Herran Sana aikamme uskoville

Täällä voit julistaa sanaa ja keskustella myös armolahjoista
Sinettisormus

Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Herran Sana aikamme uskoville

Kerro lapsilleni, hän sanoi, että heidän ei tule enää kuluttaa aikaansa katoavien asioiden parissa, vaan pikemminkin iankaikkisten, ikuisten asioiden. Heidän tulee etsiä minua ja tutkia minun sanaani. Heidän tulee antaa anteeksi toinen toiselleen, niin kauan kuin on vielä aikaa, ja tehdä rauha toistensa kanssa. Heidän pitäisi lopettaa kadehtiminen ja toinen toisensa sormella osoittelu. He eivät saisi myöskään syytellä eikä epäillä toisiaan. Jokaisen pitäisi tehdä se mitä hänen tulee tehdä ja mitä hän voi tehdä Kehota heitä irrottautumaan kaikista tarpeettomista asioista ja lopettamaan kouristuksenomainen omien oikeuksien puolustaminen. Tästä lähtien minä takaan teidän oikeutenne ja huolehdin oikeudenmukaisuudesta teidän puolestanne.
Pastori Jon Matutisin profetiasta Täällä kokonaisuudessaan
http://www.armo.info/blogi/kategoria/Aj ... profetiat/
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Amen!
Nyt alan jakaa vain sitä, minkä koen Herralta saaduksi ja pyhittymään lisää.Miettien, mitä maallista voin vielä jättää pois elämästäni ja ottaen tilalle iankaikkisia asioita. En keskity enää muiden tekemiseen, jokainen kantakoon vastuunsa itsestään, sanomisistaan ja kirjoituksistaan. Julistaen sitä mikä hyvää on ja mikä on Totuutta Kristuksessa, ottakoon vastaan ken tahtoo, mutta julistusta en lopeta, enkä sitä mitä Hän antaa jaettavakseni.
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ensimmäinen Pietarin kirje 2
1. Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2. ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3. jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4. Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5. ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.
9. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10. te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".
11. Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,
12. ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.
13. Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,
14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;
15. sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä -
16. niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.
17. Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.
18. Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.
19. Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
20. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.
21. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,
22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",
23. joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,
24. joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".
25. Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Amen!
Vaikka joku nurja olisi mieletään ja teoiltaan, en lähtisi siihen mukaan, vaan vaikenisin, vaikka kärsien, sillä esimerkiksi Herrammekin näin teki, vaieten.

6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.

Kuva
https://i.pinimg.com/236x/62/bb/04/62bb ... 191d2d.jpg
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

3:11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?

3:12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.

3:13 Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.

3:14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

3:15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.

3:16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

3:17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.

3:18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Minua vastaan tuli tällainen Liisi Jokirannan hyvä teksti ja halusin tuoda sen jaettavaksi myös tänne:
Profeetta Jeremian elämästä ja sanomasta

29.11.2017.
Jumalalta saatu kutsumus

Puhuin kerran kuudesluokkalaisille Vanhan testamentin profeetasta, Jeremiasta. Oppikirjan sivulla oli kuvasarja, jossa esiteltiin hänen moninaisia kärsimyksiään. Sitten esitin - oikeastaan ihan vahingossa - kysymyksen: kannattiko tällainen elämä? Eihän sellaista olisi pitänyt kysyä, eikä heiltä voinut odottaa vastausta siihen. Mutta yksi käsi nousi. Poika takarivistä vastasi: "Jos asiaa ajattelee ihmisen kannalta, niin ei kannata. Jos sitä ajattelee Jumalan kannalta, niin kannattaa." Silloin tuli melkein tippa silmään ja ajattelin Jeesuksen sanoin: "Sitä ei ole liha eikä veri sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa."

Tällä ja ensi viikolla paneudumme Raamattuavaimissa Jeremian sanomaan ja elämään. Samalla joudumme miettimään, mikä elämässä kannattaa ja mikä ei.

Jeremia oli vielä nuori mies, kun Jumala kutsui hänet profeetaksi. Jumala puhui hänelle niin selvästi, että hän tiesi varmasti, kenen kanssa hän oli tekemisissä. Hän kuvaa tätä hetkeä kirjansa alussa: "Minulle tuli tämä Herran sana: '5. Jo ennen kuin minä muovasin sinut äidin kohdussa, minä valitsin sinut, ja ennen kuin sinä äidistä synnyit, minä pyhitin sinut. Minä asetin sinut kansojen profeetaksi.'"

Tässä on ilmaistuna jotakin, joka on merkittävää myös meille jokaiselle. Elämämme on Jumalan tiedossa, ennen kuin olemme saaneet alkumme äidin kohdussa. Jumala on tiennyt etukäteen, minkälaisia meistä tulee, meidän ulkomuotomme, luonteemme, lahjamme, taustamme. Kaikki on ollut hänen tiedossaan. Hänellä on myös ollut meille elämäntehtävä jo ennen syntymäämme. Jumalalla on elämäämme varten tarkoitus. Hän ei ole meitä siihen edeltä määrännyt, mutta hän on kyllä tiennyt, kuinka se meidän kunkin kohdalla toteutuu.

Jeremia ymmärsi ainakin jollakin tavalla, mitä merkitsi kutsu Jumalan profeetaksi. Hän kauhistui. Hän oli vielä nuori ja lisäksi aivan tuntematon. Hän ei ollut mikään puhuja, eikä kukaan edes uskoisi häntä. Hän ei tahtonut sellaista tehtävää. Hän kirjoittaa: "6. Mutta minä sanoin: 'Voi Herra, Herra! Enhän minä osaa puhua, sillä olen nuori.'" Jumala tiesi hänen ikänsä ja ymmärsi hänen pelkonsa. Ei ollut helppo nuorena miehenä mennä puhumaan ihmisille Jumalan sanoja. Pilkkaa siitä tulisi ja vastustusta. Jumala oli kutsussaan kuitenkin tinkimätön ja samalla rohkaiseva. Hän vastasi Jeremialle: "7.'Älä sano: 'Minä olen nuori', vaan mene, minne vain sinut lähetän, ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. 8. Älä pelkää heitä, sillä minä olen sinun kanssasi ja suojelen sinua, sanoo Herra.'"

Usein Herra kutsuu tehtäviinsä juuri nuoria. Ehkäpä tässäkin pätee sanonta: "Vanhat koirat eivät opi istumaan." Jeremian kirjasta näkyy myös, että Jeremia oli luonteeltaan arka ja helposti masentuvainen. Jumala tarvitsi juuri sellaisen miehen julistamaan kovaa ja ankaraa sanomaansa. Hän huolehti myös palvelijansa varustamisesta antamaansa tehtävään. Sitä Jeremia kuvaa näin: "9. Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle: 'Minä panen sanani sinun suuhusi 10. ja asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle repimään maasta ja hajottamaan, hävittämään ja kukistamaan, rakentamaan ja istuttamaan.'"

Jumala lupasi antaa Jeremialle sanottavan. Sen suuntaviivat piirrettiin jo kutsumushetkellä hänen mieleensä. Hänen piti repiä maasta ja hajottaa, hävittää ja kukistaa. Eihän kukaan tahtonut kuulla niin kielteistä sanomaa! Mutta Jeremian tuli myös rakentaa ja istuttaa uutta. Neljä kielteistä verbiä, kaksi myönteistä. Niinkö Jumala tahtoo julistettavan myös meidän aikanamme, joka ei ole Jeremian aikaa parempi?

Jeremia sai kutsumuksen, joka kesti hänen elämänsä loppuun asti. Jumalalta saatu kutsumus merkitsee sisäistä tietoisuutta ja vakaumusta: Jumala on minut tähän tehtävään asettanut. Hänelle minä olen vastuussa elämästäni, työstäni ja julistuksestani. Minulla ei ole tästä mitään pääsyä. Kutsumustietoisuus antaa myös voimia jaksaa vastuksista ja vaikeuksista huolimatta, riippumatta siitä, mitä muut ajattelevat tai tekevät.

Vaikeaa olisi astua Jeremian saappaisiin, mutta vielä vaikeampaa elämästä tulee, jos ihminen ei taivu Jumalan edessä.
Raamatunopettaja Liisi Jokiranta.
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

Minulle avautui tänään Raamatustani tämä paikka ja se puhutteli minua, aivan jotenkin kuin tämän päivän uutiset.

Jeremia 2.
6 Sillä sinä olet hyljännyt kansasi, Jaakobin heimon, koska he ovat täynnä Idän menoa, täynnä ennustelijoita niinkuin filistealaiset, ja lyövät kättä muukalaisten kanssa.
7 Heidän maansa tuli täyteen hopeata ja kultaa, eikä heidän aarteillaan ole määrää; heidän maansa tuli täyteen hevosia, eikä heidän vaunuillaan ole määrää.
8 Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa, sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.
9 Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, mutta älä anna heille anteeksi.
10 Mene kallion kätköön, piiloudu maan peittoon Herran kauhua ja hänen valtansa kirkkautta pakoon.
11 Ihmisten ylpeät silmät painuvat maahan, miesten korskeus masentuu, ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
12 Sillä Herran Sebaotin päivä kohtaa kaikkea ylpeää ja korskeata ja kaikkea ylhäistä, niin että se maahan painuu,
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4650
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Tänään tuli FB:ssä sellainen kiertokirje jossa penättiin uskontunnustusta julkiasemalla... siis jakamalla kuvake jossa tunnustettiin usko Jeesukseen vapahtajana. No ihan ok mutta ei kai kuitenkaan välttämättömyys pelastuakaseen.
Perustuu raamatunpaikkaan:
Matt. 10:32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
Naureskelin kun kyse on ylpeydestä Jeesuksessa ja tein sitten yhtymäkohta ylpeydessä lihan himoille ja lopputulos oli, että tein Jeesus Pride logon. Saa jakaa ja käyttää:
jeesuspride.png
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

En ymmärrä tätä Jarmo, valitan.

Mielipiteeni on, jos kirkkoihin ilmestyy mustat-, lila- tai sateenkaari liput, niin minä en mene kirkkoon sisälle.
olli

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja olli »

Joo, tuo on tosiaan kieltämättä ainakin hieman siinä rajalla, jollei joillekin jo yli. Mutta jos sen haluaa ottaa vastaan armon silmillä, niin sitten on ok.
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

Herran puhetta meille kaikille:

Jesaja 58.
5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?

7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.

9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,

10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.

11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu.
Pigeon
Viestit: 887
Liittynyt: 18 Syys 2016, 10:37

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Pigeon »

Aamen!
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

Olen varma siitä, että Herra on kanssamme ja hän tulee näyttämään häneen vilpittömästi uskoville sen, mikä totuus on lopun aikoina. Monet sinetit avataan. Älkää epäilkö ja olkaa kärsivällisiä. Keskustelkaa ja tukekaa kaikkia veljiänne- ja sisarianne Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Auttakaa toisianne. Rakkaus on tärkein käsky. Antakaa anteeksi toisillemme ja älkää olko ylpeitä. Hän on tie, totuus ja elämä!
Herra Jeesus tulee pian!

Vaietkoon kaikki ne muut, jotka eivät halua rakkautta ja anteeksiantoa!
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

Ja Jumala sanoi: "Tämä on sen liiton merkki, jonka minä ikuisiksi ajoiksi teen itseni ja teidän ja kaikkien elävien olentojen välillä, jotka teidän luonanne ovat:
minä panen kaareni pilviin, ja se on oleva liiton merkkinä minun ja maan välillä.
Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, (Moos.1 .9: 12-14).

Tuli näistä sateenkaari lipuista vielä mieleeni, että ihmiset häpäisevät luopumuksessaan jopa Jumalan liiton merkin, joka on mielestäni jo hyvin vakava asia. Toivon, että ihmiset kääntyivät vielä Jumalan puoleen, ennen kuin se on liian myöhäistä. Rukoilkaamme ihmisten ja herätyksen puolesta!
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sanaa Tähän Hetkeen:

Evankeliumi Johanneksen mukaan 10
1. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
2. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
3. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
4. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
5. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
6. Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
7. Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
8. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
9. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
10. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
11. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
12. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
13. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.
14. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
15. niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
16. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
17. Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
18. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
19. Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.
20. Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"
21. Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"
22. Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
23. Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
24. Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."
25. Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
26. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.
27. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
28. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
29. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
30. Minä ja Isä olemme yhtä."
31. Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.
32. Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"
33. Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".
34. Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
35. Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin -
36. niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?
37. Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
38. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
39. Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.
40. Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.
41. Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".
42. Ja monet siellä uskoivat häneen.

AAAMEN!!!!
katso7
Viestit: 1415
Liittynyt: 19 Kesä 2016, 16:58
Viesti:

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja katso7 »

2 Piet ja sitä lujempi on meille nyt profetaallinen sana ja teette hyvIn jos OTATTE SIITÄ VAARIN niin kuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta kunne PÄIVÄVALKENEE ja kointähti koittaa sydämissänne
Ilm 22:16 Minä JEESUS lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa, Minä olen DAAVIDIN JUURIVESA ja hänen suvustansa se kirkas KOINTÄHTI
https://www.youtube.com/watch?v=9ScRmcpRip4
Dennis Jernigan-You are my all in all
Juhani

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Juhani »

Nämä jakeet puhuttelivat minua tänään. Entä puhuttelevatko ne myös teitä?

3 Kuka teidän joukossanne on jäljelle jäänyt, joka on nähnyt tämän temppelin sen entisessä kunniassa? Ja miltä näyttää se teistä nyt? Eikö se ole tyhjän veroinen teidän silmissänne?
4 Mutta nyt ole luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ja ole luja, Joosua, Joosadakin poika, ylimmäinen pappi, ja ole luja, maan koko kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä; sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot. (Haggai. 2:3-4.)

2 Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa;
3 ja israelilaiset sanoivat heille: "Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään."
4 Niin Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta. Ja kansa menköön ja kootkoon kunakin päivänä sen päivän tarpeen. Näin minä koettelen heitä, vaeltavatko he minun lakini mukaan vai eivät. (2.Moos.16:3-4).

Älkäämme napisko ja valittako, vaan kiittäkäämme Herraa. Hän ei ole meitä hylännyt.
olli

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja olli »

Eiköhän se aina mene niin, että jos sana ei puhuttele, vika ei ole sanassa vaan kuulijassa ?
Geokala

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Geokala »

12. Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
13. Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.
14. Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

Jokainen sielu on arvokas! Vanhurskas siis etsiköön eksyneitä ja ohjeistakoon heitä! Se on työtämme!
Sinettisormus

Re: Herran Sana aikamme uskoville

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Herra tahtoo meidän kiinnittävän huomiomme eritoten tähän asiaan: ELÄMÄN LEIPÄÄN!

Evankeliumi Johanneksen mukaan 6
1. Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.
2. Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
3. Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.
4. Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
5. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"
6. Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
7. Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".
8. Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
9. "Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"
10. Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.
11. Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.
12. Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".
13. Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.
14. Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".
15. Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.
16. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,
17. astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;
18. ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
19. Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.
20. Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".
21. Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.
22. Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.
23. Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.
24. Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.
25. Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"
26. Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.
27. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut."
28. Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"
29. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
30. He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?
31. Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."
32. Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
33. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
34. Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
35. Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
36. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
37. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
38. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
39. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
41. Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
42. ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
43. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
44. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45. Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
46. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
47. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä.
48. Minä olen elämän leipä.
49. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
50. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.
51. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta."
52. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
53. Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
57. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
58. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti."
59. Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
60. Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
61. Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?
62. Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
63. Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
64. Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.
65. Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
66. Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.
67. Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
68. Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;
69. ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
70. Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."
71. Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.
Vastaa Viestiin