Re: Kaikenlaista jutustelua 4
Lähetetty: 28 Loka 2019, 12:33
KYMMENEN (10), hepr. עשרה (a'sara, mask.) ja
עשר (eser, fem.), johtuu verbistä עשר (asar),
ottaa kymmenykset. Täydellistymisen luku.
Kymmenen ei ole enää laskuopillinen perusluku,
vaan se päättää peruslukujen sarjan ja yhdistää ne
kokonaisuudeksi. Se muodostuu numerojärjestelmän
merkeistä yksi (l) ja nolla (0), joista kumpikaan ei ole
varsinainen luku.Koko lukujärjestelmässä on kymmeniä
rajattomasti. Kymmenluku kuvaa luontevasti kaikkia
sarjoja ja suljettuja yhteenliittymiä, joitten jäseniä
yhdistää sama päämäärä. Luku luonnehtii täyteyttä,
siksi se on yleensä kaiken valmiin, täysimittaisen ja
-lukuisen sekä yhtenäisen vertauskuva.
Kymmenluku on Raamatussa tavallinen. Sillä on
huomattava osuus sekä Israelin uskonnossa että
kansan arkielämässä.
Luku kymmenen on Jumalan luvun (4, nelikirjaiminen
יהוה JHVH) ja ihmisen luvun (6) summa Luku 6,
ששה kuusi ja אדם ihminen (huomioiden ם -sofit)
ovat kumpikin gematriassa lukuarvoltaan 605.
Jumalan 10 nimeä:
אהיה EHJEE,
יה JAH,
יהו JHW,
אל EL,
אלהים גבור ELOHIM GIBOR,
יהוה JHVH ,
יהוה צבאות JHVH SEBAOT,
אלהים צבאות ELOHIM SEBAOT,
שדי SHADAI,
אדני מלך ADONAI MELEKH
Hepreankielen kymmenes kirjainmerkki י jod on sekä
יהוה JHVH, että ישוע Jeshua -nimen alkukirjain.
Luku 10 kuvaa lakia, vastuuta. 1Moos 1. luvussa sanat
"Jumala sanoi" esiintyy 10 kertaa. Jumalan lain runkona
on kymmenen käskyä (2Moos 20:1-17; 34:28),
"kymmenen (käsky)sanaa" (5Moos 4:13; 10:4). Aivan
kuten kymmenluku sisältää itsessään kaikki luvut ja
edustaa niitä, samoin JHVH:n kymmenen käskyäkin on
koko lain yhdistelmä, (vrt. Matt 22:40) ja jako 4 + 6
näkyy myös niissä. Neljä ensimmäistä puhuu ihmisen
suhteesta Jumalaan, loput kuusi suhteesta
lähimmäiseen. Daavid toteaa, että JHVH:n laki on
täydellinen (Ps 19:8). Kymmenkertainen on
täysimittaista, perusteellista (1Moos 31:7;
4Moos 14:22; Job 19:3; Neh 4:12).
Lain lukuna kymmenen ilmenee säädöksessä
kymmenysten maksamisesta kaikista tuloista. Jo
Abram antoi Melkisedekille, Saalemin kuninkaalle
kymmenykset kaikesta (1Moos 14:20). Mooseksen laki
säätää, että Jumalalle, so. Hänen edustajilleen, papeille
ja kuninkaille, on maksettava kymmenykset (1Moos
14:20; 28:22; 4Moos 18:21,26; 3Moos 27:30-33.). Kun
omaisuus jaettiin kymmeneen osaan ja annettiin yksi
osa Herralle, siten toisaalta tunnustettiin, että omaisuus
oli todellisuudessa Hänen antamaansa, Hänelle
kuuluvaa (1Moos 28:22) ja sitä oli Hänen tahtonsa ja
etunsa mukaan hoidettava. Toisaalta sen kautta muut
yhdeksän osaa vihittiin ja asetettiin Jumalan
suojelukseen. Kymmenykset tuloista kuuluvat
Jumalalle (Mal 3:10).
Kymmenluku leimasi myös ilmestysmajan ja temppelin
mittoja (2Moos 26:1,16; 27:12). Jerusalemin Temppelin
kerubit olivat kymmenen kyynärän korkuisia (1Kun
6:2,23-26). Myös Hesekielin näkemässä pyhäkössä
kymmenluku oli yleinen (esim. Hes 40:11; 41:2; 42:4),
samoin sen monikerrat (40:21,29,33,49; 41:2,4,10). Myös
muualla Hesekielin kirjassa tapaamme kymmenluvun ja
sen yhdistelmiä (4:10; 45:1,5,14; 48:9,18). Mooses asetti
koko Israelille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja
kymmenen päämiehiä (2Moos 18:21,25; 5Moos 1:15).
Jokaisesta heimosta otettiin yhteiseen sotajoukkoon
tuhannen, sadan ja kymmenen miehen osastoja
(Tuom 20:10). Tuomarin tehtäviä hoiti kymmenen
vanhinta (Ruut 4:2) ja 3Moos 26:26:n mukaan saattoi
kymmenen vaimoa paistaa yhdessä uunissa.
Kymmenluku toistuu myös yhteyksissä, joissa sitä
ei erityisemmin mainita, mutta kuitenkin luku antaa
esitykselle täydellisyyden ja kokonaisuuden
vertauskuvallisen sisällyksen.
Kymmenen kantaisää edustaa kokonaista
maailmanaikaa. Aadamista vedenpaisumukseen ja
Nooassa tuli täyteen 10. sukupolvi (1Moos 5:3-29).
Tästä Aabrahamiin asti on jälleen kymmenen
sukupolvea (11:10ss.).
Ennen israelilaisia asui luvatussa maassa kymmenen
kansaa (15:19-21).
Sodoman olisi riittänyt pelastamaan kymmenen
vanhurskasta. Myöhäisjuutalaisuudessa hallitsi
1Moos 18:32:n perusteella periaate, että kymmenen
samalla paikkakunnalla asuvaa juutalaista miestä
muodosti seurakunnan, ja heillä tuli olla oma
synagogansa. Pääsiäisateriaa oli nautittava
vähintään kymmenen hengen ryhmissä.
Israelilaisten Egyptistä pääsyä edelsi kymmenen
vitsausta, mutta Faaraon sydän paatui kymmenen
kertaa (2Moos 7-12).
Danielin näyssä pedolla on kymmenen sarvea, jotka
kuvaavat kymmenentä kuningasta. Tässä kymmenen
kertoo pahuuden voimien totaalisuudesta (Dan 7:7,24).
Myös Ilmestyskirjan lopunaikojen pedolla on seitsemän
päätä ja kymmenen sarvea, jotka ovat kymmenen
kuningasta (Ilm 12:3; 13:1; 17:3,7,12,16).
Smyrnan seurakunnan ennustettiin joutuvan
ahdistukseen kymmeneksi päiväksi (Ilm 2:10).
Jeshua esitti vertauksen kymmenestä neitsyestä, joista
viisi oli viisasta ja viisi tyhmää (Matt 25:1-13).
Kymmenestä Jeshuan parantamasta pitaalisesta vain
yksi palasi kiittämään (Luuk 17:11-19). Yhden talentin
saaneelta, kelvottomaksi osoittautuneelta, otettiin sekin
pois ja annettiin sille jolla taitavan asioimisen ansiosta
oli kymmenen (Matt 25:13-30). Jeshua esitti vertauksen
kymmenestä hopearahasta joista nainen kadotti yhden
(Luuk 15:8-10).
Salomon kuoltua Jumala riisti hänen poikansa
hallitusvallasta kymmenen Israelin heimoista (1Kun
11:31-36). Salomo muistuttaa, että "viisaus auttaa
viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää,
jotka ovat kaupungissa" (Saarn 7:19).
Kymmenen on myös katumuksen ja sovituksen luku.
Mooseksen laissa säädetään suuri sovituspäivä (Jom
Kippur): "seitsemännessä kuussa, kuukauden
kymmenentenä päivänä, kurittakaa itseänne paastolla...
sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus" (3Moos
16:29,30; 23:27). Sovituksen kaiken kattavuutta korostaa
se, että säädöksessä on kymmenen lisäksi toinenkin
täydellisyyden luku, seitsemän. Suurta sovintopäivää
edeltävänä kymmenen päivän aikana jokaisen on
pyrittävä sovintoon myös maallisten riitapuoliensa
kanssa.
Soittimista mainitaan kymmenkielinen harppu
(Ps 33:2; 92:4; 144:9).
Luku kymmenen (10) esiintyy Raamatussa 242 kertaa
ja järjestysluku kymmenes (10.) 79 kertaa.
http://www.kolumbus.fi/gematria/lukuja.htm
עשר (eser, fem.), johtuu verbistä עשר (asar),
ottaa kymmenykset. Täydellistymisen luku.
Kymmenen ei ole enää laskuopillinen perusluku,
vaan se päättää peruslukujen sarjan ja yhdistää ne
kokonaisuudeksi. Se muodostuu numerojärjestelmän
merkeistä yksi (l) ja nolla (0), joista kumpikaan ei ole
varsinainen luku.Koko lukujärjestelmässä on kymmeniä
rajattomasti. Kymmenluku kuvaa luontevasti kaikkia
sarjoja ja suljettuja yhteenliittymiä, joitten jäseniä
yhdistää sama päämäärä. Luku luonnehtii täyteyttä,
siksi se on yleensä kaiken valmiin, täysimittaisen ja
-lukuisen sekä yhtenäisen vertauskuva.
Kymmenluku on Raamatussa tavallinen. Sillä on
huomattava osuus sekä Israelin uskonnossa että
kansan arkielämässä.
Luku kymmenen on Jumalan luvun (4, nelikirjaiminen
יהוה JHVH) ja ihmisen luvun (6) summa Luku 6,
ששה kuusi ja אדם ihminen (huomioiden ם -sofit)
ovat kumpikin gematriassa lukuarvoltaan 605.
Jumalan 10 nimeä:
אהיה EHJEE,
יה JAH,
יהו JHW,
אל EL,
אלהים גבור ELOHIM GIBOR,
יהוה JHVH ,
יהוה צבאות JHVH SEBAOT,
אלהים צבאות ELOHIM SEBAOT,
שדי SHADAI,
אדני מלך ADONAI MELEKH
Hepreankielen kymmenes kirjainmerkki י jod on sekä
יהוה JHVH, että ישוע Jeshua -nimen alkukirjain.
Luku 10 kuvaa lakia, vastuuta. 1Moos 1. luvussa sanat
"Jumala sanoi" esiintyy 10 kertaa. Jumalan lain runkona
on kymmenen käskyä (2Moos 20:1-17; 34:28),
"kymmenen (käsky)sanaa" (5Moos 4:13; 10:4). Aivan
kuten kymmenluku sisältää itsessään kaikki luvut ja
edustaa niitä, samoin JHVH:n kymmenen käskyäkin on
koko lain yhdistelmä, (vrt. Matt 22:40) ja jako 4 + 6
näkyy myös niissä. Neljä ensimmäistä puhuu ihmisen
suhteesta Jumalaan, loput kuusi suhteesta
lähimmäiseen. Daavid toteaa, että JHVH:n laki on
täydellinen (Ps 19:8). Kymmenkertainen on
täysimittaista, perusteellista (1Moos 31:7;
4Moos 14:22; Job 19:3; Neh 4:12).
Lain lukuna kymmenen ilmenee säädöksessä
kymmenysten maksamisesta kaikista tuloista. Jo
Abram antoi Melkisedekille, Saalemin kuninkaalle
kymmenykset kaikesta (1Moos 14:20). Mooseksen laki
säätää, että Jumalalle, so. Hänen edustajilleen, papeille
ja kuninkaille, on maksettava kymmenykset (1Moos
14:20; 28:22; 4Moos 18:21,26; 3Moos 27:30-33.). Kun
omaisuus jaettiin kymmeneen osaan ja annettiin yksi
osa Herralle, siten toisaalta tunnustettiin, että omaisuus
oli todellisuudessa Hänen antamaansa, Hänelle
kuuluvaa (1Moos 28:22) ja sitä oli Hänen tahtonsa ja
etunsa mukaan hoidettava. Toisaalta sen kautta muut
yhdeksän osaa vihittiin ja asetettiin Jumalan
suojelukseen. Kymmenykset tuloista kuuluvat
Jumalalle (Mal 3:10).
Kymmenluku leimasi myös ilmestysmajan ja temppelin
mittoja (2Moos 26:1,16; 27:12). Jerusalemin Temppelin
kerubit olivat kymmenen kyynärän korkuisia (1Kun
6:2,23-26). Myös Hesekielin näkemässä pyhäkössä
kymmenluku oli yleinen (esim. Hes 40:11; 41:2; 42:4),
samoin sen monikerrat (40:21,29,33,49; 41:2,4,10). Myös
muualla Hesekielin kirjassa tapaamme kymmenluvun ja
sen yhdistelmiä (4:10; 45:1,5,14; 48:9,18). Mooses asetti
koko Israelille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja
kymmenen päämiehiä (2Moos 18:21,25; 5Moos 1:15).
Jokaisesta heimosta otettiin yhteiseen sotajoukkoon
tuhannen, sadan ja kymmenen miehen osastoja
(Tuom 20:10). Tuomarin tehtäviä hoiti kymmenen
vanhinta (Ruut 4:2) ja 3Moos 26:26:n mukaan saattoi
kymmenen vaimoa paistaa yhdessä uunissa.
Kymmenluku toistuu myös yhteyksissä, joissa sitä
ei erityisemmin mainita, mutta kuitenkin luku antaa
esitykselle täydellisyyden ja kokonaisuuden
vertauskuvallisen sisällyksen.
Kymmenen kantaisää edustaa kokonaista
maailmanaikaa. Aadamista vedenpaisumukseen ja
Nooassa tuli täyteen 10. sukupolvi (1Moos 5:3-29).
Tästä Aabrahamiin asti on jälleen kymmenen
sukupolvea (11:10ss.).
Ennen israelilaisia asui luvatussa maassa kymmenen
kansaa (15:19-21).
Sodoman olisi riittänyt pelastamaan kymmenen
vanhurskasta. Myöhäisjuutalaisuudessa hallitsi
1Moos 18:32:n perusteella periaate, että kymmenen
samalla paikkakunnalla asuvaa juutalaista miestä
muodosti seurakunnan, ja heillä tuli olla oma
synagogansa. Pääsiäisateriaa oli nautittava
vähintään kymmenen hengen ryhmissä.
Israelilaisten Egyptistä pääsyä edelsi kymmenen
vitsausta, mutta Faaraon sydän paatui kymmenen
kertaa (2Moos 7-12).
Danielin näyssä pedolla on kymmenen sarvea, jotka
kuvaavat kymmenentä kuningasta. Tässä kymmenen
kertoo pahuuden voimien totaalisuudesta (Dan 7:7,24).
Myös Ilmestyskirjan lopunaikojen pedolla on seitsemän
päätä ja kymmenen sarvea, jotka ovat kymmenen
kuningasta (Ilm 12:3; 13:1; 17:3,7,12,16).
Smyrnan seurakunnan ennustettiin joutuvan
ahdistukseen kymmeneksi päiväksi (Ilm 2:10).
Jeshua esitti vertauksen kymmenestä neitsyestä, joista
viisi oli viisasta ja viisi tyhmää (Matt 25:1-13).
Kymmenestä Jeshuan parantamasta pitaalisesta vain
yksi palasi kiittämään (Luuk 17:11-19). Yhden talentin
saaneelta, kelvottomaksi osoittautuneelta, otettiin sekin
pois ja annettiin sille jolla taitavan asioimisen ansiosta
oli kymmenen (Matt 25:13-30). Jeshua esitti vertauksen
kymmenestä hopearahasta joista nainen kadotti yhden
(Luuk 15:8-10).
Salomon kuoltua Jumala riisti hänen poikansa
hallitusvallasta kymmenen Israelin heimoista (1Kun
11:31-36). Salomo muistuttaa, että "viisaus auttaa
viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää,
jotka ovat kaupungissa" (Saarn 7:19).
Kymmenen on myös katumuksen ja sovituksen luku.
Mooseksen laissa säädetään suuri sovituspäivä (Jom
Kippur): "seitsemännessä kuussa, kuukauden
kymmenentenä päivänä, kurittakaa itseänne paastolla...
sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus" (3Moos
16:29,30; 23:27). Sovituksen kaiken kattavuutta korostaa
se, että säädöksessä on kymmenen lisäksi toinenkin
täydellisyyden luku, seitsemän. Suurta sovintopäivää
edeltävänä kymmenen päivän aikana jokaisen on
pyrittävä sovintoon myös maallisten riitapuoliensa
kanssa.
Soittimista mainitaan kymmenkielinen harppu
(Ps 33:2; 92:4; 144:9).
Luku kymmenen (10) esiintyy Raamatussa 242 kertaa
ja järjestysluku kymmenes (10.) 79 kertaa.
http://www.kolumbus.fi/gematria/lukuja.htm