Kaikkea vain määränsä

Sinettisormus

http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.12.html
Mitä Raamattu opettaa rahasta

*** Petri Pelkonen 24.2.08
Onko ihan sama, miten suhtaudumme rahaan? Onko rikkauksien tavoittelussa mitään järkeä, tai köyhyyslupauksessa?
Jeesus asettaa suhteemme rahaan hyvin vaaralliseksi uhkaksi Jumalan todelliselle palvelemiselle sanoessaan:
Mat 6:24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa. (=rahaa)
Jos me murehdimme toimeentulostamme, kiinnittää se meidät väärällä tavalla rahaan. Silloin me koemme olevamme riippuvaisia rahasta, emmekä Jumalasta. Siksi Jeesus sanoo meille, ettei elämämme ole maallisesta kiinni.
Mat 6:31-34 Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."
Tämä huolenpito toimii niin hyvin, ettei vanhurskaan tarvitse kerjätä milloinkaan.
Ps 37:25 Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
Rikkauden tavoittelu on myöskin turhaa sanoo Saarnaaja.
Saarn 5:10-12,15 Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.
Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?
Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.
Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.
Edelliset saarnaajan jakeet antavat vihjeen siitä, että jopa säästäminen on turhaa, sillä kun vauraus kasvaa, kasvaa sen syöjätkin. Myös Jeesus alla olevassa vertauksessaan kuvaa säästämisen mielettömyyttä. Meille ihmisille tämä on vaikea käsittää ja hyväksyä. Mutta Jumala tahtoo, ettei turvamme ole säästöissämme, vaan Hänessä.
Luuk 12:16-21 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'
Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;
ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'
Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
Jeesus sanoo, ettei elämämme ole omaisuutemme määrästä kiinni. Ja antaa ymmärtää, että omaisuuden kartuttaminen on ahneutta.
Luuk 12-15 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".
Raamatussa on myös ohjeita oikeaan rahan käyttöön.
Ensimmäiseksi: Kaikesta saamastamme tulisi meidän antaa kymmenykset Jumalalle. Kymmenys viittaa kymmeneen prosenttiin kaikista tuloista, mutta ei Paavalin mukaan ole niinkään sidottu rahan määrään, vaan asenteeseen, jolla raha annetaan.
2Kor 9:7 Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
3Moos 27:30 Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle.
Kymmenykset Jumala on määrännyt meille omaksi siunaukseksemme. Kymmenysten maksaminen siunaa työmme tuoton.
Mal 3:10-11 Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.
Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.
Uskoon tullessani tuloni olivat 4kk:n ajan 60€/kk. Päätin maksaa kymmenykset niistäkin. Vuokranantajalleni sanoin, etten pysty nyt maksamaan vuokraa, enkä tiedä milloin saan rahaa. Hän sanoi luottavansa minuun ja että maksan, kun voin. Samaan aikaan hän laittoi kämppikseni oikeuteen maksamattomien vuokrien takia ja itse lainasi rahaa vanhemmiltaan tullakseen toimeen. Laskuja minulla oli useamman sadan edestä kuukaudessa, mutta silti yksikään laskunmaksu ei ollut päivääkään myöhässä tuona aikana. Ruokaan minulla ei ollut rahaa, mutta joka päivä tiesin mitä syön sinä päivänä ja seuraavanakin. Jumala piti huolen kaikista tarpeistani koko 4kk ajan, eikä minun tarvinnut murehtia maallisesta. Tulovajeeni johtui siitä, että kela ja työttömyyskassa pompottelivat papereitani edestakaisin. Murehtimattomuuteni toimi todistuksena myös tutulle kelan virkailijalle. Kun hän kuuli tilanteeni, pomppasi hän pystyyn ja sanoi lähtevänsä selvittämään asian. Pyysin hänet istumaan ja sanoin ettei minulla ole hätää, vaan Jumala pitää minusta huolen. Jumalan antama varmuus ja huolenpito teki syvän vaikutuksen tuohon naiseen ja uudisti hänen uskonelämäänsä. Kukaan ei kuulema ollut käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa niin rauhallisesti. 4kk rahattomuuden jälkeen sain rahat takautuvasti ja maksoin vuokravelkani.
Seuraava psalmin sana tuli minulle eläväksi.
Ps 37:18-19 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti. Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
Toiseksi: Tuloistamme tulisi maksaa myös verot ja näin kunnioittaa esivaltaa. Sillä ei kenelläkään olisi valtaa, ellei Jumala olisi sitä antanut.
Tätä ei lienee tarvitse enempää selittää. Jeesuksen sanat ovat selkeät.
Mat 22:17,21 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
Kolmanneksi: Jos meillä on enemmän, kuin omaksi tarpeeksi, tulisi meidän antaa niille, joilla ei ole tarpeeksi. Tämän voi käsitykseni mukaan rinnastaa kymmenysten maksamiseen.
Luuk 3:11 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin".
Itse olen huomannut antamisesta olevan enemmän iloa, kuin itselle tavaran ostamisesta. Puutettakaan ei ole tarvinnut kärsiä vaikka olisi paljonkin antanut. Kerran koin antaa koko kuun palkan eräälle tarvitsevalle. Tein sen, ja Jumala piti minusta hyvin pitkälle samalla tavalla huolen kuin edellisessä esimerkissä. Sillä erolla kuitenkin, ettei edes vuokrani jäänyt tilanteessa rästiin. Kumpanakaan köyhyyden hetkenäni ei minun tarvinnut pyytää koskaan mitään keneltäkään. Joskus Jumalan kehoituksesta joku antoi rahaa, toiset toivat ruokaa tai kutsuivat luokseen syömään, vaikka en ollut kertonut kenellekään tilanteestani. Minun ei tarvinnut murehtia mitä söisin tai mitä päälleni pukisin, minulla oli kaikkea yllin kyllin.
Monta kertaa olen itse saanut olla vastaanottavana osapuolena ja saanut kokea Jumalan huolenpitoa niiden kautta, jotka ovat olleet Hänelle kuuliaisia antamisessa.
Raha turmelee nopeasti ja saa ihmisen palvomaan rahaa. Siksi Jeesus sanoikin:
Luuk 18:25 "Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."
Rikkauksien tavoittelu ei ole vain hengellisesti vaarallista, vaan myös turhaa.
Snl 23:4-5 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
Jumalan tahto ei kuitenkaan ole, että me kärsisimme köyhyydestä, vaan elämä on Jumalan antama lahja josta meidän tulisi nauttia. Siksi Jumala onkin luvannut antaa meille kaiken tarvitsemamme.
Saarn 5:18 Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa.
Toisinaan Jumala sallii myös nauttia varallisuudesta elämämme päivina. Silloin rikkaus ei ole kompastukseksi. Vaan on ikään kuin keidas erämään keskellä. Tällaisesta siunauksesta sai nauttia mm Job ennen ja jälkeen koettelemustensa.
Saarn 5:19-20 Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.
Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.
Tästä voimme siis päätellä, ettei rikkaus ole synti. Mutta kuten olen aiemmin jo maininnut, saa rikkaus ihmisen helposti lankeamaan.
Maksakaa siis veronne kuuliaisesti ja antakaa Herralle iloiten. Älkää murehtiko tulevista ja nauttikaa niistä runsauden päivistä, mitä Herra teille suo. Kaikki mitä meillä on on Herran lahja meille, jopa köyhyys voi olla Jumalan siunaus ihmiselle.
Päätän tämän tähän Sananlaskujen viisauteen, jonka mukaisen asenteen olen pyrkinyt elämässäni omaksumaan.
Snl 30:8,9 ...Älä köyhyyttä, älä rikkautta minulle anna; anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: "Kuka on Herra?" ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.
Petri Pelkonen ***