tuskan vaikka näit, kylmyyteesi jäit.
Turhaan odotti hän ketään vierelleen.
Nosta langenneet, kanna uupuneet.
Anna sulaa viimein sydämesi jää.
Nosta langenneet, kanna uupuneet.
Vahvista ystävää, vahvista ystävää.



3. Kulje luona sen, jonka voimien
näet tiellä taisteluiden uupuneen.
Käden ojentain, sydän rakastain
alasvaipuneen voit nostaa uudelleen.
Nosta langenneet, kanna uupuneet.
Anna sulaa viimein sydämesi jää.
Nosta langenneet, kanna uupuneet.
Vahvista ystävää, vahvista ystävää.
Vahvista ystävää, vahvista ystävää.

[Sinettisormus]

Tänään Jarmo kirjoitti asiaa, jota sydämeni on huutanut näinä päivinä. Oli siis pakko nostaa se tännekkin:

Symboliset vammat joita Jeesus käytti vertauksissaan

Jeesus puhui jatkuvasti rammoista, kuuroista, sokeista ja spitaalisista, samoin kuin sitten myös paransi näitä koko julkisen elämänsä ajan.

Sokeus oli yksi eniten käytetty vertaus, joka kuvastaa hengellistä näkemyksen puutetta. Jeesushan käytti uskon vahvistamiseksi ihmeitä ja sai näin ihmiset uskomaan Häneen Jumalan poikana, tai ainakin yli-inhimillisenä henkilönä joka saattoi tehdä hurjia juttuja. Jeesus nimenomaan etenkin fariseusten sokeudesta paljon puhui, kuten senkin, että vaikka kivetkin huutaisi, niin nämä eivät kuulisi, eivätkä näkisi ja vaikka hän kaikki poisnukkuneet profeetat herättäisi, niin he eivät uskoisi ja sellainenkin olisi vain poisnukkuneille kärsimykseksi.

Mutta tämä aihe tuli päähäni kun näin Iltalehden uutisen jossa lentoemännät pähkäilivät miten he voivat opastaa henkilöä joka on kuuro ja sokea samaan aikaan. Sitten tilanteeseen tuli teinityttö, joka osasi auttaa. Siis ammattilaisilla meni jauhot suuhun kun he eivät tienneet miten kuurosokeaa autetaan ja tälle annetaan ymmärrettävää informaatiota.

Ajatelkaas kun me näemme näitä itsepintaisesti ja asenteellisesti jumalattomia, jotka eivät ole vain sokeita ja kuuroja, vaan he ovat rampoja ja spitaalisia kaiken huipuksi.

Sokea ei näe vaikka hänen eteensä laitettaisiin sata lottovoittoa peräkkäin ja hän pitäisi sitä edelleen sattumana.

Kuuro ei halua kuulla sanomaasi vaikka se olisi toisille ihanaa lohdullista sulosointua mutta hän sulkee sille korvansa koska ei halua kuulla.

Rampa taas ei osaa tehdä tekoja jotka ovat Jumalan mieleen, he eivät auta lähimmäistä, ovat itsekeskeisiä, eivätkä he piittaa tekemisistään.

Spitaalinen taas on saastainen teoissaan ja haluaa kulkea lihan himoissaan, harjoittaen homoutta tai mitä tahansa muuta seksuaalisesti saastaista.

Jeesus paransi myös riivattuja, jotka nykymaailmassa luokitellaan hulluiksi. Tämä on tunnevammaisuutta ja me tiedämme että silloin heissä asuu erilaisia henkiolentoja ja lukkona päällä saattaa olla vieläpä jokin vahva vartijahenki, joka pitää kiinni ovia ettei sinne pääsisi mikään muu. Se pitää kiinni juuri näitä hengellisesti vertauskuvallisia aisteja ettei mikään vahingossakaan pääsisi sisään. He ovat kuurosokeina, rampoina ja spitaalisina mieleltään häiriintyneitä riivattuja ihmisraunioita. Voi heitä!

Jeesuksen verellä on kuitenkin niin suuri voima että me voimme tahtoessamme, mieluummin 2-3 hengen ryhmässä ajaa nämä riivaajat ulos heistä mutta sitten pitää sen jälkeen olla nopea, eikä antaa niiden enää palata. Tyhjälle sielulle ei saa jättää henkiolennoille aukkoa ja tilaa tulla takaisin. Tällainen henkilö on ravittava kunnolla hengenravinnolla ja tälle on tehtävä Jumalan sotavarustus, jossa seisoo Jumalan asettama vartija Pyhän Hengen asuessa kokonaisena uudestisyntyneen hengessä.

Jos tällaisen tyhjän sielun jättää ja tämä ihmispolo ei saa Pyhää Henkeä, eikä Jumalan täyttä sotavarustusta suojakseen, niin pian tulee vieläkin suurempi joukko erilaisia riivaajia asumaan tähän ihmiseen ja sen jälkeen on entistäkin vaikeampaa, jos ei jopa myöhäistä enää auttaa tätä.

Älkäämme siis jättäkö juuri uskoon tullutta entistä moniongelmaista yksin!

Amen!

[Sinettisormus]

http://www.pelastussanoma.fi/wordpress/ ... 00x300.jpg

[Tuula1]

amen. olen hoitanut kuuroa, mykkää ja sokeaa ja tiedän, kuinka haastavaa se voi olla.Hänen kanssaan ei voi kommunikoida, muutakuin käsillä pitäen tämän käsistä kiinni. olisi osattava viittomakieli, jota itse en enää hallitse. joskus vuosikymmeniä sitten käynyt viittomakielen kurssin.Jumala johdatti tuon tytön samaan koneeseen.mutta ihmettelen, kuinka hän oli yksin liikkeellä, eikä avustaja ollut mukana.

[Eero]

Tuli mieleen eräs tärkeä aihe, mikä on ehkä itsestäänselvyys, mutta ei sitten kuitenkaan ole, nimittäin rukousyhteys Herran kanssa. Niin kuin esimerkiksi AO on tuonut palstalle viestejä (kiitos niistä), että vihollinen kärkkyy tilaisuuttaan aivan kulman takana, niin voimakkain ase, siis todellakin ASE, sen juonia vastaan on rukous.

Mun mielestä sitä varten ei kannata tehdä itselleen turhan paljon sääntöjä, mutta oon huomannut, että varsinkin aamurukous asettaa koko päivän "oikealle tolalleen" eli Herra pääsee vaikuttamaan siihen heti alusta asti. Ottaen huomioon, että ihminen on olento, jolla on oma mieli, niin sitä mieltä voi ja on hyvä ohjata pyytämällä Jumalaa tulemaan mukaan, johdattamaan ja suojelemaan aivan jokapäiväisissäkin tilanteissa.

Enkä tarkoita mitään pakonomaisuutta tai välttämättä pitkiäkään rukoushetkiä, vaan luonnolliselta tuntuvaa "jutustelua", onko se sitten Pyhän Hengen kanssa. Herra haluaa olla ystävämme ja on sitä todella, jos emme sulje Häntä jonnekin erilliseen tilaisuuteen, vain esimerkiksi kirkon penkille, vaan annamme Hänen olla läsnä ja olemme Hänen kanssaan läsnä, Yhdessä koko ajan.

Oon kokenut, että uskova ihminen maan päällä on jo itse asiassa "Taivaan kansalainen" tuon Pyhän Hengen yhteyden kautta. Ja tuo yhteys joutuu koetukselle kun teemme tietoista syntiä. "Radiovastaanottimemme" ajautuu väärälle taajuudelle, ja vaikka Herra onkin läsnä koko ajan, emme kuule Häntä silloin. Tuon yhteyden voi avata aidolla ja iloisella, kiittävällä rukouksella ja se pysyy auki kun vain muistamme pitää sen auki.

17. Rukoilkaa lakkaamatta.
18. Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.

1 Tess. 5

[Mari]

Eero, tosi hyvä viesti

Olen huomannut että mulla tulee helposti rukoukseen kaavamaisuutta ja tätä olen yrittänyt "katkoa" juuri tuolla mainitsemallasi jutustelulla.
Eli ei tarvi olla hienosti muotoiltuja lauseita, vaan rehtiä ja rehellistä puhetta pitkin päivää ( joskus jopa tilitystä ) Herralle. Mutta kiittäminen ja ylistäminen, siihen on aina hyvä päättää rukous.

[Sinettisormus]

Amen! Teille molemmille!

[Eero]

Aamen Mari-sisko, se on hieno yhteys, eikä siinä ole mitään vaivalloista, tuntuu että Herra iloitsee silloin meidän kanssamme. Varsinkin jostain syystä ruokaa laittaessa tulee tehtyä sitä "Yhdessä Herran kanssa" Kunpa vain aina muistaisi pysyä siinä tilassa, mutta tuntuu että varsinkin tuo paholaisen ase eli kiire, mikä varsinkin nykymaailmassa on aivan omaa luokkaansa, yrittää tulla väliin. Mutta juuri se rukous auttaa siihenkin.

[katso7]

Vanhurskaan rukous voi paljon kun se on harras!