Näky: Raivaustraktori

[Sinettisormus]

Shalom, te kaikki rakkaat sisareni, perheenjäsenet!
Kun heräsin aamusta, sain nopean kuvan, kulkuneuvosta, jossa oli vilkkuvalot päällä. Se ei ollut Paloauto, jonka muutaman kerran olen nähnyt vaan kuin jokin Raivaustraktori.
Kuvaa näytettiin niin vähän aikaa, joten meinasin sen hylätä. Nuo vilkkuvalot, näkyi kuitenkin siinä hyvin vahvana.
Äsken, kun vastailin tuolla sisarelle, nousi tämä kuva uuteen arvoon mielessäni.
Nyt alkaa henkimaailman puolella, raivaustyöt, jollakin alueella ja joidenkin elämässä, suurta muutosta on tulossa.
Raivataan esteet pois sydämistämme ja tehdään tilaa sinne Jeesukselle ja vain yksinomaan JEESUKSELLE!
Amen!

[Sinettisormus]

JESAJA 35
1. Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin
lilja.
2. Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
3. Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
4. Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
5. Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
6. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
7. Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
8. Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.
9. Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
10. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

[Sinettisormus]

[Sinettisormus]

JESAJA 40
1. "Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne.

2. "Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."
3. Huutavan ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.
4. Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi.
5. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut."
6. Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun pitää julistaman?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen:
7. ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa.
8. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.
9. Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!"
10. Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.
11. Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.
12. Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?
13. Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa?
14. Kenen kanssa hän on neuvotellut, joka olisi hänelle ymmärrystä antanut ja opettanut oikean polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen tien?
15. Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.
16. Ei Libanon riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polttouhriksi.
17. Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä.
18. Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?
19. Jumalankuvanko? - Sen valaa valaja, ja kultaseppä kullalla päällystää, sepittää sille hopeaketjut.
20. Kenellä ei ole varaa sellaiseen antimeen, se valitsee puun, joka ei lahoa, hakee taitavan tekijän pystyttämään jumalankuvan, joka ei horju.
21. Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet?
22. Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.
23. Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi.
24. Tuskin he ovat istutetut, tuskin kylvetyt, tuskin on heidän vartensa juurtunut maahan, niin hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat; myrsky vie heidät kuin oljenkorret.
25. "Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin", sanoo Pyhä.
26. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois.
27. Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: "Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta"?
28. Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.
29. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.
30. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;
31. mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

[-jarmo-]

Amen! Tuossa minäkin tunsin hengessäni kosketusta. Totisesti AMEN!

[-jarmo-]

Kerron erään tarinan lähes kymmenen vuoden takaa, jolloin olin ensimmäisiä vuosia toipumassa järkytyksistä ja jotka koin sinä vuonna 2006 mutta myös tapailin maata jalkojeni alla, koska elvästi luulin että nyt kaikki loppuu ja me lähdemme Taivaan kotiin. Kuitenkin elämä siitä sitten vaan jatkui ja jatkui.. sekä olin myös perustanut tämän www.pelastussanoma.fi sivuston, jonne aloin päivittäin kirjoittaa.
No silloinen naapurini oli myös innokas netissä julistamaan mutta enemmänkin näillä keskustelupalstoilla ja hänellä oli oikeen kaksi tietokonetta joilla hän surffasi ja joissa oli jos minkälaisia ohjelmia joilla tämä operoi siellä.
Tämä "nuori mies" oli aika vasta tullut uskoon ja intoa oli enemmän kuin "IsoLääkäri" yläkerrassa sallii ja koin itsekin tämän nuoren miehen innon perin omavoimaisena mutta silti kuitenkin into oli aitoa. Hän koki olevansa jotain suurta Jumalan suunnitelmaa, kuten tiedämme monen kokeneen ja itse olen sen asian käynyt myös läpi. Emme me ole mitään, emmekä me saa yrittää väkisin olla mitään muuta kuin tehdä se minkä voimme. Siinä resepti! ...koska ylimielisyydellämme ei ole rajoja. Me imuroimme varmasti kaiken kunnian minkä irti vaan saamme, jos annamme sille vallan. Se on saatanasta tulevaa alemuuden tunnetilaa, joka on nöyristelyn kanssa sisarus, koska sana nöyryys ja Jumalan antama näyryys on vanhurskautta ja saatanallinen nöyryys on nöyristelyä... ja sama päin vastoin kunnianhimon kautta. Omavoimainen ylpeys on itseasiassa vihaa ja kaunaa Jumalaa vastaan ja ylpeys uskon kautta ristille jälleen vanhurskauttaa meidät.
Noh, tämä nuori mies koki olevansa Jumalan suu ja liha maailmassa ja hän oli saanut profetian/unen jossa tämä näki kuinka hän koitti kylvää siementä käsin ja siitä ei tahtonut tulla mitään. Mutta sitten unessaan hän näki kuinka Taivaasta annettiin hänelle sellainen valtava traktori, jossa oli sellaiset leveät molemmin puolin varistellut siementäjät jolla veti yhdellä vedolla siementä peltoon pari-kolmekymmentä metriä ja sitten alkoi homma pelittään.

Kaikki tahtomme ei ole meidän käsissä, vaan meidän kuuluu olla nöyriä vanhurskaudessamme ja tehdä vain se mihin Jumala meidät kutsuu, emmekä saa yrittää mennä Jumalan suunnitelman ohi. Muistan erään saarnamiehen joka tästä samasta asiasta puhui kuvauksin että jos olet autokorjaamossa, jossa sinun autoasi korjataan. Asentaja on kymmeniä vuosia korjannut näitä autoja ja tuntee ne kuin omat taskunsa. Sitten sinä menet siihen väliin koska homma alkaa kestää liian kauan ja sanot että kuulehan kun minä tässä osaan tämän kyllä nyt paremmin, etkä käsitä asiasta kuitenkaan tuon taivaallista. No kiltti asentajahan antaa sitten sinun pilata autosi ja saat maksaa siitä ihan omasta selkänahastasi mutta kyllä tämä ammattimies sitten korjaa vahingon mutta sitten se vaan kestää vielä kauemmin, eikä sinun saa puuttua sen työhön, ennen kuin tämä sanoo että, nonnih, nyt mene ratin taa ja käynnistä auto, niin kokeillaan. Ja sitten se siitä lähtee...

[Sinettisormus]

Kiitos Jarmo näistä hyvistä ja todellisista esimerkki kertomuksistasi. Todella meidän tulee puskea itsestämme tuo kaikki maallinen pois ja tehdä tilaa Jeesukselle, joka voimassaan sitten voi meitä käyttää, pelastusautoina ja traktoreina, mutta voima niihin tulee VAIN HERRALTA!
Amen.

[Sinettisormus]

Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan, pronssiovet murran, rautateljet isken irti.
Jes. 45:2

[katso7]

Mikä vahvistus Herralta. Näin aamuyöstä näyn josssa oli aivan kuin pieni rauta tai hopeinen laatikko tai polttouuni. Molemmilla puolilla oli pienet luukut toinen puoli oli auki ja yritin avata sitä toista kiinni olevaa luukkua väkisin mutta aivan kuin se olisi ollut hitsattu kiinni. Katoin aamulla raamatusta paikkoja murtamiseen ja luin just tämän paikan ....pronssiovet minä murran...Elikkä Hän kulkee edellämme. Eli odottelen ...olen avannut sinun eteesi oven eikä kukaan voi sitä sulkea.

[-jarmo-]

Mä olen varma että me elämme nyt kaiken murtumisen hetkiä. Näen sen omassa elämässä ja maailmalla mutta näyttää olevan uskonveljien ja sisartenkin elämässä. Muutoksen aikaa!!! SUUREN MUUTOKSEN.

[näkymätön ninni]

Jarmon tarina omavoimaisesta ylpeydestä oli todella hyvä!

Tuli tuosta Jarmon viestistä mieleen tämä Sanan paikka:

Raamattu 1933/38 tekstistä.
Room. 12:3

Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut.

[näkymätön ninni]

Arvatkaas mitä???

Tämän päivän hartausteksti Juha Vähäsarjan päivittäishartauskirjasta kuuluu näin:

Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan, pronssiovet murran, rautateljet isken irti.
Jes. 45:2

Tämän lupauksen varassa eräs kristitty uskaltautui kohtaamaan elämänsä pelottavan hetken. Hän jättäytyi Jumalan lupauksen varaan ja uskaltautui luottamaan häneen, joka voi murtaa pronssiovet ja joka kykenee iskemään irti rautateljet. Uskaltautui siitä huolimatta, että tuleva edelleen pelotti. Elämän suuria esteitä ei aina silotella. Aina eivät vuorimaat tasoitu edessämme. Aina Jumala kuitenkin auttaa ja antaa tulevan päivän ja taas seuraavan. Joskus lujat ovet murretaan ja esteenä siintänyt ahdistuksen vuori tasoitetaan kuljettavaksi. Joskus lukot irrotetaan ja saamme jatkaa vaivoista vapaina. Joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin esteet otetaan pois kaikkien Jeesusta seuraavien elämästä. Siihen saakka hän, hyvä Paimen, kulkee edellämme myös vaikeammilla vuorimailla. Hänen jäljissään löytyy oikea tie ja oikeat ovet aukeavat.