Lottoaminen ja muut arpapelit

[Salome1972]

Mitä mieltä olette uskovien veikkaamisesta ja lottoamisesta? Tämä askarruttaa minua todella, koska monet uskovat lottoavat.
Paavali sanoo efesolaiskirjeen 4. luvussa näin:

14. ...ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; ...

Muutama jae myöhemmin mainitaan sana "ahneus". Tunnen monta uskovaa, joilla toimeentulo on todella niukkaa. Onko ahneutta yrittää parantaa sitä lottoamalla? Vaikka totuuden nimessä on sanottava, että voittamiseen (edes pienen voiton saamiseen) ei toivoansa kukaan järkevä ihminen laita!
Tämä aihe voi tuntua teistä pieneltä, mutta lukisin mielelläni kuitenkin mielipiteenne tästä. Ehkä teiltä löytyy näkökulma, jota en itse ole tullut ajatelleeksikaan.
Toivottavasti tämä on oikean otsikon alla; siirtäkää ellei ole!

[Sinettisormus]

Kiitos sinä siunattu siskoni Salome!
En ole lotonnut kuin kaksi kertaa elämässäni, joskus nuoruudessani, enkä noihin peli automaatteihin halua koskea. Mieheni kyllä lottoaa, muttei niitä isoja voittoja ole tullut ja joskus tulee niin olenkin sanonut, että siinä sitten minäkin siivellä elelen . Mutta minua ne ei houkuta, enkä haaveile rikkauksista, sillä en usko niiden onnea tuovan. Näissä on mammonan henki joka on maailmasta, ja voi saada ihmisen pahasti riippuvaiseksi näistä peleistä. Tähän sopii hyvin ohjenuoraksi tämä Jeesuksen sanoma:

19. Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
20. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
21. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.
Matt.6.

[-jarmo-]

Mä en näe lotossa sinänsä mitään yhtään sen pahempaa kuin kunigas alkoholissakaan. Kyllä Raamatussakin heittivät arpaa milloin mistäkin ja jopa opetuslapsi Juudaksen tilalle arvottiin. Muistan että Jeesuskin oli jossain kohtaa arponut... en ole varma.

Arvontahan on lähtökohtaisesti oikeudellisuutta etsivää, jossa sitten voidaan menetellä vilpillisesti, mutta se ei muuta lähtökohtaa. Arvonnassahan haetaan konsensusta muuten ratkaisemattomalle asialle. Äänestyksen tuloksenkin jäädessä tasapeliksi, voidaan lopputulos ratkaista arvalla.

Lotto ja veikkaus on hieman eri juttu, koska niissähän havitellaan suuria omaisuuksia. Minä rinnastan tämän vain että oikealaatuinen arvonta on kuin pöytäviini ja lottoarvonta se päihdyttävä väkevä viini, josta heikompi sielu voi jäädä koukkuun.

Itse en lottoa oikeastaan ikinä. Olen sellainen semiabsolutisti sen suhteen. En kieltäydy pelaamisesta, mutten kyllä aktiivisesti lottoakaan. Syy tähän löytyy kokemuksestani lottoarvonnasta vuodelta 1983 kun minä lottosin.
Tuona vuonna oli otettu käyttöön juuri kokeilu, 4 lisänumeroa. Hieman aiemmin oli 6-oikein muutettu 7-oikein päävoitoksi ja Veikkaus etsi oiekanlaista konseptia vielä silloin.
No, minä pistin kupongin sisään ja tarkastin numerot, 3-oikein ja kaikki 4 lisänumeroa, eli 7-oikein. Kupongilla ei saanut yhtään mitään!
Siihen loppui Jarmon lottoaminen

[Sinettisormus]

24. Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Matt.6.

[Samuli]

Nykyään en pelaa ollenkaan kolikkopelejä (en halua esimerkiksi opettaa lastani että se on ok). Hyvin harvoin saatan lotota ja joskus ostan muille lahjaksi arpoja. Mutta täytyy muistaa, että raha tuo myös ison taakan vastuuta, sillä jos nyt voittaisit vaikka miljoonan, niin miten sen käyttäisit, koska kaikki mitä sinulla on olet saanut sen Herralta ja olet myös hänelle vastuussa siitä mitä sillä teet.

[olli]

Kristinusko ja lotto ovat toistensa vastakohtia.

Nimittäin, lotossa kaikki osallistujat tekevät yhden onnelliseksi. Mutta kristinuskossa yksi tekee kaikki osallistujat onnelliseksi.

[-jarmo-]

Kristinusko ja lotto ovat toistensa vastakohtia.

Hyvin sanottu, olen kuullut tuon ennenkin... ehkä just sulta. Mut mä kyllä edelleen, vaikken itse pelaa mitään koskaan, niin en osaa paheksuakaan, ELLEI pelistä tule herra.
Olen joskus kauan sitten auttanut serkkuni poikaa peliriippuvuudesta, sen mihin kykenin ja tiedän että se on vähintään yhtä kamala koukku kuin alkoholi tai vaikkapa huumeet.

Sinetti tuossa viittasi mammonan herran palvelemiseen ja Jumalan palvelemiseen. Siinä juuri onkin kyse siitä ettei rahaa ammatikseen käsittelevä palvele mammonaa. Minäkin olen varmasti kantanut yhden miljardin VR:n rahoja pankkiin ja monen muun suuryrityksen kassoja, mutta en minä palvele rahaa, vaan ansaitsen elantoni sillä että teen niin.
En mä usko että jos joku on vaikka meklarina pankissa, hän palvelisi VÄLTTÄMÄTTÄ mammonan herraa, vakka kieltämättä menee jo lähelle.
Kyllä jos joku rehellisin keinoin ansaitsee, joka ei ole keltään varsinaisesti poiskaan, niin kyllä se raha on silloin ansaittu. Mutta jos vaikka teet välillisesti rehellistä työtä kiristysfirmalle, jonka päätyö on tehdä ihmisistä köyhiä riistämllä niiden rahat, niin Raamatunkin mukaan olet osallisena niiden syntiin. "Panet kätesi väärintekijän pään päälle".

Kysehän ei ole rahasta, vaan sen palvonnasta. Jeesuksellakin oli kassa, joka oli pettäjän hallussa, vaikka Matteus oli käsittääkseni ammatiltaankin veronkantaja ja olisi siten ollut pätevämpi kassööri. Tämä osoitti tällä että mammona on aina epävakaa sijoituskohde.

[tuula]

jonnin joutavaa koko lottoaminen. menee viikon ruokarahat siihen. no jos on mammonassa kiinni, niin mikäänhän ei riitä.

[-jarmo-]

Ollin yhtälöä mukaillen: Lottovoitto on miljoonien lotonneiden yhteissumman tulos, jossa tuo yksi ainoa sai muiden sijoittamat rahat. Elikkä raamatullinen päivän palkkahan on yksi Denari, jota Jeesus käytti ikuisen elämän vertauskuvana.
Jos jokainen ihminen käyttää tuon Denarinsa saadakseen miljoonia Denareita, niin kannattaa muistaa että mitä Denari vertauksessa tarkoittaa. Se on samaa mikä on vertauskuvan öljy. Et voi jakaa öljyä, etkä toisaalta tee tuhansilla litroilla yhtään sen enempää, kuin täysi lampun astia. Elikkä tuo Denari on mitoitettu suhteessa ikuiseen elämään. Sinulla ei voi olla kuin yksi ikuinen elämä, ei kahta, eikä toisaalta jaettua sellaista.
Nyt kun sijoitamme Denarimme lottoamiseen, saadaksemme miljoonia "ikuisia elämiä" jonka voittaa vain yksi, koska jokainenhan sijoitti oman ikuisen elämänsä. Tällä kaavalla pelastuu vain yksi.
Mutta kun sijoitat kaiken sielullisen omaisuutesi mitä sinulla on, eikä yhtään ainoaa euroa siinä tarvita, niin jokainen sijoittaja voittaa yhden Denarin, eli yhden ikioman paikan elämänkirjassa.

Tämmöstä päässäni pyörittelin... No mutta nyt on Omeriin 30 päivää

[Vanha Uskis]

Pitäneepä miettiä onko lottorivini jollekin synnin alku, ilman aloitusta en olisi tullut ajatelleeksikaan. Vanha Uskis nimittäin lottoaa yhden rivin viikossa. Kalja ja viinilasia en ota käteeni, tupakista ja sikarista puhumattakaan, sillä en halua olla kenellekään synnin alkuna.

[Salome1972]

Kiitos paljon mielipiteistänne! Olen miettinyt tätä jo kauan, koska lottoan viikottain äitini puolesta, joka on vielä parikymmentä vuotta vanhempi uskis, kuin itse olen. En ole ihan hyvillä mielin sitä tehnyt. Johtuneeko sitten yliherkästä omastatunnostani vai mistä, en tiedä.
Mieleeni tuli Jeesuksen hyvin erikoinen käsky Pietarin onkireisulle. (Matt.17)

27. mutta ettemme loukkaisi heitä, mene ja heitä onki järveen. Ota sitten kala, jonka ensiksi saat. Kun avaat sen suun, löydät
hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi.

Tämä raamatunpaikka on kiehtonut minua aina. Jumalan käytössä ovat meren kalatkin, jos niikseen tulee. En tiedä, voisko tätä lottoamista joissakin tapauksissa verrata onkimiseen? Eihän siitä saaliista ole siinäkään mitään takuita.

No, Herra tuntee sydämet ja tietää, etten ole rahan perään!
Ja niinkuin Jarmo sanoi: Omeriin on enää 30 päivää! Joten hällä väliä, kohtahan täältä lähdetään!
Olkaa siunattuja rakkaat ystävät; valvotaan ja rukoillaan !

[-jarmo-]

Älä ole moksiskaan "Vanha Uskis"... kattos kun me teemme jokaisesta asiasta synnin ihan itse. Synnit on määritelty tarkasti kahteen osaan kymmenen käskyn mukaan, eka osa on synti Jumalaa kohtaan ja toinen osa lähimmäisetä kohtaan. Olli osaa paremmin tämän...
Anyway, meille uudessa testamentissa määriteltiin hieman uudelleen synti. Mitään ei otettu vanhastakaan pois mutta Paavalin kautta määriteltiin Jeesuksen tultua nämä jutut uudelleen. Esimerkiksi Pietarin näky, joka löytyy muistaaksnei Apt. 10. luvusta, jossa saamme syödä ja juoda mitä tahansa ja jopa sellaista, joka johtaa muuten kuolemaan. Tämä tarkoittaa vertauskuvallisella tasolla laajaa kaiken kattavaa asiaa, jossa on niin pelaaminen,m kuin tupakointi, huumeet ja alkoholit ym. Huumeista en ole varma, koska ne löytyy mainittuna erikseen, tosin liitettynä alkoholinkäyttöön, sanalla noituus. Se on muistaakseni huumausaineen vanha käyttösana jossain Hebrean kielessä.
No joka tapauksessa, niin Paavali opetti että me voimme tehdä lähes mitä tahansa mitä suusta menee sisään, saamatta siitä itsellemme kadotustuomiota, eli ne eivät tule meille esteeksi Taivastiellä... SILLÄ EROLLA... ettemme tee itse siitä itsellemme syntiä. Tämä asia on nimittäin se kaikkein olennaisin ymmärtää.

Siis minä voin juoda viinilasin tai parikin mutta Vanha Uskis taas ei voi. Mutta joku juttu saattaa olla just päin vastoin. Joku asia on minulle omasta mielestäni niin Pyhä, etten saata kuvitellakaan tekeväni niin ja se saattaa olla jollekin toiselle ihan ok.
Tässä kohtaa tekee nuo 10 käskyä eron, mikä on ja mikä ei ole sellaista... JA SE ERO myös joka koskee syntiä Jumalaa vastaan suhteessa toiseen ihmiseen, eli lähimmäiseen. Nimittäin äåkkipäätä luulemme että juuri ne synnit jotka kohdistamme toisiamme vastaan, eivät ole niinkään isoja, kuin ne jotka kohdistamme Jumalaa vastaan. Asia on juuri päin vastoin... alkuperäinen synti oli rikkomus Jumalaa vastaan, josta syystä jonkun tuli elää synnittömänä periäkseen sanan vallan, sanoa että ANNAN ANTEEKSI. Jumala ei voi sanoa omaa sanaansa vastaan.

Näin ollen se synti jonka olemme tehneet Jumalaa vastaan, on Jeesuksen verellä helpommin pesty, kuin se että rikot lähimmäistäsi vastaan, jonka on annettava anteeksi. Elikkä kun rikot luomistötä vastaan, eli itsesi tuhomaista tavalla tai toisella, niin se on meidän synneistämme se omantunnon synti.

En tiedä kuinka moni teistä on tehnyt uskoon tultua tilin lähimmäisten kanssa... tarkoitan KAIKKIEN niiden joita vastaan muistatte selkeästi rikkoneenne. Se oli iso prosessi... sen sijaan kuten Paavalin opetuksista käy ilmi, niin kuolleet siirtyvät tämän vastuunkantokykymme ulkopuolelle ja automaattisesti Jeesuksen veren suojiin omantuntomme katumuksen kautta.

En taaskaan tiedä osasinko selittää asiaa riittävän valaisevasti mutta toivon että ymmärsitte mitä tarkoitin.

[-jarmo-]

Kiitos paljon mielipiteistänne! Olen miettinyt tätä jo kauan, koska lottoan viikottain äitini puolesta, joka on vielä parikymmentä vuotta vanhempi uskis, kuin itse olen. En ole ihan hyvillä mielin sitä tehnyt. Johtuneeko sitten yliherkästä omastatunnostani vai mistä, en tiedä.
Mieleeni tuli Jeesuksen hyvin erikoinen käsky Pietarin onkireisulle. (Matt.17)

Joo, siis tuohan se juuri on... teet sikäli ihan oikein että kipuilet. Tunnet että se ei ole oikein mutta silti... mitä väärää siinä on? Okei, siis voidaanhan me ajatella että koska Veikkaus on firmana monen sielun kauhujen käärmeluola. Jos lottoat tai veikkaat, niin annat roposen tuon bisneksen käyttöön, elikkä panet kätesi muumojen eläkerahoja saalistavan hirviön päälle. Niin se vaan menee...

Mutta toisaalta, edelleen... missä et tee syntiä? ...ja taas kolmannelta suunnalta, meidän kuuluu välttää sitä kaikin keinoin. Joten en minäkään veikka parempi niin. Tyttäreni lottoaa yhden ainoan rivin, kerran viikossa, koska heillä on iso tavoite johon he eivät säästämällä yllä edes kymmenessä vuodessa, joten ovat päätyneet ratkaisuun että Jos Jumala suo, niin eivät ota sen isompaa painetta, eivätkä laske sitä itselleen synniksi ainakaan.

Paavalihan sanoi että jos uskosi on vahva, niin tee sitten niin... sehän tarkoittaa juuri sitä. Omantunnon syntiä.

[Salome1972]

Kyllä, oikein hyvin selitetty!
Olen itsekin yrittänyt uskonelämäni varrella aina selvittää ja pyytää ja antaa anteeksi. Se on todella välillä lähes ylivoimainen tehtävä. Muutaman kerran olen joutunut kamppailemaan asian kanssa ja kapinoinut, etten kyllä varmasti pyydä anteeksi ihmiseltä, joka on syyllisempi kuin minä, mutta onneksi Herra on valaissut minulle, kuinka tärkeää on antaa sydämestään anteeksi, vaikkei toinen antaisikaan.
Yritän nyt miettiä tätä lottoamista. En ala äitiäni, joka on vanha ja todella uskossa, arvostelemaan. Hänelle lottoaminen ei ilmiselvästikään ole mikään ongelma.
Taidan tehdä niin kuin sinäkin. Kyllä Jumala musta huolen pitää, vaikka olisinkin köyhä kuin kirkonrotta! Niinkuin olenkin...

[Vanha Uskis]

Jarmo kirjoitti oikeastaan aika hyvin, sillä joskus me uskovat voimme myöskin jäädä niin sanotusti lain alle ja nähdä hyväksyttäviäkin asioita synteinä.

[olli]

Jarmo kirjoitti oikeastaan aika hyvin, sillä joskus me uskovat voimme myöskin jäädä niin sanotusti lain alle ja nähdä hyväksyttäviäkin asioita synteinä.

Jarmo kirjoittaa aika hyvin asiassa kuin asiassa. Hänellä on armolahjoja asiaan liittyen, kiitos Herralle siitä.

Synnit on määritelty tarkasti kahteen osaan kymmenen käskyn mukaan, eka osa on synti Jumalaa kohtaan ja toinen osa lähimmäisetä kohtaan. Olli osaa paremmin tämän...

Jaahas... eli Ollihan on asiantuntija kun puhutaan synnin tekemisestä ? Kiitos vaan jarmo... No, leikki leikkinä. Mutta kun mietitään oikeasti syntiä, en halua tähän laittaa kirjoitelmaa jarmon esittämästä asiasta sinänsä, vaan haluaisin ketjun aiheeseen liittyen siirtää mielenkiinnon ihan kristityille oleelliseen asiaan.

Nimittäin, lampaisiin ja vuohiin. Matt 25 kohdassa näemme viimeisen tuomion "perusteet":

34 Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
35 Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
36 minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
37 Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
38 Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39 Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
41 Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
42 Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43 minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
44 Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Tämä onkin lempikohtani legalistien kanssa keskustellessa, ja lempikysymykseni on: Mikä tuon tuomion perusteluissa viittaa kymmeneen käskyyn ?

Yleensä tässä kohtaa syntyy syvä hiljaisuus, joka jatkuu selittelyllä että 10 käskyä sisältää rakkauden lähimmäisiin. Mutta se selitys on täysin väärin. Jeesus sanoo, että koko laki JA profeetat sisältyvät kahteen käskyyn - tai voi sanoa rakkauden kaksoiskäskyyn. Tuon tuomion peruste on puhtaasti rakkauden kaksoiskäsky - ja sitä noudattamalla emme yksinkertaisesti ikinä voi myöskään rikkoa 10 käskyä. (Tässä kohtaa sapattia kunnioittavien niskavillat nousevat toki pystyyn - mutta niin Jeesus sanoo, eikä Hän valehtele.)

Jos siis käymme tapaamassa jotakuta ja hän pyytää ostamaan lottokupongin, ei ole mitään ongelmaa ostaa sitä hänelle. Hän on sitä toivonut ja se on hänelle mieluinen - miksi siis pahoittaa toisen mieli asiasta. Me jokainen seisomme tai kaadumme oman tuomarimme edessä, ja minusta on rakkautta antaa toiselle sitä mitä hän toivoo, jos se sinänsä ei riko ketään vastaan. Ja omilla rahoillamme saamme jokainen tehdä mitä haluamme.

Joten tuo jarmon esiintuoma omatunto onkin tässä se iso juttu. Toiset meistä syövät kaikkea ja toiset vain vihanneksia, toiset syövät kaikkea mitä lihakaupasta löytyy ja toiset eivät - jokainen palvelee Jumalaa sillä tiedolla, taidolla ja viisaudella joka hänellä on. Herra näkee sydämen, eikä muserra suitsevaistakaan kynttilänsydäntä.

Jos siis sydämessäsi uskot että joku asia on väärin - älä tee sitä ! Mutta voin lohduttaa sillä että kaikki on meille sallittua mutta kaikki ei ole meille hyväksi. Jokainen meistä kasvaa uskossaan kohti täysi-ikäisyyttä... mielipiteetkin tulevat ja menevät, mutta Herra on sama.

[tuula]

joo-o. jutelkaa mitä haluatte. itse kuolen mieluummin ja odotan Jeesusta köyhänä kuin kirkon rotta. ei ainakaan taskut paina mammonasta ja ajattele mihin sijoittaisi kultansa.

[-jarmo-]

Amen Olli, kiitos!

Tähän on hyvä lisätä kysymysasetelma kaikille. Elikkä kun sanotaan että sillä millä sinä mittaat muita tai itseäsi, sillä sinulle mitataan.
Tämä värssy perustuu samaan lakiin käskyjen kanssa (Laki ja Profeetat) ensin Jumala ja sitten lähimmäinen. Rakasta Jumalaasi koko sydämestäsi ja sielustasi sekä Rakasta lähimmäistäsi, niinkuin itseäsi ja sama toisin päin. Siinä tuli taas ensin sama järjestys, ensin Jumalaan ja sitten meihin, minun suhde sinuun ja sinun suhde minuun. Kunnia kuuluu vain Jumalalle.

Ollin tuoma Matteus 25 sanoma perustuu siis ihan siihen samaan... ensin "Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne..." joka jatkuu täysin käänteisesti, "se minkä teitte lähimmälle veljellenne, sen te teitte minulle" täsyin päinvastoin käännettynä. Kumpi siis on parempi, antaja vai saaja? Siinä ovat molemmat, "pata sekä kattila". Vain saaja voi kiittää mutta antajalle jää vain hiljainen onni voida auttaa, koska se jota (Matteus 25:42-43) on se antaja, joka ei olekaan se joka käden ojensi antaakseen, vaan se joka antoi antajalle sen minkä tämä saattoi antaa, eli välittää tarvitsijalleen.

Ja taas sama toisin päin, synti on anteeksiannettu ja verellä pesty, joten kiittäen otamme köyhänä armosta sen veren vastaan. Kiitos on yksin Jumalan. Elikkä meissä ei antajakaan saa laskea antamisiaan, (anteeksiannossa) eikä tehdä siitä numeroa antajana, muuten se kääntyy täysin päin vastoin, synniksi antajaa itseään vastaan, joten... Kun otan vastaan almun, eikä minulla ole mitään mitä antaa kenellekään, koska olen köyhä, niin otan almun ilosena vastaan ja olen näin siunattu. Samoin antaja, hänkään ei voi sanoa että minä annoin, kiitä minua nyt koska olen niin hyvä. Kunnia siitäkin kuuluu yksin Jumalalle. (tai katsokaa kuinka armelias olen) Jumala on se antaja ja me olemme opettelemassa näitä molempia.

Toivottavasti nyt meni viimeistään jokun pää ihan pyörälle

[Vanha Uskis]

Nyt pomppaan aihealueesta ulos ja kysymykseni voisi paremmin sopia omalle aihe alueelle ja jos haluatte niin voitte siirtää kysymykseni toisellekin alueelle.
En vain malta olla kysymättä? Mustanmakkaran, ym. verituotteiden syömisestänne / syömättä jättämisestänne?
Vanha Uskis ei kyseisiä tuotteita syö.

[Sinettisormus]

Minä olen miettinyt itse monesti tuota samaa, sillä minulle kyllä maistuu veriletut, tosin olen vähentänyt niiden syöntiä ja mustamakkarakin on tosi hyvää, harvoin syötynä. Onko väärin syödä verituotteita? Samaa mietin täällä. Jeesus kyllä sanoi: ei se ole pahaa mitä laitatte suustanne sisään, vaan se mitä sieltä tulee ulos." Tämä näin ulkomuistista kerrottuna....Jeesus sanoi kaikki ruoat puhtaiksi

Fariseukset ja kirjanoppineet nuhtelivat Jeesuksen opetuslapsia, kun nämä söivät pesemättömin käsin. (Mar 7:1-23.) Jeesus nuhteli puolestaan fariseuksia ja kirjanoppineita siitä, että näiden sydämen asenne oli paha. He nuhtelivat väärin perustein asiasta, joka ei ollut ihmisille kovin vahingollista. Likaisilla käsillä syöty ruoka menee vatsaan ja ulostuu, eikä se saastuta ihmistä, mutta ihmisen sisältä lähtevät kaikki saastaiset ajatukset, ja ne saastuttavat ihmisen. Tämä oli Jeesuksen opetus kyseisessä kohdassa. Herra ei kumonnut Vanhan testamentin ruokasäädöksiä, vaikka niin yleisesti kristittyjen keskuudessa väitetään, ja tehdään Jeesuksesta väärä opettaja, joka olisi kehottanut kansaansa rikkomaan lakia vastaan.