Etsikkoaika

Keskustele näyistä, unista ja profetaalisista kirjoituksista
Sinetti

Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinetti »

Shalom teille, siskot ja veljet!
Tänä aamuna kun olin jo rukoillut Herralle ja olin vain hiljaa Hänen läsnäolossaan, näin kuvan tällaisesta palstaketjusta, jossa näytettiin vain sinisellä kirjoitettua otsikkoa, jossa luki: Etsikkoaika. Joten yritetään avata sitä hiukan. Se on aikaa, kun ihminen hakee uskoaan ja lopulta sen toivottavasti löytää, sillä me voimme myös kadottaa tuon ajan, joita Jumala meille muutaman kerran elämässämme antaa, että silloin löytäisimme Hänet. Sananpaikka jota Herralta pyysin avautui tähän näin:

31. Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
32. Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
34. Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.
35. Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;
36. ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.
37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;
38. ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
39. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
40. Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.
41. Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.
42. Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."

Matt.10
Sinetti

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinetti »

""Puhuminen etsikkoajasta kuuluu näihin kielemme sanontoihin, jotka perustuvat Raamatun sanoihin. Jerusalem, t.s sen väestö, ei tuntenut etsikkoaikaansa. Se oli surullinen juttu, kuten saattaa päätellä kuulemastamme evankeliumista. ”Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden”. Se toinen kerta, kun Jeesuksen sanotaan itkeneen. Toinen kerta oli Lasaruksen haudalla.

Jeesus ei itkenyt omaa kovaa kuolemaansa ja kärsimistään, joka oli pian edessä, vain muutaman päivän päässä. Hän itki oman kansansa kovaa sydäntä ja katumattomuutta, jolla tulisi olemaan kauheat seuraukset. Voidaan sanoa, että Jumala itse itki Jeesuksessa. Eikö se osoita taivaallisen Isän rakkautta ihmislapsia kohtaan!

Jeesus tunsi kansansa ja sen ajatukset ja tiesi, mihin kaikki vielä johtaisi. Jeesuksen ennustus toteutui syyskuussa vuonna 70, kun roomalainen sotapäällikkö Titus hävitti kaupungin. Sitä ennen keskinäinen valtataistelu, nälkä, taudit ja täydeksi anarkiaksi kasvanut väkivalta olivat likipitäen tuhonneet kaupungin. Vuonna 130 tapahtui vielä perusteellisempi hävitys. Raunioiden halki kynnettiin auralla vako vertauskuvallisena eleenä kaupungin tuhosta. ”Sinuun ei jää kiveä kiven päälle” toteutui kirjaimellisesti.

Jerusalem ei tuntenut etsikkoaikaansa. Jotkut sen asukkaista sentään tunsivat. On syytä kertoa myönteinenkin esimerkki. Markus kertoo sokeasta kerjäläisestä Bartimaioksesta, joka istui tien vieressä Jerikon lähellä Jeesuksen kulkiessa ohi. Kun hän kuuli, että ohikulkija oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa: ”Jeesus Daavidin Poika, armahda minua”. Se oli Bartimaioksen etsikon hetki. Jos hän olisi pysynyt vaiti vielä kymmenen minuuttia, Jeesus olisi ollut jo kuulomatkan ulkopuolella, mutta Bartimaios käytti oikein etsikon aikansa ja sai avun. Hän sai näkönsä takaisin ja lähti kulkemaan Jeesuksen mukana.

Tässä onkin etsikkoajan oleellinen sisältö. Se merkitsi alun perin aikaa, jolloin joku arvovaltainen ylhäinen henkilö vieraili paikkakunnalla tai jonkin perheen tai henkilön luona. Silloin asianomainen saattoi tuoda hätänsä tai avuntarpeensa tämän arvohenkilön tietoon. Tämä saattoi vaikutusvallallaan ratkaista hänen pulmansa.

Tällainen arvohenkilö oli Jeesus oman kansansa parissa ja Jerusalemin asukkaiden keskuudessa. Heillä oli etsikkoaikansa, mutta he eivät käyttäneet sitä, vaan jatkoivat tuhoisalla tiellään. Luukas antaa pienen välähdyksen siitä, millä tavalla Jeesus tarjosi kansalleen tuota etsikkoaikaa. Luukas kertoo ensin Jeesuksen suorittamasta temppelin puhdistuksesta ja kirjoittaa: ”Hän opetti sitten joka päivä temppelissä”. Juuri siinä etsikon hetki olikin, Jeesuksen opetuksessa. Sitä opetusta ei kuitenkaan otettu vastaan. Hengelliset johtajat miettivät, miten voisivat raivata Jeesuksen tieltään, ja kansakin hylkäsi hänet muutamaa päivää myöhemmin.

Meidän etsikkoaikamme ovat samat kuin juutalaisillakin. Sama arvohenkilö tarkastaa meitäkin, Jeesus Kristus. Meidän elämämme on siinä tarkastelun kohteena, kun hänen sanansa ja opetuksensa ovat kuuluvillamme. Jeesus opettaa meitä sanansa välityksellä, jos vain tahdomme kuulla sitä. Millä tavalla ja millä mielellä kuulemme hänen opetustansa? Luther opastaa meitä 3. käskyn selityksessä näin: ”Meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme väheksy Jumalan sanaa ja sen saarnaa, vaan pidämme sen pyhänä, kuuntelemme ja opimme sitä mielellämme”.

Se on elämän sanaa, jota kannattaa kuunnella. Monella on se kokemus, että Jeesuksen sanoissa on totuus. Hän on tie, totuus ja elämä. Jeesuksen opetuksella voi olla myös epämukavalta tuntuva vaikutus. Se voi viiltää sydäntä. Niin käy, kun Jumalan sana osoittaa meidät syntisiksi ja näyttää, että olemme rikkoneet Jumalan käskyjä ja pyhää tahtoa vastaan.

Monilla on Jeesuksesta sellainen omatekoinen käsitys, että hän olisi jonkinlainen hyvänahkainen henkilö, jota itse asiassa kukaan ei olisi vaivautunut ristiinnaulitsemaan. Evankeliumeissa kohtaamme toisenlaisen Jeesuksen. Hän aiheutti loukkaantumisia joka taholla.

Ne, jotka eivät loukkaannu häneen, vaan myöntävät syyllisyytensä ja syntisyytensä Jumalan edessä, löytävät hänessä armahduksen, omantunnon rauhan ja uuden elämän. Meillä on etsikon aika silloin, kun kuulemme Jumalan sanaa. On mahdollista ottaa vaarin etsikkoajastaan. Ajatelkaamme vain Bartimaiosta, josta edellä oli puhe. Oli muitakin: Sakkeus, verenjuoksua sairastanut nainen, syntinen nainen fariseuksen kodissa. Oli paljon ihmisiä, jotka Jeesus kutsui seuraajikseen.

Niin on meidänkin laitamme.Nytkin on monia, jotka tuntevat Jeesuksen kutsun ja seuraavat kutsua. Jokaisen elämässä on vaiheita, jolloin Jeesus kutsuu aivan erityisesti. Niin tapahtuu useinkin elämän kriisiaikoina, jolloin elämämme arvot ovat muutenkin arvioinnin alaisina. Jeesuksen kutsu voi tulla myös aivan tavallisessa elämänmenossa. Sellainen voi olla ystävän kutsu lähteä seuroihin tai Jumalan sanan luuloon. Tärkeää on silloin, että on avoin ja myönteinen asenne. Antakoon taivaallinen Isä meille avoimen ja alttiin mielen kuulla ja seurata hänen kutsuaan.""
Sinetti

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinetti »

JESAJA 55
1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.
4. Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.
5. Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut.
6. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.
7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.
8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
12. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.
13. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.
Sinetti

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinetti »

RUKOUS: Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, joka Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa olet avannut meille portin valtakuntaasi. Anna anteeksi, että usein olemme hyljänneet meitä etsivän armon. Älä salli meidän viivyttää parannuksentekoamme. Herätä meidät Hengelläsi valvomaan, että ottaisimme vaarin etsikkoajastamme ja kerran kaikkien Kristukseen uskovien kanssa saisimme käydä porteista sisälle sinun pyhään kaupunkiisi. Aamen.
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tässä ohjelma sinulle, joka nyt etsit Jeesusta ja ihmettelet mitä sinun elämässäsi nyt tapahtuu: Tie on valmis- Mitä on etsikkoaika.
http://www.tv7.fi/vod/player/27367/
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Jumalan oman kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt erityisesti joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usein näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3: 15).
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Tänä aamuna rukouksessa, kuulin lempeän ja hyvin rauhaisan mies äänen sanovan sanoja: -"... onnistumisia... tänäiltana... 7x voi haudata... kymmenen. Nyt jään katsomaan miten tämä avautuu. Olin päivän töissä, ja nyt väsynyt ja sähkökatkokin viivästytti tämän kirjoittamista, mutta toin silti tämän, jos jollain herättää ajatuksia, minulla kyllä on jotain, mutta niistä ehkä tarkemmin huomenna.
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Sinettisormus kirjoitti:Tänä aamuna rukouksessa, kuulin lempeän ja hyvin rauhaisan mies äänen sanovan sanoja: -"... onnistumisia... tänäiltana... 7x voi haudata... kymmenen. Nyt jään katsomaan miten tämä avautuu. Olin päivän töissä, ja nyt väsynyt ja sähkökatkokin viivästytti tämän kirjoittamista, mutta toin silti tämän, jos jollain herättää ajatuksia, minulla kyllä on jotain, mutta niistä ehkä tarkemmin huomenna.
Shalom, siskot ja veljet!
Lupailin vähän avata tänään tuota eilistä sanomaa, josta kerroin myös miehelleni heti aamusta ja hän kommentoi: -" Ei kai meille ole tulossa noin monia hautajaisia?" Lohduttelin, että en sitä niin ymmärrä, ei ole kyse hatajaisista, vaan ymmärrän sen anteeksi annoksi, niin kuin Matt.18. sanoo:

21. Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"
22. Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

Me saamme siis haudata pahat tekomme, Jeesuksen anteeksiannon kautta, näin tuon kodan ymmärsin, eikä siinä sanottu että joudumme hautaamaan, vaan, voimme haudata, sekin kertoo jo tuon kokemani asian puolesta. Mietin tuota, ...onnistumisia, mistä ihminen voi tietää onnistuneensa erilaisista asioista elämänsa aikana, ehkä jotain voi, muistaen sen onnistumisen ilon, mutta kaikkea emme voi tietää, onnistuimmeko juuri Herran silmissä, onneksi hän on omalleen armollinen. Se, että kokee onnistumisen ylpeytenä, ei ole Herran silmissä onnistumista, siksi monesti olenkin joillekkin korjannut, että kun jossain onnistuu, älkää olko siitä ylpeitä, vaan olkaa siitä iloisia ja kiitollisia, sillä ylpeys on aina synti..
Töissä kerroin myös parille työkaverille noista sanoista jotka kuulin ja hekin olivat ihmeissään, samalla avauduimme myös enemmänkin tästä henkisestä puolestamme ja koin sen ja sanoinkin sen heille, että tämäkin voi kuulua sinne onnistumisen piiriin, opimme tuntemaan toisiamme henkiseltä puolelta paremmin, sitten he pyysivät minua sunnuntaiseen Jumalanpalvelukseen, jossa he olivat laulamassa, sanoin että tulen mielelläni jos ei ole mitään esteitä. Illalla kotia tulessa, kerroin näistä miehelleni ja kutsusta jonka sain ja mieheni vastasi, aivan kuin hieman pettyneenä:
-" Ei minua ole kutsuttu, ... en tosin taitaisi keritäkkään..." Muuta ei sitten ihmeellistä illalla milestäni tapahtunutkaan, niin kuin ääni sanoi: ..."tänäiltana..." Ehkä nuo mieheni sanat kuitenkin kertoi siitä, että hän hengellisesti edistyy uskontiellään, että siemen on kasvussa, näin ainakin toivon ja siunauksin tätä olen rukoillut hänelle. Tuo ...kymmenen... ei vielä avautunut mitenkään ja muutenkin voi tuo sanoma vielä avautua toisinkin, sillä kyseessä voi olla myös ulkoiset seikat, se jää nähtäväksi, mutta näin niitä eilen pähkäilin.
Siunausta teidän kaikkien päivään!
näkymätön ninni

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja näkymätön ninni »

Hei Sinetti siskoni!

Minulle tuli mieleen tuo sama paikka Sanasta, kun aamulla kävin vilkaisemassa tuon viestisi noista sanoista, jotka kuulit rukouksessa.

22. Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän."

Siinä muuten on tuo kymmenenkin. (seitsemänkymmentä) :roll:
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

näkymätön ninni kirjoitti:Hei Sinetti siskoni!

Minulle tuli mieleen tuo sama paikka Sanasta, kun aamulla kävin vilkaisemassa tuon viestisi noista sanoista, jotka kuulit rukouksessa.

22. Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän."

Siinä muuten on tuo kymmenenkin. (seitsemänkymmentä) :roll:
... kiitos ninni ja totta, siinä on tuo kymmenenkin ja minäkin mielessäni sitä juuri noin yritin sovitella, kun on puhe kymmenistä, "seitsemänkymmentä". :)
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

- Jumala on ja että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät.”
Hebr. 11:6
Jumalattomat ovat kaikkina aikoina vihanneet niitä, jotka ovat heitä parempia. Aabelin kuuliainen ja vakaa uskonelämä oli Kainille ainaisena nuhteena.
- Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojaan nuhdeltaisi.”
Joh. 3:20
Mitä kirkkaampana taivaallinen valo heijastuu uskollisten Jumalan palvelijain luonteesta, sitä selvempinä ilmenevät jumalattomien synnit, ja sitä kiivaammin he pyrkivät tuhoamaan ne, jotka häiritsevät heidän rauhaansa. Kaikki Jumalan vastainen on lähtöisin saatanasta.
- Tänään on loppuelämämme ensimmäinen päivä”.
Eli nyt on hyvä hetki tehdä parannus, hyvä muutos elämään. Antaa anteeksi ja pyytää anteeksi. Tunnustaa Herra, Jeesus Kristus, Ylösnoussut. Tärkeintä on että tekee sen täydestä sydämestä, rakkaudella, muuten sillä ei ole mitään merkitystä. Minä toistan näitä asioita, mutta kyllä ne ovatkin niin tärkeitä että niitä on syytä toistaa. Meidän aikamme on todella käynyt vähiin. On hyvä että sydämestä löytyy myös oikeanlainen nöyryys, että olet altis laittamaan likoon itsesi heikomman puolesta, aivan niin kuin Jeesuskin teki, kaikki meidän asiamme meni, Hänen omien ongelmiensa edelle. Paholainen riehuu ympärillämme ja se pelkää kaksin verroin enemmän meitä, mitä me pelkäämme. Demonit pelkäävät meitä ja myös toisiaan, käyden toistensakin kimppuun, sillä paholainen tietää että sen aika on vähissä…
- Uskallatko olla sitä vastaan???
Kunpa ihminen todella alkaisi näkemään että on olemassa henkimaailma, hyvä ja paha ja uskoisi siihen ja sitä kautta ymmärtäisi käydä taistoon. Tämä ei todellakaan ole mitään uskovien hörhöilyä ja sitä että uskotaan johonkin satukirjan tapaiseen tekstiin. Ei todellakaan, vaan tämä on täyttä totta, on se minulle niin monesti todistettu tuolta rajan toiselta puolelta ettei minulla aineskaan ole varaa uskoa sen todenperäisyyttä. Minulle on konkreettisesti näytetty jo lapsuudesta että se kaikki on totta. Sinullekin tämä tulee todemmaksi mitä enemmän olet yhteydessä Herraan. Rukoilemalla päivittäin ja lukemalla päivittäin myös Raamattua. Ääneen lukien se muuttuu voimallisemmaksi ja rukoukseksi. Psalmi 91, sanotaan että on se voimallisin Psalmi Raamatussa ja antaa hyvän suojan kun sitä lukee päivittäin. Jotkut sanovat että Raamattua pitäisi lukea
vähintään puolitoista tuntia päivässä. Itsekin olen kokenut sen että mitä enemmän olen yhteydessä Herraan, sitä enemmän alkaa tapahtua asioita, se yhteys on hyvin tärkeä. Jeesus on meidän paras ystävämme. Hän rakastaa meitä kaikkia, minua ja sinua, niin kuin myös Isä Jumala joka antoi meille ainokaisen Poikansa. Miten suurta rakkautta se osoittaakaan. Jeesuksen rakkaus on sinuun niin suurta, ketään muuta siihen rakkaus suhteeseen ei kuuluisikaan eikä olisi olemassa, niin täysillä Hän rakastaa. hän kuitenkin rakastaa meitä kaikkia täysillä, yksilöllisesti.
- Miksi et ottaisi vastaan tällaista rakkautta ja ystävyyttä?
Ymmärrän että tätä on uskottoman vaikea ymmärtää ja sisäistää, on tämä niin oma maailmansa. Mitä enemmän alkaa ymmärtämään kasvaessaan uskossa, alkaa nähdä asiat aivan toisella tavalla. Olen uskonut lapsesta asti mutta nyt vanhempana huomaan että näkökykyni uskon asioihin on muuttunut. Raamatun sanakin on alkanut avautua aivan toisella tavalla. Se joka haluaa ja etsii, löytää. Meillä kaikilla on siinäkin asiassa oma henkilökohtainen tie, jotkut löytää nopeammin ja jotkut hitaammin, se riippuu siitä taivaallisesta suunnitelmasta mitä meidän on tarkoitus täällä maailmassa oppia. Mitään ei kuitenkaan tapahdu jollemme itse sitä halua. Välillä on ns. erämaa kausia jollin tuntuu ettei mitään tapahdu, ne saattavat kestää vuosiakin. Saattaa tulla sellainen olo että onko minut Jumala hyljännyt, mutta ei ole. Kaikki on meille opiksi. Saamme niinä aikoina sulatella jo oppimaamme ja ehkä yrittää toteuttaakin niitä kentällä. Se on myös etsintä aikaa, ehkä myös oppimista nöyrtymään ja rakastamaan pyyteettömästi. Joskus voi olla rankkakin elämänkoulu, mutta muutosta siihen uuteen elämään ei voi tapahtua jollei vanha kuole, se voi olla hyvin kova kokemus, aina se kuitenkin jättää jonkin todella tärkeän opin jota muuten ei olisi voinut saavuttaa. Tämän kun ymmärtää on helpompi ottaa vastaan vaikeitakin asioita. Tämän olen itsekin saanut kokea. Muista että elämä voi yllättää, hyvällä tai pahalla tavalla. Koskaan ei tiedä koska on se viimeinen päivä ja
kun sen rajan ylittää on liian myöhäistä, jos ei ole valmistautunut pääsyyn taivaskotiin joka on se meidän todellinen kotimme. Valmistautuminen tapahtuu täällä maailmassa eläessämme. Yritetään tehdä asiat oikein, joskus on vaikea vain määritellä mikä on oikein ja mikä väärin, mutta meillä on siihen avuksi Jumalan sana, Raamattu. Ja jos olemme Pyhän Hengen ohjauksessa, Hän on hyvä neuvonantaja. Väkivalta ei poistu väkivallalla, vaan synnyttää sitä lisää. Rakkaus on suurin lääke, mutta ymmärrän että ihminen joka ei ole koskaan saanut rakkautta voi aluksi pelästyä, hän saattaa perääntyä lisää ja näyttää ensin aggressiivisiakin tunteita. Mutta jatkamalla hänen tukemistaan rakkaudella ja antamalla hänelle tilaa, hän tulee oppimaan sen kaiken arvon ja muuttumaan. Tällainen ihminen täytyy kantaa hellästi turvaan, ei hyökkäämällä ja tuputtamalla, vaan hän tarvitsee tilaa ja aikaa miettiä asioita. Se että saat hänet kuuntelemaan ja kiinnostumaan, olet oikealla tiellä. Meidän pitää näyttää että hänestä välitytetään ja rakastetaan, että hän on tärkeä. Vaikkei hän sitä samaan osoittaisikaan. Meidän pitää esimerkillämme osoittaa mitä lähimmäisen rakkaus on. Rakastaa häntä juuri yksilönä, niin kuin Jeesuskin rakastaa meitä omina yksilöinämme, vikoinemme kaikkinemme. Tunnustelen aina maaperää ihmisessä, ennen kuin edes yritän kylvää sanan siementä häneen. On turhaa hukata hyvää siementä kallioiseen maaperään, tai ehkei turhaa, mutta kaikki ei vaan halua ottaa sitä vastaan. Kuinka hyvälle tuntuukaan kun saa ihmisen kuuntelemaan ja pikku hiljaa innostumaan ja tapaamiset muuttuvat hengellisiksi juttuhetkiksi, se on riemuvoitto! Ihmisen on vaikea avata sielunsa ikkunoita toiselle eikä aina itselleenkään. Mutta se on mahdollista kun on kärsivällinen ja nöyrästi samaistuu samalle tasolle, kuuntelee toista ja saavuttaa sitä kautta luottamuksen.
- Elämä on kokemisen arvoinen.
Olemme äärimmäisen tärkeitä toisillemme, ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Kaikkein kurjinkin tarvitsee lohduttajansa. Usko ei
ole ihmis-suoritus. Sitä ei voi synnyttää omin ponnistuksin. Ei myöskään lujasti päättämällä että nyt rupean uskomaan. Se kaikki täytyy tapahtua sydän tasolla, olla aito tahto ja halu siihen. Yksinkertainen usko tarkoittaa turvautumista Jeesukseen. Voimaksi matkalle ja iankaikkiseen elämään.

2. Kor. 10. “ Vaikka elämmekin lihassa, emme lihan mukaan sodi…

Sota aseemme ei ole lihalliset, vaan voimalliset Jumalan kautta. Me voimme piiloutua paholaiselta niin kuin silloin pienenä, kun leikimme piilosta.
- Mikä on paras paikka piiloutua paholaiselta?
- Elää täydellisessä Jumalan rakkaudessa!
Jumala on rakkaus. Paholainen ei tunne rakkautta. Elää siinä rakkaudessa 100%:sti, sillä jo 1%:tin antautuminen paholaisen puolelle antaa sille jalan sijaa…
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

2.Piet. 1:3-4. Jumala on antanut jo kaikki mitä elämään ja jumalallisuuteen tarvitaan.”

- Mikä “jumalallisuus” on?
Jumalan kaltaisuus. Tunnet totuuden ja totuus vapauttaa sinut. Uskallat nojautua luottaen Jumalan sanaan, totuuteen. Se kaikki tulee kasvun kautta uskossa. Täällä maailmassa rakkaus myydään rahasta ja vaakuna on ihmissydäntä arvokkaampi. Sydän voi olla kylmä kuin jää. Autetaan toinen toisiamme selviytymään nyt ja tulevaisuudessa. Pukeudutaan rakkauteen, Jumalan voimalliseen asuun. Meidän tulisi olla kestäviä Jumalan työssä, ettemme jättäisi kesken sitä mihin Jumala on meidät kutsunut.
- Olet meidän sydämemme valo, sydämemme ilo!
Jumala tarkoitti pelastuksen jokaiselle ihmiselle, kukaan ei ole liian huono saadakseen sitä. Jumala ei syytä meitä, syyttäjä on paholainen, se haukkuu ja syyttää lakkaamatta, yöt ja päivät,
kuin rakki koira. Sen tarkoitus onkin saada meidät matalaksi henkisesti ja sitä kautta itselleen, se kalastelee vain meidän sielujamme. Olemme tehneet paljon virheitä, onnettomuuksia, onnettomuuksien perään, olemme lunastus kunnossa.
- Miksi?
- Syntihän sen aikaan saa.
Mutta voimme saada ne anteeksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Jeesus on syntimme verellään ristillä lunastanut. Voiko kalliimpaa hintaa maksaa?
- Haluatko sinä?
Jokaiselle meille on annettu yksilölliset lahjat, koska olemme kaikki erilaisia. Hän kasvattaa meitä henkilökohtaisesti, koska meille jokaiselle on oma suunnitelma tässä elämässä, tässä maailmassa. Meidän pitää etsiä Jumalaa asioissa, rukoilemalla, ylistämällä ja kiittämällä, olemalla nöyriä. Jumalan valtakunnan mielialaa me tarvitsemme elämämme vaelluksessa joka päivä. Emme ainoastaan juhlassa, vaan ennen kaikkea arjessa. Kun näin teemme, koemme Jumalan rauhan sisällämme. Kun jotain pahaa tapahtuu, osoitamme heti Jumalaa sormellamme.
- Missä sinä silloin olit…?
Vaikkemme tätä ennen olisi uhranneet ajatustakaan Jumalalle. Eläneet vain itsekkäästi synneissämme näin aukaisten tien itseemme myös paholaiselle. Kun onnettomuus iskee syytämme kuitenkin Jumalaa ja jostakin kumman syystä se oikea syyllinen unohtuu. Ihminen ei kestä fyysistä kuolemaa, senhän me tiedämme, mutta entä henkinen kuolema?
- Meidän täytyy kuunnella Jumalaa, antaa Hänelle hiljaisia hetkiä jolloin olemme läsnä vain Hänelle. Ihmisen on tehtävä parhaansa, se on meidän pyhä velvollisuutemme.
Olen nähnyt paljon erilaisia ihmiskohtaloita. Kuinka he epätoivoisina jojoilevat murheittensa kanssa, välillä luvataan tehdä parannusta ja sitten taas sorrutaan. Ylpeys ei anna periksi pyytää apua Jumalalta. Juodaan itsensä humalaan, tehdään väkivaltaa perheelle ja lähimmäisille, itketään välillä toisen olkaa vasten:
- Ei enää koskaan!”
Ja sitten kuitenkin, taas hakataan ja juodaan, sama kierre jatkuu. Mutta sitten kertovat ne jotka ovat saaneet avun näihin Jumalalta. Heidän ongelmansa olivat kerralla pois pyyhkäistyjä, ei avioliittoneuvojia, ei terapeutteja, vaan he saivat avun heti. He olivat tarpeeksi nöyriä Jumalan eteen pyytämään apua. Näin kävi myös minun vanhemmilleni.
- Kunpa olisin ymmärtänyt pyytää apua jo aikaisemmin Jumalalta, voi kunpa olisin ymmärtänyt…
Näin olen monen kuullut huokaavan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Onnellinen ihminen elää pitempään. Onni ei ole rahasta kiinni, vaan siitä että hyväksymme elämämme, ja sen miten arvioimme elämämme.
- Omia lahjojaan pitää käyttää muiden hyväksi.
Me arvostamme eri asioita. Tärkein onnellisuuteen vaikuttava tekijä on suhteet toisiin ihmisiin. Onnea voi verrata armoon. Olemme onnellisimpia kun autamme muita, emmekä vain ajattele itseämme. On ihana tunne kun huomaa avullaan saaneen toisen onnelliseksi. Onni on lähempänä kuin uskommekaan. Onni tulee pienistä arkisista asioista, onnistumisen tunteesta, pienestä hymystä toiselle, kosketuksesta, hyvästä sanasta, kiitoksesta, avun annosta, että altistamme itsemme palvelemaan läheisiämme. Energiamme tarttuu meistä toisiin, se mitä jaamme itsestämme, näkyy kun katsoo peiliin. Kun hymyilet itsellesi peiliin, tartutat sen olemukseesi, jos mökötät , teet sitä helposti koko päivän ja sama ilme tarttuu muihin.
- Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.
Voimme siis valinnallamme vaikuttaa siihen minkälaista energiaa on ympärillämme.
Sinettisormus

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja Sinettisormus »

Ellei saatana voi varastaa iloasi, ei se voi viedä mitään omaasi. Annetaan ilon nousta korkeuksiin, ylistetään Jumalaa! Kiitollisuus Jumalaa kohtaan avaa taivaan.
- Mitä meillä olisi jos meillä ei olisi toivoa ja rohkeutta mennä eteenpäin?
Jeesus on kallio jalkojamme alla joka antaa meille pelastus varman elämän. Rakkaus iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Meidän pitää kuunnella enemmän Jumalan sanaa kuin sitä mitä ihmiset sanovat. Meillä pitää olla Jumalan pelko eikä ihmisen pelko. Valitettavasti tämän päivän Seurakunnassakin on unohdettu Jumalan sana ja sen totuus, aina ja iankaikkisesti. Jumalan sana on erehtymätön Pyhä Sana. Ihmispelko on noussut suuremmaksi. Mitä ihmiset sanovat, ajattelevat ja toimivat? Tämä on todella väärä suunta. Sen enempää sormella osoittamalla tai nimeämällä ketään. Media kertoo sen puolestani. Itken taas ihmisten puolesta kuinka kadoksissa he ovatkaan. Saatana on eksyttänyt ihmiset ja ihminen itse ei tunnista tätä tilaansa. Uskova kun yrittää varoittaa ja auttaa, saa hän mielettömät syytökset ja haukut päälleen, vaikka perimmäinen ajatus olisi ollutkin hyvä. Saatamme kertoa todistuksia omista kokemistamme ihmeistä joita olemme Jumalalta saaneet, mutta sekin heittää uskomattomilta heti herjaa päällemme. Valitettavasti se herja koituu aikanaan sen herjaajan omaan nilkkaan, vaikkei sitä nyt uskokaan.
- Entä jos me uskovat olemme kuitenkin oikeassa?
Minä tiedän että olemme oikeassa, olen uskossani luja.
Olemme ainakin yrittäneet, mutta jokaisella meillä on Jumalan edessä oma tahto. Saatana taas siitä tahdosta ei piittaa, vaan ottaa orjakseen kysymättä jos Jumala ei meille kelpaa. Valitettavasti tämä on henkimaailmaa ja emme näe sitä, jotta voisimme uskoa. Me emme saa muuttaa Jumalan sanaa mieleiseksemme, siitä seuraa aivan varmasti rangaistus. Jumalan sana on ja pysyy. Kun emme kelpuuta Jumalaa ja huudamme ääneen Jumalan sanaa pilkaten, Jumala antaa meidät sen käsiin
jota palvomme ja rangaistus tulee sen kautta, … eli se iän ikävä vihtis…
- Kumman tietä sinä haluat seurata?
Historiamme on ollut erehtymistä ja oppimamme ymmärtämistä.
- Olemmeko kuitenkaan oppineet mitään?
Emme ainakaan ole oppineet tuntemaan Jumalaamme. Nykypäivää kun kuuntelee ja katselee, huomaa että ihmiset ovat eksyneet kauas Jumalasta, tuskin enää Häntä edes tuntevat. Kauhistuttava toteamus, mutta tosi, valitettavasti…
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4650
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Kiitos Sinetti, Amen!
Avatar
-jarmo-
Site Admin
Viestit: 4650
Liittynyt: 09 Helmi 2016, 12:19
Paikkakunta: Taivastenvaltakunta
Viesti:

Re: Etsikkoaika

Viesti Kirjoittaja -jarmo- »

Sain juuri vajaa tunti sitten sanan Herralta, joka ilokseni sopii juuri tänne. Kirjoitin sen tuonne päivittäiseen mutta kopioin sen tähän, koska tähän ketjuun se sopii oikein hyvin:

Älkää antako sen viedä kallisarvoista kruunuanne

Viimeiset päivät ovat käsillä, näin on sanottu vuosisatoja ja sanon sen koska jokainen päivä on vain pelkästään lähempänä sitä ja ilman sen päivän tulemusta, ei millään olisi merkitystä.

Jumalan Henki ei antanut minun nukkua, vaan pisti kirjoittamaan seuraavaa. Nousin siis ylös ja käynnistin koneen ja aloin naputtelemaan.

Herra, Herra nyt puhuu: Älkää nyt menettäkö kruunuanne, morsian on merkitty ja kruunua ollaan tälle antamassa. Älkää menettäkö sitä, puhuu Henki sisälläni.
Lipevä käärmeenkieli tekee tekojaan, se liihottaa tuulen mukana vierellesi, tulee rinnallesi ja laskee siemenensä puhtaaseen syliisi, johon tulee heti pieni tahra. Se tahra kasvaa vähitellen ja muuttaa sydämesi puhtaat sopukat täyteen likaa ja luo pahoja ajatuksia entisten hyvien ajatustesi tilalle.
Omat pyyteettömät teot pukeutuvat hitaasti marttyyrin vaatteisiin, laupeuden nöyrä mieli muuttuu ylpeydeksi ja uskon veljet ja sisaret muuttuvat pelkiksi elämän taakoiksi. Hyvät teot muuttuvat synniksi ja pahat teot pysyvät pahoina ja anteeksiantamattomina. Käärmeen kieli on tehnyt tehtävänsä ja kruunu on poissa.

Pitäkää kiinni kruunuistanne nyt tässä hetkessä, sillä ne millä sinä toisia mittaat ja tuomitset, niillä sinut tullaan tuomitsemaan. Älkää siis tuomitko toistanne, vaan kantakaa ristiänne sanalle kuuliaisena loppuun saakka. Näin puhuu Herra Sebaot, kuningasten kuningas, Taivaan ja maan Herra.
Sillä viimeisinä päivinä odotus tulee pitkästyttämään monia koska Herra viipyy, silloin toiset palvelijat eivät jaksa odottaa, vaan alkavat lyödä kanssapalvelijaa, sekä syömään ja juomaan käärmeen pöydässä, joten heiltä otetaan morsiamen kruunu pois ja he joutuvat kokemaan saman osan kuin on ulkokullatuilla. Pitäkää siis kruunustanne kiinni ja olkaa syntisinä nöyriä sitä viimeisen armon päivää odottaen, jolloin Herramme tulee vastaan pilvissä ja me muutumme Hänen Pyhyytensä vertaisiksi, Kristuksen morsiameksi.

Hesekiel 16:9-14 Minä pesin sinut vedellä, huuhtelin sinut verestäsi ja voitelin sinut öljyllä. Minä puetin sinut kirjaeltuihin vaatteisiin, kengitsin sinut sireeninnahkakenkiin, sidoin päähäsi hienopellavaisen siteen ja hunnutin sinut silkillä. Minä koristin sinut koruilla, panin rannerenkaat käsiisi ja käädyt kaulaasi, panin nenärenkaan nenääsi, korvarenkaat korviisi ja päähäsi kauniin kruunun. Niin koristettiin sinut kullalla ja hopealla, sinun pukusi oli hienoa pellavaa, silkkiä ja kirjaeltua vaatetta, ja sinä sait syödä lestyjä jauhoja, hunajata ja öljyä. Sinusta tuli ylenmäärin kaunis, ja sinä kelpasit kuninkaalliseen arvoon. Ja sinun maineesi kulki pakanakansoihin kauneutesi tähden, sillä se oli täydellinen niiden kaunistusten takia, jotka minä sinun yllesi panin; sanoo Herra, Herra.

Joh.ilm. 3:11 Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.

-jarmo-
Vastaa Viestiin