Maaliskuun näky
Lähetetty: 28 Joulu 2019, 19:41
Kerron erään erikoisen kokemuksen keväältä.
Olin eräänä maaliskuun päivänä töissä pakkaamassa tuotteita. Yhdessä vaiheessa tulin siihen tulokseen että nyt alkoi olemaan erilaista tavaraa, pyörittelin niitä enkä saanut täsmäämään aikaisempiin. Sanoin kahvilta tullessa parille työkaverille että katsokaa tekin, eivätkö ole toisenlaisia nämä päällimmäiset. Siinä todettiin että aivan samanlaisia ne sittenkin olivat. Kaverit naureskelivat mennessään että ”onneksi on perjantai kun Erkki alkaa näkemään näkyjä”.
Töiden jälkeen lähdin pyöräilemään kotia kohti. Aurinko paistaa hailotti ohuen pilvikerroksen läpi. Laskettelin mäkeä alas ja sitten tasaiselle tullessani huomasin että puisen valopylvään tyvelle aivan hangen yläpuolelle oli ilmestynyt keltainen rengas. Ajattelin ensin että tiemiehet olivat maalanneet tai kiinnittäneet siihen jonkin heijastinkauluksen. Kun tulin lähemmäksi, näin että se ei ollut sellainen vaan jotenkin läpikuultava.
Kohta näin seuraavan pylvään juurella samanlaisen. Seuraavaksi laskettelin peltoaukealle ja hämmästyksekseni näin että etumaastossa oli jokaisen puun, pylvään ja liikennemerkin juurella sama hohtava rengas. Tätä jatkui koko loppumatkan ja vielä kun käännyin sivutielle niin että aurinko jäi selkäni taakse, edelleen jokaisen puun ja pylvään juurella hohti sellainen.
Kun sitten nousin pyörän päältä pihatien päässä ja katsoin ympärilleni, panin vielä merkille että jonkin matkan päässä rivissä olevien nuorten pihlajien tyvellä hehkui sama noin kymmenen sentin levyinen ”sormus”.
Aprikoin, voivatko silmälasit aiheuttaa tällaisen heijastuksen vai oliko syy silmissä, päässä vai missä. Alun kohtaus töissä kyllä mietitytti.
Kävin pariin kertaan myöhemmin, kun oli jokseenkin samanlainen ilma, pyöräilemässä samaa reittiä. Katselin ympärilleni, mutten nähnyt enää mitään vastaavaa. Parissa kohtaa olin erottavinani jonkinlaisen epämääräisen hehkun, ei muuta. Sanomattakin on selvää että en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt vastaavaa ja tuskin enää näenkään.
Olin eräänä maaliskuun päivänä töissä pakkaamassa tuotteita. Yhdessä vaiheessa tulin siihen tulokseen että nyt alkoi olemaan erilaista tavaraa, pyörittelin niitä enkä saanut täsmäämään aikaisempiin. Sanoin kahvilta tullessa parille työkaverille että katsokaa tekin, eivätkö ole toisenlaisia nämä päällimmäiset. Siinä todettiin että aivan samanlaisia ne sittenkin olivat. Kaverit naureskelivat mennessään että ”onneksi on perjantai kun Erkki alkaa näkemään näkyjä”.
Töiden jälkeen lähdin pyöräilemään kotia kohti. Aurinko paistaa hailotti ohuen pilvikerroksen läpi. Laskettelin mäkeä alas ja sitten tasaiselle tullessani huomasin että puisen valopylvään tyvelle aivan hangen yläpuolelle oli ilmestynyt keltainen rengas. Ajattelin ensin että tiemiehet olivat maalanneet tai kiinnittäneet siihen jonkin heijastinkauluksen. Kun tulin lähemmäksi, näin että se ei ollut sellainen vaan jotenkin läpikuultava.
Kohta näin seuraavan pylvään juurella samanlaisen. Seuraavaksi laskettelin peltoaukealle ja hämmästyksekseni näin että etumaastossa oli jokaisen puun, pylvään ja liikennemerkin juurella sama hohtava rengas. Tätä jatkui koko loppumatkan ja vielä kun käännyin sivutielle niin että aurinko jäi selkäni taakse, edelleen jokaisen puun ja pylvään juurella hohti sellainen.
Kun sitten nousin pyörän päältä pihatien päässä ja katsoin ympärilleni, panin vielä merkille että jonkin matkan päässä rivissä olevien nuorten pihlajien tyvellä hehkui sama noin kymmenen sentin levyinen ”sormus”.
Aprikoin, voivatko silmälasit aiheuttaa tällaisen heijastuksen vai oliko syy silmissä, päässä vai missä. Alun kohtaus töissä kyllä mietitytti.
Kävin pariin kertaan myöhemmin, kun oli jokseenkin samanlainen ilma, pyöräilemässä samaa reittiä. Katselin ympärilleni, mutten nähnyt enää mitään vastaavaa. Parissa kohtaa olin erottavinani jonkinlaisen epämääräisen hehkun, ei muuta. Sanomattakin on selvää että en ollut koskaan aikaisemmin nähnyt vastaavaa ja tuskin enää näenkään.