William Booth –
Hätkähdyttävän tarkka profetia toteutumassa
Kristinuskolla oli 1900-luvun alussa
vielä vankka asema. Väki täytti kirkot ja väkevät herätykset ravistelivat
kristikuntaa erityisesti Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tuolloin esille nousi profetia,
joka useimmista varmasti tuntui tuulesta temmatulta. Nyt yli sata vuotta
myöhemmin William Boothin saama profetia on toteutumassa järkyttävän
kirjaimellisesti.
Millaisista oloista William Boothin
profetia nousi
William Booth (10.4.1829 – 20.8.1912)
oli brittiläinen metodistisaarnaaja ja intohimoinen evankelista. Hän erosi
metodistikirkosta, kun hänen ei sallittu ryhtyä kiertäväksi evankelistaksi.
Yhdessä lahjakkaan ja lujatahtoisen vaimonsa Catherine Mumfordin
kanssa hän aloitti 1865 vapaan evakelioimistyön
Itä-Lontoossa. Heihin liittyi joukko uskovaisia, jotka halusivat toimia heidän
kanssaan. Työryhmä otti vuonna 1878 nimen Salvation Army. William Booth toimi perustetun Pelastusarmeijan
ensimmäisenä kenraalina. Williamin ja hänen vaimonsa Catherinen perheeseen
syntyi kahdeksan lasta Evangeline, Bramwell, Ballington, Kate,
Herbert, Emma, Marie ja Lucy.
Williamin Boothin sosiaalinen,
hengellinen ja kirjallinen toiminta oli niin laajaa ja tuloksellista, että
hänelle ehdotettiin siitä Nobelin kirjallisuuspalkintoa, joka kuitenkin jäi
häneltä saamatta.
Uskomattoman tarkka kuusiosainen
profetia sadan vuoden takaa
Pelastusarmeijan perustajan ja liikkeen
ensimmäisen kenraalin William Boothin profetiassa on kuusi kohtaa. Kun
muistamme, millaisissa olosuhteissa Booth profetian yli sata vuotta sitten sai,
voimme vain hämmästellä sen osuvuutta ja terävyyttä. William Boothin aikana
kristinuskolla ja kirkoilla oli vielä vankkumaton asema. Lähes kaikki kuuluivat
kirkkoon. Tuolloin meidän aikanamme tavallisiksi käyneet avioerot, avoliitot,
samaa sukupuolta olevien viralliset parisuhteet olivat jotain, mitä kukaan ei
osannut edes kuvitella.
Yhtä mielikuvituksellisilta tuntuivat
ajatukset kristinuskosta siivotuista kouluista, uskonnon julistamisesta
yksityisasiaksi ja kirkkojen päätyminen ravintoloiksi tai bingohalleiksi.
Kaiken tuon perusteella voimme sanoa, että parhaimmalla mahdollisellakaan
arvauksella Booth ei olisi voinut osua profetian sisältämään tekstiin. Jo tältä
pohjalta koeteltuna hänen profetiansa on aito ja Jumalalta kirkoillemme ja
seurakunnillemme vakavaksi varoitukseksi tarkoitettu.
Tässä ovat William Boothin profetian
sisältämät kuusi kohtaa:
1. Kristinusko ja Jumala siivotaan
yhteiskunnan marginaaliin
”Noina
aikoina politiikka ei tunne eikä tunnusta Jumalaa. Koko läntisen maailman
virallinen valtiopolitiikka on sellaista, että hallinnon eri tasoilla ei enää
pelätä Jumalaa. Eurooppaa hallitsee uusi poliittisten johtajien sukupolvi, joka
ei pienessäkään määrässä ota päätöksissään huomioon Jumalaa.”
Jumalan sijasta maailmaa hallitsee
mammona. Kaikki asiat mitataan taloudellisilla intresseillä. Jumala, joka
käskee pyhittämään lepopäivän, on tuotannon, tehokkuuden ja kaupankäynnin
kannalta häiriötekijä. Siksi hänet käskyineen on siirrettävä pois
julkisuudesta, yhteiskunnan marginaaliin ja yksityisasiaksi.
Valtioiden päämiehet ja muut päättäjät,
jotka aikoinaan toivottivat kansalleen Jumalan siunausta ja kertoivat
rukoilevansa maansa puolesta, joutavat historian roskakoriin. Tilalla ovat
reaalipoliitikot ja kylmään järkeen luottavat tuoton maksimoijat. Rohkaiseva
poikkeus tästä on presidenttimme Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe siihen
sisällyttämine siunauksen toivotuksineen.
2. Taivas ilman helvettiä
”Silloin
julistetaan taivasta ilman helvettiä. Tulee päivä, jolloin tapahtuu suuri
irrottautuminen siitä, mitä Raamattu nimittää täyden totuuden evankeliumiksi.
Silloin Raamatun profetian mukaisesti saarnataan korvasyyhyyn. Kuulijat
määräävät, mitä saarnatuoleista julistetaan: ”Puhukaa lempeitä, makeita sanoja.
Puhukaa taivaasta, jättäkää meidät vapaiksi, jotta emme joutuisi rasittumaan,
kun saarnaatte helvetistä.”
Tämä William Boothin profetian kohta ei
selityksiä kaipaa. Riittää kun avaamme Raamattumme ja luemme sieltä:
”Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät
siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia
kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. He tukkivat korvansa totuudelta
ja kääntyvät kuuntelemaan taruja. (2 Tim.4:3-4)
William Booth toimi kiertävänä
evankelistana puhuen mieluiten köyhien kaupunginosien kaduilla ja toreilla. Hän
järjesti mielellään myös värikkäitä evankeliointitapahtumia.
3. Anteeksiantamusta ilman parannuksen
tekemistä
”Tuolloin
kristikunta on täynnä anteeksiantamusta ilman parannuksen tekemistä.
Kristikunnasta katoaa se Raamatun oppi, että anteeksisaamista ei voi olla ilman
parannuksentekoa synnistä.”
Yhä useammin hengelliset puheet ja
saarnat tuntuvat viestittävän: ”Tule sellaisena kuin olet – ja jää vapaasti
juuri sellaiseksi kuin olet”. Puheella synnistä ja parannuksenteosta ei haluta
pahoittaa ihmisten mieliä. Synnistä, parannuksenteosta, pyhästä elämästä ja
itsensä Jumalalle pyhittämisestä ei enää saarnata. Sellaisen myötä armo on
käynyt niin halvaksi, ettei Jeesuksesta tarvitse paljon edes puhua.
4. Perusteetonta pelastusiloa
”Päivinä
ennen Jeesuksen tuloa monet ovat täynnä pelastusiloa, vaikka eivät ole
uudestisyntyneet ylhäältä.”
Jeesuksen opetus siitä, että ainoa tie
Jumalan luo kulkee hänen kauttaan, on unohtumassa. Moni uskoo, että kukin tulee
uskollaan autuaaksi. Tämä ei ole ihme, kun myös monet papit tuntuvat
ajattelevan, että kaikilla uskonnoilla on sama jumala, jonka luo on monta
tietä. Jokainen voi siis tuunata itselleen oman jumalan, niin hyvän ja
rakastavan, ettei synnistä tarvitse pelätä rangaistusta. Ja kuinka rangaistusta
voisi edes olla olemassa, kun helvetti, josta Jeesus puhui, on
keksitti vain ihmisten pelottelemiseksi.
5. Uskonto ilman Pyhää Henkeä
”Noina
aikoina tulee olemaan paljon uskontoa ilman Pyhää Henkeä.”
Kun Raamattu riisutaan ihmeistä
selittämällä ne tieteellisesti mahdottomina pelkiksi vertauskuviksi tai
mielikuvituksen tuotteeksi, myös Pyhä Henki ihmeineen, merkkeineen ja
armolahjoineen käy mahdottomaksi. Uskosta tulee tieteisuskolla marinoitua
uskonnollisuutta, jossa rituaalit ja perinnäissäännöt ovat korvanneet elävän
uskon, neitseestä syntyneen ja kuolleista ylösnousseen Jeesuksen sekä yhä
vieläkin ihmeitä tekevän Jumalan.
Raamatussa kuvataan voimatonta
kristillisyyttä, joka toimii ilman Pyhää Henkeä. Sellainen on uskonnollisuutta
ja tämän maailman tapoihin mukautunutta kulttuurikristillisyyttä, joka ei
puhuttele eikä haasta muutokseen ja parannuksentekoon:
”heissä
on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman.” (2 Tim. 3:5)
6. Kristinusko ilman Kristusta
”Kristikunta
elää ikään kuin ilman Kristusta. Kristus ei ole siellä, missä veri ja tuli
eivät ole voimassa – kieltäkää noista sanoista toinen, ja teillä on
kristillisyyden muodot, mutta teillä ei ole Kristusta.”
Veri ja tuli olivat William Boothille
niin tärkeitä, että hän liitti sanat Pelastusarmeijan vaakunaan. Ilman
Jeesuksen syntiemme sovitukseksi vuodattamaa verta meillä ei ole pelastusta.
Ilman Jeesuksen seuraajille luvattua Pyhää Henkeä Jeesuksen seuraajien
seurakunta on voimaton ja tämän maailman tuulten heiteltävissä.
Viime vuosien aikana on yhä useammin
kuultu jopa pappien torjuvan Raamatun sanan syntien sovittamisesta Golgatan
ristillä. Tämän he perustelevat Jumalan suunnattomalla rakkaudella kaikkia
ihmisiä kohtaan. He sanovat, ettei Jumala, joka on rakkaus, olisi voinut ikinä
lähettää Poikaansa kärsimään niin tuskallista ja veristä kuolemaa. Niinpä
sovitusopin täytyy olla ihmisten väkivaltaan taipuvaisen mielikuvituksen
tuotetta.
Monissa kirkkokunnissa on toteutumassa Laodekian seurakunnan kolkko esimerkki: Jeesus Kristus,
jota Raamatussa, tunnustuskirjoissa, kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä
sanotaan kirkon ja seurakunnan pääksi, ollaan käytännössä työntämässä
seurakunnan seinien ulkopuolelle.
Surullisen esimerkin siitä, mitä
jälkikristillinen ja Jeesuksen hylännyt aika on, tarjoaa Helsingin seurakuntien
lehti Kirkko ja kaupunki. Se julkaisi 16.4.2014 Juhani Huttusen kirjoituksen,
jonka kaltaisia on vuosittain saatu pääsiäisen aikoihin lukea Helsingin
Sanomien palstoilta.
Seurakuntien kustantaman lehden
kirjoituksen punaisena lankana on Raamatun pääsiäisajan kertomusten
uskottavuuden kyseenalaistaminen. Mukaan oli myös otettu Helsingin yliopiston
eksegetiikan dosentin pastori Matti Myllykosken jo
vuosien ajan mediassa omana ”pääsiäistervehdyksenään” toistamat väitteet:
Kuvaus pääsiäisaterialla tapahtuneesta Jeesuksen ja opetuslasten
ehtoollisenvietosta on tekstiin jälkeenpäin tehty keinotekoinen lisäys. Jeesus
naulittiin ristiin jo ennen Raamatun kertomaa ajankohtaa ja päätyi rikollisten
joukkohautaan.
Kristinusko ilman Jeesuksessa ihmiseksi
syntynyttä Jumalaa, ilman syntien sovitusta Golgatan ristillä ja pääsiäisaamun
ylösnousemusta ei tarjoa pelastusta eikä iankaikkista elämää. Yksin ihmiseksi syntynyt
Jumalan Poika Jeesus voi pelastaa. Hän on ainoa tie, totuus ja elämä, ainoa tie
Jumalan luo.
Profetian tarkoitus on varoittaa ja
johtaa parannukseen
Paavali julistaa (Gal.1:8), että vaikka
enkeli taivaasta julistaisi teille toisenlaista evankeliumia, niin hän olkoon
kirottu. Tuohon aikaan ei ollut vielä virkapapistoa, piispoja eikä teologian
tohtoreita, joten Paavali käytti varoituksessaan valheopettajista korkeinta
tuolloin mahdollista auktoriteettia eli enkeleitä.
Miksi Paavali käytti noin kovia ja
jyrkkiä sanoja? Siksi, että evankeliumi ilman ”verta ja tulta” tuo väistämättä
mukanaan kirouksen sekä julistajalle että valhe-evankeliumin vastaanottajalle.
Ilman Kristusta ei kenelläkään ole pelastusta. Jeesus on ainoa tie Jumalan luo.
Kaikki muut tiet vievät iankaikkiseen vaivaan ja kadotukseen. Pitäkäämme siis
kaksin käsin kiinni Raamatun Sanasta, verestä ja tulesta.
Muutokset eivät ole myönteistä kehitystä,
vaan alkanut jännittynyt kansainvälinen tilanne tulee jatkuvasti kiristymään.
Mahdollisuutta rauhanomaiseen ratkaisuun ei enää ole.
Myös Suomi joutuu myrskyn silmään. Suomi
selviää tulevasta sodasta kuitenkin muita pienemmillä vaurioilla, jos Suomen hallitus
noudattaa joustavaa myöntyväisyyspolitiikkaa suhteessa Venäjään ja sen
turvallisuusvaatimuksiin. Jumala on antanut tällaisen ohjeen profeettojensa
kautta.
Talvisodan aikana Suomi teki oikein, kun
ei antanut periksi vaan taisteli aseellisesti isänmaan puolesta. Jumala auttoi
meitä, mutta kaatuneiden sankarivainajien määrä oli suuri. Itsenäisyys, vaikka
hiukan maa-alaa poislohkaistuna, kuitenkin säilyi.
Tulevan kriisin aikana on oikein, että
Suomi antaa periksi ja suostuu venäläisten kauttakulkuehdotuksiin. Venäjä ei
halua pahaa Suomelle eikä suomalaisille. Kyse on Venäjän omien
turvallisuusetujen huomioonottamisesta.
Jumala on kanssamme eikä suomalaisten
pyhiä arvoja loukata. Tänä vaikeana aikana, kun myös Suomessa on vakava
ruokapula, monet ennen uskonasioista välinpitämättömät suomalaiset kääntyvät
Jumalan puoleen ja Suomessa syttyy koko kansaa ravisteleva hengellinen herätys.
Jumalan halu on laupeuteen ja
siunaamiseen, mutta Suomen kansan syntivelka on kasvanut niin suureksi, että
Jumalan on pakko rangaista Suomea sen pahoista teoista. Tuomiot ovat kuitenkin
osoitus Jumalan rakkaudesta, sillä sitä, jota Jumala rakastaa, Jumala myös
kurittaa.
Venäjän armeija on Suomessa jonkin
aikaa, mutta ei loputtomasti. Kun Kolmas maailmansota päättyy, venäläiset sotilaat
poistuvat Suomesta. He kertovat kotimaassaan Suomessa näkemistään valtavista
Jumalan ihmeteoista, ja niin hengellinen herätys alkaa levitä Venäjälläkin.
Jos suursota ei syty v. 2015 siitä
syystä, että Jumala lykkää tuomioita uskovien esirukousten takia ja ihmisten
parannuksenteon vuoksi kuten Niinivessä tapahtui,
niin seuraava maailmansota on odotettavissa joka tapauksessa lähivuosien
aikana.
Lähde: https://suomiprofetiassa.wordpress.com/william-booth-hatkahdyttavan-tarkka-profetia-toteutumassa/