21.4.2009 Karjaeläimet, metsäneläimet ja pedot

Raamatun symboliikkakieli on ihmiselle välttämättömyys ymmärtää, mikäli haluaa raapia Raamatun sanomaa pintaa syvemmältä. Kyllä meille jokaiselle evankeliumikin riittää ja lapsenomainen Usko, uskoa sellaiseen jota emme voi todistaa faktana. Sitähän se Kristinusko nimenomaan on, eikä Jeesus itsekään pyytänyt todistamaan itseään tieteellisesti, vaan hän teki kaiken todistettavaksi hengessä ja pyysi meitä todistamaan häntä hengessä. Tämä oli siis lähetyskäsky, joka annetaan kaikille ihmisille maailmassa, riippumatta siitä, keitä he ovat.
Ihmiset Raamattu on symbolikielellä jakanut kolmeen toisistaan selvästi erilaiseen ryhmään, karjaeläimet, metsäneläimet ja pedot. Tällä vertaustavalla Jeesus itse saattoi asettaa ihmisen hänen itsensä asemaan paimeneksi ja näkemään hänen silmin, mitä tämä on.
Karjaeläimet symboloivat paimenen osalta suojeltavaa ja paimenen omaa karjaa, jota paimen pyrkii ruokkimaan ja kaitsemaan. He ovat siis paimenen omia.
Paimenen oma ei tarkoita että nämä eläimet olisivat kaikki kovin kuuliaisia paimenelle, koska nämä karjaeläimetkin ovat hyvin erilaisia. Sika on aina likainen ja tarvitsee puhdistusta, aasi on tyhmä ja vuohi syö mitä sattuu ja on jukuri. Hevonen on taas hieman ylpeä, mutta alistuu kumminkin ja lehmä on hellyttävän epämiellyttävä mutta hyvin rakas ja tärkeä eläin. Lammas on ehkä kaikkein riippuvaisin paimenesta, mutta sekin arka ja äärimmäisen tyhmä eläin.
Eikä tässä ole kaikki karjaeläimet, vaan heitä voisi kuvailla monilla eri ominaisuuksilla ja puutteilla, joiden kanssa paimen joutuu päivittäin tekemisiin kun paimentaa ja ruokkii karjaansa. Siitä huolimatta tämä karja on paimenelle oma ja Rakas karja, jonka edestä paimen jopa antoi henkensä.
Nämä karjaeläimet kuulevat paimenen äänen ja tulevat ruoka-aikana mielellään paimenen luo saamaan jokapäiväisen ravintoannoksensa.
Karjaeläinten ja metsäneläinten välillä on vain hiuksen hieno ero, joka on vain eläimen luonteesta ja tahdosta kiinni, antaako eläin itsensä vaarallisesta vapaudesta turvalliseen vankeuteen. Moni karjaeläin syntyy karjatilalla, eikä edes tiedä vapaudesta mitään, eikä edes välitä tietää, koska maatilalla tällä karjaeläimellä on kaikki mitä se tarvitsee. Metsäneläimen ja karjaeläimen välillä on siis jonkinlainen vapaus- vankeus eroavaisuus.
1. Korinttolaiskirje 7:20-23
Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu. Jos olet kutsuttu orjana, älä siitä murehdi; mutta vaikka voisitkin päästä vapaaksi, niin ole ennemmin siinä osassasi. Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja. Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.
Karjaeläinten ja metsäneläinten ero on siis vain siinä, että antavatko metsäneläimet vapautensa tehdä mitä tahansa pantiksi siitä, että nämä saavat suojan ja ruoan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Paavali kirjoitti korinttolaisille orjuudesta ja vapaudesta peilaten tätä lakiin ja Kristukseen. Orjana syntynyt lakiin kiinni vapautuu uudestisyntymisensä hetkellä vapaaksi Kristuksessa. Vapaana laista syntynyt tahtoo päästä Kristukseen orjaksi ja luovuttaa vapautensa uudestisyntymisensä hetkellä. Tätä Paavali tuossa tarkoitti ja se nimenomaan koskee symboliikkakielessä metsäneläintä ja karjaeläintä.
Ihmisiä syntyy luterilaisuuteen ja kaikkiin muihinkin Kristillisiin uskonsuuntiin metsässä. Kirkot ovat täynnä pinnallisia uskovaisia, jotka eivät opeta lapsilleen edes kunnolla Raamatun lakia, puhumattakaan rukouksista ja sen merkityksestä elämään, koska jos rukousta ei tule, ei synny minkäänlaista keskusteluyhteyttä Jeesukseen Kristukseen, vaan Hän joutuu kolkuttamaan ovea, joka tarkoittaa että kyseessä on joko eksynyt karjaeläin, tai sitten ihan puhdas metsäneläin. Vasta kun rukousyhteys löytyy, löytyy pelastuksen avain.
Metsäneläimet ovat petojen armoilla jatkuvasti ja vain hyvin harvoin pedot pääsevät karjaeläinten kimppuun, mutta silloin tällöin niinkin tapahtuu. Eli ei ollenkaan mahdotonta, että sudet tai karhut hyökkäävät karjaeläinten aitaukseen. Silloin paimen astuu puolustamaan karjaansa ajaen pedot pois. Joskus pedot saavat arvokkaan saaliin jopa aitauksesta.
Kun mietit karaeläinten määrää verrattuna metsäneläimiin, niin sekin ero on symbolisesti sama mikä karjaeläinten ja metsäneläinten todellinen määrä on. Metsäneläimiä on määrällisesti valtavasti enemmän mitä karjaeläimiä on olemassa ja tähän tulee ns. vedenjakaja.
Petoja sen sijaan on suurin piirtein sama määrä kuin on karjaeläimiäkin. Tästä löytyy symboliikkakielessä yhteneväisyys. Pedot ovat saatanan omia, joiden pääasiallinen tehtävä on ahmia suihinsa ja tappaa ihan omaksi huvikseen kaikkia muita eläimiä, paitsi muita petoja harvemmin.
Pedot ovat ensinnäkin villejä ja metsäneläimet ovat näitä paljon rauhallisempia, mutta silti villieläimiä. Eli siinä suhteessa pedot ovat hyvin samankaltaisia kuin metsäneläimet mutta petoeläin ei ole kesyyntyvä, vaan sen luonteessa on tappaja ja pedon julma sydän.
Nyt kun katsellaan kokonaisuutta, niin täytyy taas muistaa, että vertauksia ei saa nitoa sisäkkäin, eli villieläimestä ei tule vertauksessa enää kesyä, vaan vertaus on vertaus ja sen todellisuus pysyy vertauksen sisällä. Eli tahdon sanoa sitä, että mikään ei estä todellisuudessa villieläintä muuttumasta karjaeläimeksi ja päinvastoin, mutta tämä ei tapahdu vertauksessa, vaan todellisuudessa. Vertaus on tehty hetkellistä ajattelutapaa varten, jotta me kykenisimme paremmin hahmottamaan Jeesuksen Kristuksen näkökulman ja tavan huomata oma asemamme Hänen suuressa pelastussuunnitelmassaan. Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kanssamme.


TAKAISIN