Sivu 1/1

Kääntymiseni

Lähetetty: 12 Maalis 2019, 02:35
Kirjoittaja Veijonen
KÄÄNTYMISENI

Hyvät helluntaiveljet TV7:llä jatkoivat keskusteluaan Korinttolaiskirjeistä. Puhuivat kääntymisestään. Muistin Pekka Brofeldtin kirjan Kääntymiseni (1904) ja sen, etten itse ole kertonut kääntymisestäni kai mitään.

Kesällä 1976 esirukoilijoita puolestani olivat ainakin tuleva anoppini, enoni Australiassa ja vuokraisäntäni Lappeenrannan Hakalissa, Reijo-veli. Reijo-veli rukoili asiaansa luottaen Isä meidän rukousta ja Herran siunausta kovalla äänellä alakerrassa. Siitä heräsin etsimään Jumalaa, jos olet olemassa, pelasta minutkin. Viikkoa myöhemmin anoppi oli kai saanut Herralta tiedoksi, että olin tullut uskoon. Sitä hän minulta kysyi, ja sain vastata myöntävästi. Olin kuin viikon vanha vauva, en paljon ymmärtänyt edes eläväni (uskossa), mutta kun anopille todistin, se oli suun tunnustus, ja siitä sain voimaa kulkea avoimesti Herran omana.

Siinä lyhyesti kääntymiseni kesällä 1976 21-vuotiaana. Nyt olen saanut vaeltaa uskossa 43 vuotta. Kiitos Herralle! Ehkäpä joku sai rohkeutta omaan järkiratkaisuun tästä todistuksestani. Siunauksin, Harri http://wwnet.fi/users/veijone/

Re: Kääntymiseni

Lähetetty: 12 Maalis 2019, 11:12
Kirjoittaja Sinettisormus
Kiitos Harri sinulle tästä avautumisesta ja todistuksestasi. Ole Siunattu veljeni.