Eilen kuulin sanat:Tänään on 3.päivä, ajattelin ei voi olla tänään on 6.päivä!

[katso7]

Käännän lisää vähän tosta linkistä jonka joku laittoi ja josta osan sinettisormus käänsi. siinä kirjoitettiin:
Niin monet eivät ole vielä vastanneet kutsuun!
On aika mennä teille ja aitovierille ja kutsua ketä sitten tapaattekin että he tulisivat häihin. Aika lähteä kaduille kertomaan rikkinäisille ihmisille armosta. Aika lopetaa viivettely ja aika alkaa tekemään töitä evankelistoina.
Koska minun omani tajuavat ajan loppuvan koska minun omani kuuntelevat profeettojani. koska he vihdoin ymmärtävät ajan kiirellisyyden.

oma lisäykseni: tarkoituksemme on evankelistoina että mahdollisimman moni ottaisi vastaan tulla kihlatuksi Kistukselle.Eikä vain päästä häävieraaksi. muuten kuuli että Tuusulan kirkossa muutama päivää sitten patrik tiaisen järjestämässä kokouksessa 11 ihmistä oli tullut uskoon. Kiitos Elävän Jumalan Poika Jeesus että sinulla on vielä evankelistoina. meillä kaikilla on siihen mahdollisuus jos tahdomme tehdä sen Pyhän Hengen voitelussa rakkauden tähden ei pakon takia. Lahjaksi olette saaneet lahjaksi antakaa. Onko sinulla mitään annettavaa jos Et elä enää sinä vaan Kristus sinussa! Tätä ei enää voi hokea. jos ihmiset eivät halua eikä heitä kiinnosta toisten ikuisuuskohtalonsa(todistamisen kautta se on mahdollista) se on heidän ja Jumalan välinen asia. Kaikki ilmestymme Kristuksen tuomiostuimen eteen. kaiken minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistänne... suurin teko on sovituksen viran vieminen!

[Sinettisormus]

Shalom ja Siunausta teidän kaikkien päivään!

Täydynpä taas kertoa eilisestä, työpäivästäni, en kerskaillakseni, vaan osoittaakseni, että elämässäni saan julistaa myös muualla kuin täällä kirjoituksissani. Sopivissa ja sopimattomissa hetkissä.

Eilen taas töissä, lähdimme lukupiiriin erääseen palvelukotiin. Nyt lähdin asiakkaan kanssa kahdestaan. Luimme edelleen tuota samaista hengellistä runokirjaa, nyt olimme vain eri osastolla. Eräs mummo taputteli iloissaan runojen välissä ja hoitajakin tuli piiriimme lukemaan, itse sitä pyytäen. Runojen kautta sain viestittää Jeesuksesta.

Sitten tulimme takaisin Työtoimintaan. Yksi asiakas juoksi itkuissaan työpisteeltään luokseni. Ohjasin hänet takaisin ja ymmärsin että siellä oli tapahtunut jokin väärin käsitys asiakkaitten kesken, mutta sain tilanteen rauhoittumaan ja hymyn palaamaan asiakkaan huulille.

Sitten yksi asiakas, tuli luokseni ja yleensäkin hän hakeutuu luokseni. Harmitteli kun ei ollut töitä, olisi voinut olla hyvinkin kotona. Sanoin, että oli tärkeää myös saada sosiaalista kanssa käyntiä. Tämä vastasi minulle, ettei pystynyt kaikkien kanssa keskustelemaan, sillä hän on hyvin hiljainen ihminen. Näin tärkeyteni tuon ihmisen rinnalle, sillä hän selvästi aina hakeutui luokseni ja monasti jos tilaisuus sallii, puhumme myös hengellisistä asioista. Näin kävi nytkin, kun lähdimme syömään, tuli siihen vielä toinen asiakas, joka oli hyvin harmissaan. Naama oli täysin kurtussa. Kysyin, mikä hänellä oli hätänä ja tuntui olevan kaikki.

Syödessämme, hän alkoi puhumaan aikoja sitten tapahtuneesta auto onnettomuudestaan, jossa oli lähellä kuolla. Sanoi, että silloin ymmärsi, että on muutakin, kuin tämä näkyvä maailma.
Tämä oli minulle avain. Aloin puhumaan uskostani Jeesukseen ja molemmat asiakkaat nyökyttelivät ja halusivat uskoa samoin. Ilmeni, että Työtoiminta oli joskus tehnyt päivä käyntejä seurakunnan kahvilassa jossa oli jotakin hengellisiä aamu tilaisuuksia, mutta sitten ne vain ykskaks lakkautettiin.
Harmittelin, että noin oli käynyt ja näin samalla näytetään kuinka vähän näitä asioita arvostetaan.
Kuitenkin monessa hoitopaikassa on näille hengellisille asioille selkeä tarve. Kerroin myös tälle masentuneelle hyvän vinkin, millä saa masennuksen häviämään, eli ylistyksen Herralle hengellisten laulujen kautta, tai vaikka ottamalla raamatun ja alkaa laulaa sitä, sillä se vihulainen vihaa Herran ylistystä ja pakenee.
Olin iloinen tuosta keskustelustamme, sillä molempien silmät olivat muuttuneen taas iloisiksi.

Ennen kuin lähdin kotiin, kerroin parille uskovalle hoitajalle, että olin alkanut lauantaista keventämään ruokavaliotani. Ihmettelin ensin kuinka saisin pidettyä motivaationi yllä, sillä suoli tulisi kurnimaan herkkuja. Sitte sain tuon oivallisen ajatuksen, että en tee sitä itseni vuoksi, enkä edes miestäni mielyttääkseni, vaan teen sen Jeesukselle ja kerroin sen myös ääneen. Ihmeellistä kyllä, kun tuon tein, minulla on ollut oikein hyvä olla eikä nälkä ole liioin kiusannut.
Toinen hoitajista oli yrittänyt lopettaa tupakan polttoa ja lupasi että voisi koettaa tuota samaa, jättää se Jeesukselle! Sillä kun lupaa jotain Herralle, on paha paikka rikkoa tuo lupaus Herralle.

Tulin ulos ja olin kotiin lähdössä, tuo toinen asiakas, joka oli ensin masentunut, tuli vielä siinä pihalla, ulkona vastaan, hihkaisin vielä hänelle lähtiäisiksi: "Muista sitten minun vinkkini!" Hän vastasi hymyillen, että VARMASTI MUISTAA! Kun kävin sitten illalla läpi tuota päivääni, huomasin kuinka olin saanut toimia LOHDUTTAJANA, Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa!
Kiitos ja Kunnia Jeesukselle Kristukselle! Kiitin Herraa taas hyvästä päivästä, sillä olin taas päässyt tuomaan Häntä esiin ja Hänen ihmetekojaan!

[tuula]

no aamen sinetti. ompa ollut sinulla päivä. tosi hienoa. olen itsekin täällä työpaikallani sanonut monet kerrat että nämäkin vanhukset tarvitsevat muutakin kuin radiosta tulevaa musiikkia. aina on radiot huutamassa rokkia sunmuuta höpötystä. ei vanhukset jaksa kuunnella rokkia päivästä toiseen. suuri olisi tarve myös Helsingin vanhustenpalvelutaloissa hengellisille asioille. monen olen nähnyt itkua vääntävän, jos Jumalasta puhuu.

[Sinettisormus]

Minuakin aluksi hieman jännäsi tuo ruokailussa käyty keskustelu, sillä siinä aivan seinän takana, siis sellainen lasiseinä, on ohjaajien toimisto ja huomasin, että siellä oli yksi mies ohjaaja, joka on täys ateisti ja minua oli varoitettu hänestä, että uskoa ei tule näyttää hänen aikanaan, joku oli kuulema joskus saanut potkut sieltä tämän takia. No, kun olin tuon tiedostanut, että tämä on siellä toimistossa, samassa päätin, että siinähän kuulee jos kuulee, mutta me jatkamme keskustelua, joka oli ilmi tärkeä molemille asiakkaille.
Sanoinkin, että olisi tärkeää, jos olisi mahdollista, tehdä sellainen piiri, niille jotka haluavat keskustella näistä asioista. Oma keskustelu nurkkaus hengellisille asioille ja siellä minäkin haluaisin olla mukana vetämässä tuota keskustelua.
No, tiedän, että tuosta ei taida voida edes keskustella, mutta nousipahan ajatus ilmoille ...

[Eero]

Hienoa Sinettisormus! Aamen. Mutta on se vaan kummallista, että uskosta Kristukseen on tehty niin paha asia meidän yhteiskunnassamme, että siitä pitää varoen puhua. Ymmärrän kyllä tämän sen kautta, että yhteiskunnan virallisten tahojen pitäisi olla neutraaleja... vai pitäisikö? Ja mitä on neutraalius? Vielä muutama vuosikymmen sitten Kristinusko oli Suomen perusta.

Herra, tule pian, että ihmiset ymmärtäisivät mielettömyytensä ja kääntyisivät Sinun puoleesi! Ainoaan Pelastukseen ja Iankaikkiseen elämään. Aamen

[Juhani]

Ihmiset on sidottu ja petetty saatanan valheella Kristuksesta. Miksi nykyajan ihmisiä ei kiinnosta enää iäisyysasiat, vaikka se on väistämättömästi jokaisella edessä! Miksi maailma ei kaipaa enää rakkautta ja ihmisten auttamista? Miten viemme rakkaat veljet ja siskot Jeesuksessa, evankeliumia juuri niille ihmisille joilla on suurin hätä ja pelastuksen jano? Olemmeko sen unohtaneet? Sehän on suurin tehtävämme. Tukekaamme toisiamme ja keskustellaanme!

[-jarmo-]

Hyvä kysymys Juhani ja ollut varmasti ikiaikainen ongelma. Miten toimia jotta toimisi oikein?

Jumalan tahdon täyttäminen on minun mielestäni keskeisesti sitä että löydämme Hänen poikansa Jeesuksen vapahtajaksemme. Se on asia Nr1. ja Jeesus itse sanoi meille omin sanoin että "...ja köyhät teillä on aina ruokittavananne" ne eivät siis lopu koskaan. Itsellänikin on elämässä ollut monia vaiheita, yritysjohtajasta huippupalkalla aina työttömään alle köyhyysrajalla eläjään. Olen kuitenkin selvinnyt kaikessa koska monilla on se Nro1. Jeesus Kristus jonka veren suojassa voimme tulla toimeen jokaisessa tilnateessa. Yritysjohtajana elin hienosti, leveästi mutten unohtanut velvollisuutta muita kohtaan koska Jeesus puhui sydämessäni. Sitten taas köyhyydessä kun rahat ja toivokin on jo hiipumassa, löytyy aina ovelta joku joka tuo auttavan kätensä. En ole koskaan joutunut siihen pisteeseen ettei ole jotain mikä olisi välttämätöntä, vaan ihmeiden kauttakin nämä välttämättömyydet tulevat itse oven taakse, eikä minun edes tarvitse miettiä asiaa kovin, vaan vain luuottaa Herraani Jeesukseen.