Surullista luettavaa Hesarilta, ja vaikka asiat sinällään olisivatkin näin, niin näkökulma ja asenne kertoo kaiken, avointa halveksuntaa. Tuskin Hamasin yllyttämien mielenosoitusten on edes tarkoitus olla muuta kuin mahdollisimman väkivaltaisia, että kuolonuhreja varmasti tulisi:
"Jerusalemin spektaakkeli antoi irvokkaan kuvan USA:n ja Israelin läheisestä suhteesta
Samaan aikaan kun Israelin sotilaat ampuivat palestiinalaisia Gazan rajalla, Jerusalemissa amerikkalaiset lopunajan saarnamiehet johtivat rukouksia lähetystön avajaisissa."
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005681585.html
Toinen, mitä oon nyt Israelin 70-vuotispäivien yhteydessä huomannut, on artikkelit, joissa ilkutaan profeetallisen kellon juuri pysähtyneen näihin juhliin, eikä "mitään" ole tapahtunut. Eli pyritään antamaan kuva, että "turhaan odotatte", vaikka tosiasiassa nyt jos koskaan asiat saattavat pyörähtää käyntiin todenteolla, alkaen Morsiamen ylösotosta. Oon myös törmännyt siihen, että tätä haukutaan eskapismiksi, mitä se toki voi ollakin, kuka haluaisi kokea kaikki Vaivanajan kauhut vapaaehtoisesti? Mutta täydestä sydämestään uskovan kristityn sydämessä on myös rakkaus lähimmäiseen ja halu siihen, ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä, vaan että kaikki voisivat pelastua, joka on Herran tahto.
Sitten vielä oon huomannut, että Iran on nyt medioissa yllättävän "hyvässä huudossa", kun Trump vetäytyi "huonosta diilistä". Eikä missään kunnolla edes selitetä, miksi diili on huono, kunhan Trumppia päästään mollaamaan. Jossain, en muista oliko täällä, sanottiinkin hyvin, että Euroopan johtajat on voideltu Lähi-idän öljyrahoilla päästämään islamin tännekin.
Tule Herra Jeesus, pyydän!